Borovo Selon välikohtaus
| Borovo Selon välikohtaus | |||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Osa Kroatian sotaa | |||||||
 | |||||||
| |||||||
| Osapuolet | |||||||
| Komentajat | |||||||
| Vahvuudet | |||||||
|
tuntematon |
30 poliisia | ||||||
| Tappiot | |||||||
|
3 kuollutta |
12 kuollutta poliisia, 22 haavoittunutta poliisia ja siviiliä | ||||||
.svg){kind=small}
Borovo Selon välikohtaus (kroatiaksi Pokolj u Borovom Selu, serb. Сукоб у Боровом Селу, Sukob u Borovom Celu) oli Kroatiassa Borovo Selossa 1. toukokuuta 1991 käyty kahakka, jota pidetään joskus Jugoslavian hajoamissotiin kuuluvan Kroatian sodan alkuna. Borovo Selo sijaitsee Kroatian itäosisissa, Itä-Slavoniassa lähellä Vukovarin kaupunkia. Kroaatit saapuivat Borovo Selon kylään vapauttamaan vangittuja kroaattipoliiseja, jotka olivat omin päin humalassa tunkeutuneet serbien miehittämään kylään ilman serbien lupaa. Serbit väijyttivät saapuneen suuren kroaattipoliisiosaston. Serbien ja kroaattien yhteenotossa kuoli 12 ja haavoittui 23 kroaattipoliisia.
Tausta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kroatian serbialueista koostuva Krajina oli julistautunut itsenäiseksi 1. huhtikuuta 1991, ja pian Slavonian serbialueet liittyivät siihen mukaan. Borovo Selo oli enimmäkseen serbien asuttama. Huhtikuun lopulla paikalliset aseistetut serbit, Vojislav Šešeljin joukot ja muut vapaaehtoiset pystyttivät kylän ympärille barrikadeja, koska halusivat pitää kroaattien poliisit ja siviilivirkamiehet poissa alueelta.[1] Vastaavia tapahtumia sattui muuallakin Itä-Slavoniassa. Paikallinen poliisijohtaja Josip Reihl-Kir suostui siihen, etteivät kroaattipoliisit mene serbien miehittämiin kyliin ilman serbien lupaa ja serbit lupasivat purkaa barrikadit. Tämä siksi, ettei syntyisi taisteluja serbien ja kroaattien välille.
Muutama Kroatian demokraattisen liiton (HDZ) jäsen, mukana myös tuleva puolustusministeri Gojko Šušak, ampui huhtikuussa kolme Armbrust-panssarintorjuntaohjusta kylään. Heidän tarkoituksenaan oli sodan provosointi.[2] Tämä näytettiin Serbian televisiossa, ja pahensi jännitystä alueella. Šušak ajoi kovaa linjaa, jonka mukaan serbikylät oli saatava Kroatian kontrolliin.
Tapahtuma ja sen seuraukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kaksi alkoholia juonutta kroaattipoliisia päätti juhlia juhlapäivää ja vaihtaa Borovo Selon kunnantalossa olevan Jugoslavian lipun Kroatian lipuksi. Serbit estivät tämän, ja seurasi tulitaistelu, jossa kroaattipoliisit vangittiin.[2] Osijekista lähetettiin 2. toukokuuta 1991 useita poliiseja vapauttamaan vangitut.[1] Kroaattipoliisit joutuivat serbien väijytykseen, ja syntyneessä tunteja kestäneessä yhteenotossa kuoli 12 kroaattipoliisia ja 3 serbisiviiliä[3]. Lisäksi haavoittuneita oli yli 21[4]. Tapahtumasta teki erityisen provokatiivisen se, että kroaattipoliisien korvat ja silmät silvottiin.[2]. Myöhemmin ilmoitettiin että välikohtauksessa kuoli 16[5].
Taisteluun osallistuneet serbit olivat Vojislav Šešeljin četnikkejä, muita serbivapaaehtoisia ja paikallisia serbejä. Paikalle tulleet kroaattien ambulanssit auttoivat haavoittuneita, mutta serbiambulansseista väitetään heitetyn käsikranaatteja haavoittuneiden kroaattipoliisien päälle. Jugoslavian liittoarmeija tuli paikalle[4] ”erottamaan” osapuolet toisistaan.
Kroaattivirkamiehet pitivät esillä silvottujen poliisien kuvia näyttääkseen, mitä kroaateille oli odotettavissa tapahtua serbien käsissä. Ihmisiä yritettiin samalla muistuttaa toisen maailmansodan liittyneistä etnisistä taisteluista. Tapahtuma herättikin kroaateissa, jotka tunsivat joutuneensa Jugoslavian aikana kaltoin kohdelluiksi, vihaa ja pelkoa.[6] Kroaattilehdistö kutsui serbejä ihmispedoiksi, ja televisio alkoi kutsua serbien paramilitäärejä četnikeiksi. Eräs paikallinen serbi sanoi paria viikkoa myöhemmin kroaattien kuolleen "kuin jänikset", ja kylässä liikkui mustapukuisia cetnikkejä[3], joilla oli veneyhteys Tonavan yli Serbiaan[3].
Kroatian presidentti Tuđmanin sanoi 2. toukokuuta avoimen sodan alkaneen[4].
Samana päivänä Krajinassakin oli levottomuuksia[4], Zadarissa ammuttiin yksi kroaattipoliisi, ja tuhannet kroatialaiset vaativat aseita serbien pyssymiesten uhkaa vastaan puolustautuakseen[4]. Zadarissa ja Šibenikissä kohdistettiin serbeihin vainoa, jossa kroaattien mielenosoitus kääntyi serbien liikehuoneistoihin ja ajoneuvoihin kohdistuvaksi ryöstelyksi ja tuhoamiseksi. Serbit ovat väittäneet pogromia kroaattipuolue HDZ:n järjestämäksi. Puhutaankin Dalmatian Kristalliyöstä, kroatiaksi Dalmatinska kristalna noć. Ainakin 168 serbikohdetta tuhottiin ja ihmisiin kohdistettiin väkivaltaa. Kroaattipoliisi ei yrittänytkään puuttua serbeihin kohdistuvaan aggressioon.
Paikallinen HDZ:n ääriainesten otteita arvostellut Osijekin poliisipäällikkö Josip Reihl-Kir kuoli parin kuukauden päästä erään kroaattipoliisin murhaamana[7], Milan Knezevicin ja Goran Zobundzijn[8]. Tämänkin on väitetty tapahtuneen HDZ:n johtoon kytkeytyneiden tahojen johdosta. Borovo Selon välikohtauksen jälkeen ehkä vielä vallalla olleet toiveet rauhanomaisesta Kroatian itsenäistymisestä kutistuivat nopeasti. Alkoivat satunnaiset, vielä melko pienet levottomuudet, jotka eivät rauhoittuneet ennen sotaa. Tänä aikana esimerkiksi Kninin alueelta ajettiin lähes kaikki kroaatit pois.
Varhain aamulla 1. heinäkuuta 1991 Slovenian sodan jo alettua kroaattipoliisit ja aseistautuneet siviilit hyökkäsivät serbien miehittämään Borovo Seloon. [5] Lopulta Borovo Selo joutui muiden Itä-Slavonian alueiden takia serbien miehittämiksi.
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Nation, R. Craig: War in the Balkans, 1991-2002. Strategic Studies Institute, 2003. Teoksen verkkoversio (pdf) (viitattu 24.1.2013). (englanniksi)
Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b The prosecutor of tribunal against Vojislav Šešelj (pdf) ICTY. Viitattu 24.1.2013. (englanniksi)
- ↑ a b c Nation, s. 105.
- ↑ a b c Lautela 1992, s. 93
- ↑ a b c d e Savon sanomat 4.5.1991, s. 1
- ↑ a b Iltalehti 1.7.1991, s. 3
- ↑ Chirot, Daniel & McCauley, Clark: Why Not Kill Them All?, s. 69. Princeton, New Jersey: Princeton University Press, 2006. ISBN 978-0-691-14594-5. Google-kirjat (viitattu 24.1.2013). (englanniksi)
- ↑ Korpiaho 1993, s. 42
- ↑ The Unpleasant Arrest (Arkistoitu – Internet Archive) Dark Scandals, Milos Vasic, December 3, 1995 Vreme News Digest Agency No 218