Barbituurihappo

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Barbituurihappo
Tunnisteet
IUPAC-nimi 1,3-diatsinaani-2,4,6-trioni
CAS-numero 67-52-7
PubChem CID 6211
SMILES C1C(=O)NC(=O)NC1=O
Ominaisuudet
Molekyylikaava C4H4N2O3
Moolimassa 128,09 g/mol
Sulamispiste 245 °C
Kiehumispiste 260 °C
Liukoisuus veteen 142 g/l

Barbituurihappo (muita nimiä barbituraattihappo ja malonyyliurea) on pyrimidiinijohdannainen, heterosyklinen orgaaninen yhdiste josta on johdettu joukko depressantteja lääkeaineita, barbituraatteja. Puhtaalla barbituurihapolla ei ole barbituraattien tavoin fyysisiä tai psyykkisiä vaikutuksia.

Barbituurihapon keksi saksalainen kemisti Adolf von Baeyer vuonna 1864 yhdistäessään kondensaatioreaktiossa ureaa ja appelsiinimehusta saatavaa malonihappoa. Malonihappo on myöhemmin korvattu prosessissa dietyylimalonaatilla.

Barbituurihappoa käytetään myös synteesissä riboflaviinin valmistukseen.

Barbituurihappo on huoneenlämmössä hajuton, veteen hyvin liukeneva jauhe. Barbituurihapon kemiallinen kaava on C4H4N2O3, moolimassa 128,09 g/mol, CAS-numero 67-52-7.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Barbituurihappo.
Käännös suomeksi
Käännös suomeksi
Tämä artikkeli tai sen osa on käännetty tai siihen on haettu tietoja muunkielisen Wikipedian artikkelista.