Brahea
| Brahea | |
|---|---|
| Entinen kunta – nykyiset kunnat: Lieksa |
|
| Sijainti | |
| Lääni | Käkisalmen lääni |
| Maakunta | Karjalan historiallinen maakunta |
| Perustettu | 1653 |
| Liitetty | 1681 |
| – kuntaan | Pielisjärvi |
| Pinta-ala | km² |
| Väkiluku | 350 |
Brahea oli Pietari Brahen perustama, nykyisen Lieksan paikalla Pohjois-Karjalassa, silloisessa Käkisalmen läänissä vuosina 1653–1681 sijainnut kaupunki.[2]
Lieksan seutu oli jo keskiajalla tärkeä kauppapaikka. Pielisjärvi joutui 1600-luvun puolivälissä laajan Kajaanin vapaaherrakunnan osaksi. Kreivi Pietari Brahe, jonka läänitystä alue oli, perusti Brahean kaupungin Lieksanjoen suulle luo vuonna 1653 Vienan kaupan tueksi. Brahean ensimmäinen pormestari oli sukunimeltään Ahlholm.
Ruptuurisodan aikana kaupunkia puolustamaan rakennettiin hirrestä linnoitus eli skanssi. Se oli mitoiltaan 71 × 53 metriä. Linnoitus oli rakennettu hirrestä, ja siinä oli joka kulmauksessa pyöreä torni sekä kaksi porttia. Sodan aikana vuonna 1656 kaupunki joutui kuitenkin hävityksen kohteeksi eikä toipunut enää koskaan.[2]
Kaupungin alueella sijaitsi muun muassa raatihuone, ortodoksinen tsasouna, porvarien asuintaloja ja vuonna 1667 valmistunut luterilainen kirkko nykyisen kirkon paikalla. Brahean kaupungissa toimi koulu vuodesta 1663.
Brahea lakkautettiin jo vuonna 1681 ison reduktion yhteydessä[2], vain vuosi kreivi Brahen kuoleman jälkeen. Pielisjärven alue liitettiin Käkisalmen lääniin, jonka maaherran Hindrich Piperin käskystä Brahean kaupunki hävitettiin. Lopullisesti kaupungin hävitti Pielisjärven pitäjän vuonna 1685 kruunulta vuokrannut Salomon Ehnberg: kaupungin talot purettiin ja alue kynnettiin pelloksi.[3]
Enimmillään Brahean kaupungissa oli noin 350 asukasta. Lakkauttamisen jälkeen paikalle jäi Pielisjärven pitäjän kirkonkylä. Vuonna 1932 kirkonkylä muutettiin Lieksan kauppalaksi, joka vuonna 1973 yhdistettiin Pielisjärven kunnan kanssa nykyiseksi Lieksan kaupungiksi.
Nykyisen Lieksan kaupungin vaakunan aihe on peräisin Brahean kaupungin sinetistä vuodelta 1669.
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ https://runeberg.org/tieto/1/0660.html
- ↑ a b c Kaisu-Maija Nenonen, Ilkka Teerijoki: Historian suursanakirja, s. 57. WSOY, 1998. ISBN 951-0-22044-2.
- ↑ Opetussivusto, katsaus Lieksa-Pielisjärven menneisyyteen Pielisen museo. Arkistoitu 9.4.2014. Viitattu 14.5.2012.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
| ||||||
