Bengtin vanhemmat olivat Birger-jaarli ja tämän puoliso Ingeborg. Hänet määrättiin jo lapsena hengelliseen säätyyn, vuonna 1269 hänestä tuli Linköpingin arkkiteini. Bengt asettui vanhempien veljiensä keskinäisessä riidassa Maunu Ladonlukon puolelle ja tuli tämän kruunajaisissa 1277 sekä kansleriksi että vasta perustetun tärkeän valtioelimen eli kuninkaan neuvoskunnan jäseneksi. Kuningas Maunu nimitti Bengtin Suomen herttuaksi 1284 vahvistaakseen sukunsa asemaa ylimystöä vastaan. Bengt säilytti asemansa senkin jälkeen, kun hänestä tuli Linköpingin piispa 1285 ja hän sai sen myötä vaikutuspiiriinsä tärkeän Gotlannin alueen. Bengt ei liene koskaan käynyt Suomessa, mutta puuttui ilmeisesti herttuakuntansa hallintoon, koska velkaantui sen takia. Hän määräsi testamentissaan Turun tuomiokirkolle 840 markan arvosta hopeaa, käytettäväksi muun muassa alttarin perustamiseen.[1]
