Biorytmi

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Esimerkki biorytmistä.
Tämä artikkeli käsittelee näennäistieteen termiä. Biologiselle rytmille on oma sivunsa.

Biorytmit ovat väitettyjä ihmisyksilön fyysistä, emotionaalista ja älyllistä kykyä mittaavia säännöllisiä rytmejä, jotka alkavat syntymähetkestä ja kestävät aina tasan 23, 28 ja 33 päivää. Ne ovat pseudotiedettä.[1][2][3][4]

Biorytmien oletetaan olevan jaksollisia, ja jaksojen oletetaan alkavan syntymähetkestä. Se, että alkamisajankohdaksi on valittu syntymähetki eikä esimerkiksi hedelmöityshetkeä tai oletettu sikiön perivän äitinsä rytmit, johtuu mahdollisesti astrologien tavasta käyttää syntymähetken tähtien asentoa.lähde?

Teoria määrittelee fyysisen kunnon perusjaksoksi 23 päivää, emootioiden perusjaksoksi 28 päivää ja älyllisen toiminnan perusjaksoksi 33 päivää. Biorytmejä voidaan helposti laskea mikrotietokoneilla, ja piirtureilla voidaan piirtää sinikäyriä. Tietokone teki tästä näennäistieteen muodosta erittäin suositun. Biorytmikäyriä voitiin tuottaa hyvin halvalla.lähde?

Pseudotieteellisyys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Skeptikon opaskirjassa Helsingin yliopiston käytännöllisen filosofian professori Raimo Tuomela kirjoittaa, että biorytmiteoria on pseudotiedettä ja koulutettu henkilö ymmärtää tämän hyvinkin nopeasti, kun taas parapsykologian pseudotieteellisyydestä joutuu kiistelemään paljonkin.[5]

Kaikkiaan 134:stä biorytmejä koskeneesta tutkimuksesta 35:ssä on saatu teoriaa tukevia tuloksia, mutta niistä on löydetty tilastollisia virheitä. 99:ssä tutkimuksessa ei ole saatu teoriaa tukevia tuloksia.[6]

Kuuluisa taikuri ja näennäistieteiden tutkija James Randi sanoo teoksessaan Flim-Flam, että "biorytmit ovat puhtainta ja yksinkertaisinta näennäistieteellistä idiotismia".

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

23 päivään fyysisen "mies"-rytmin ja 28 päivän "naisellisen" tunnerytmin keksi 1800-luvun lopulla saksalainen lääkäri Wilhelm Fliess, Freudin ystävä. Insinööritieteiden professori Alfred Telscher keksi 33 päivän rytmin. 28 päivän rytmi johtuu kuukautisista, vaikka rytmi ei täsmääkään kuukautisten kanssa. Teorian mukaan kaikki miehet ja naiset ovat jossain määrin kaksisukupuolisia ja siksi kuukautisrytmi koskee miehiäkin ja päinvastoin.

Biorytmit keksinyt Wilhelm Fliess saattoi sovittaa syklinsä melkein mihin tahansa[7] ja pyrki vakuuttamaan muut niistä.[8] Sigmund Freud omaksui biorytmiteorian 1890-luvulla.[9]

1970-luvulla biorytmit tulivat suosituiksi Bernard Gittelsonin kirjojen myötä[10] ja biorytmejä syntymäpäivän perusteella ennustavat raha-automaatit levisivät.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Peveto, Natalia (1980-01-01). "The Relationship of Biorhythms to Academic Performance in Reading.". LSU Historical Dissertations and Theses. 
  2. Clark Glymour, Douglas Stalker (1990). "Winning through pseudoscience", in Patrick Grim: ? Philosophy of science and the occult, 2, revised, SUNY series in philosophy, SUNY Press, 92, 94. ISBN 978-0-7914-0204-7. .
  3. Raimo Tuomela (1987). "Science, Protoscience and Pseudoscience", in Joseph C. Pitt, Marcello Pera: Rational changes in science: essays on scientific reasoning, illustrated, Boston studies in the philosophy of science 98, Springer, 94, 96. ISBN 978-90-277-2417-5. “If we take such pseudosciences as astrology, the theory of biorhythms, suitable parts of parapsychology, homeopathy and faith healing (...) Such examples of pseudoscience as the theory of biorhythms, astrology, dianetics, creationism, [and] faith healing may seem too obvious examples of pseudoscience for academic readers.” 
  4. Stefan Ploch (2003). "Metatheoretical problems in phonology with Occam's Razor and non-ad-hoc-ness", in Jonathan Kaye, Stefan Ploch: Living on the edge: 28 papers in honour of Jonathan Kaye, Studies in generative grammar. Walter de Gruyter, 166, 174–176, 186, footnotes 15 and 17 in page 199. ISBN 978-3-11-017619-3. .
  5. Paholaisen asianajaja – opaskirja skeptikoille skepsis.fi. 1989.
  6. http://ammons.ammonsscientific.com/php/display_smry.php Comprehensive review of biorhythm theory
  7. Science, Good, Bad, and Bogus. 
  8. Numerology, or, What Pythagoras wrought. 
  9. Goleman, Daniel. "New Insights into Freud", The New York Times, 1985-03-17. (en-US) 
  10. Hoffmann, Frank W., and William G. Bailey, Mind and Society Fads, 1992.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]