Azathoth
| Azathoth | |
|---|---|
 Taiteilijan näkemys Azathothista |
|
| Luoja(t) | H. P. Lovecraft |
| Ensi- esiintyminen |
Tuntematon Kadath (1943) |
| Henkilötiedot | |
| Status | Elossa |
| Asuinpaikka | Linnunradan keskus, Sagittarius A* |
| Suhteet | |
| Lapset |
Nyarlathotep Nimetön sumu Pimeys |
| Lastenlapset |
Yog-Sothoth Shub-Niggurath |
| Muut sukulaiset |
Nug (lapsenlapsenlapsi) Yeb (lapsenlapsenlapsi) Cthulhu (lapsenlapsenlapsenlapsi) Tsathoggua (lapsenlapsenlapsenlapsi) |
Azathoth (tunnetaan myös nimillä "Sokea Idiootti", "Demonisulttaani", "Kaiken Herra" ja "Achamoth") on yhdysvaltalaisen kauhukirjailija H. P. Lovecraftin luoma kosminen jumalolento, joka esiintyy Cthulhu-mytologiassa. Hahmo esiintyi ensimmäistä kertaa Lovecraftin keskeneräiseksi jääneessä novellissa Azathoth (1922), joka julkaistiin vasta kirjailijan kuoleman jälkeen. Tämän jälkeen Azathoth on mainittu useita kertoja mytologiassa, kuten novellissa Unet noitatalossa (1933).
Vaikka Lovecraft mainitsi kirjoituksissaan Azathothin useita kertoja, hän ei koskaan kuvaillut tätä tarkasti. Yhteistä hajanaisille kuvauksille on kuitenkin ajatus jostain kauheasta ja äärimmäisestä voimasta, jota ihmismieli ei pystynyt käsittämään. Selvin kuvaus on kuitenkin mytologian ihmishahmon Abdul Alhazredkin kirjoitus Azathothista kielletyssä loitsukirjassa Necronomiconissa.
Hahmon kuvaus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Azathoth on Toisista jumalaista mahtavin eli koko mytologian voimakkain hahmo. Tämä olemus on sijaitsee maailmankaikkeuden ja äärettömyyden keskuksessa, jota kutsutaan nimellä "Azathothin hovi". Azathothin hovissa on kyseisen jumalolennon lisäksi useita, vähemmän voimakkaita Suuria muinaisia, jotka tanssivat ja soittavat Azathothin ympärillä. Mytologiassa on ilmennyt, että Azathothin fyysinen olomuoto sijaitsisi Linnunradan keskuksessa eli siinä, missä supermassiivinen musta aukko Sagittarius A* on.
Azathothin tarkkaa fyysistä olomuotoa ei ole kuvattu, koska tämä on jatkuvassa muutostilassa ja näyttäytyy jokaiselle näkijälle hieman erilaisena. Monet Azathothin kohdanneet hahmot ovat kuitenkin antaneet kuvauksen muodottomasta ja sekavan näköisestä massasta. Tästä massasta sanotaan kertojasta riippuen lähtevän rimpuilevia lonkeroita, suita ja silmiä.
Kuten aiemmin mainittu, Azathothin voimat ovat maailmankaikkeuden mahtavimmat. Kyseinen jumalolento omaa kyvyn luoda asioita ajatuksen voimalla. Azathoth onkin luonut kaiken, mikä on olemassa, josta lempinimi "Kaikkeuden Herra" tulee. Jumalolento on kuitenkin unenkaltaisessa tilassa ja koko maailmankaikkeus on osa sen unta. Niin kauan, kun Azathoth on unessa, maailmankaikkeus ja sen asiat (ihmiset, eläimet ja jopa Toiset jumalat) ovat olemassa. Kuitenkin tämän herätessä kaikki katoaa, ja jäljelle jää vain Azathoth. Heräämisen välttääkseen Azathothia ympäröivät Suuret muinaiset soittavat musiikkia ja tanssivat sen toivossa, että tämä pysyy unessa [1].
Necromoniconissa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Cthulhu-mytologiassa esiintyvä loitsukirja Necronomicon sisältää kuvauksen Azathothista. Lovecraftin novellissa Tuntematon Kadath (1943) Necromoniconin kirjoittanut "Hullu Arabi", oikealta nimeltään Abdul Alhazredk, kertoo kyseisessä loitsukirjassa seuraavasti:
Järjestäytyneen maailmankaikkeuden ulkopuolella [on] amorfinen hämmennys, joka pilkkaa Jumalaa ja kuplii kaiken äärettömyyden keskellä - rajaton demonisulttaani Azathoth, jonka nimeä huulet eivät uskalla lausua ääneen, ja joka järsii nälkäisesti käsittämättömissä, valaisemattomissa, ajan ja avaruuden ulkopuolella olevissa kammioissa inhottavien rumpujen tukahdetun ja villiintyvän rytmin sekä kirottujen huilujen heikon, monotonisen ujelluksen parissa [2].
Novellissa Unet noitatalossa kirjan hahmo Walter Gilman kohtaa noidan nimeltä Keziah Mason, joka viittaa Azathothiin kertoessaan Gilmanille, että "hänen täytyy tavata musta mies, ja mennä miehen mukana Azathothin valtaistuimelle kaiken kaaoksen keskuudessa... Hänen on allekirjoitettava omalla verellään Azathothin kirjaan ja otettava uusi, salainen nimi... Se, mikä esti häntä menemästä miehen kanssa kaaoksen valtaistuimelle, jossa ohuet huilut putkittuivat sattumanvaraisesti, oli se fakta, että hän oli nähnyt nimen 'Azathoth' Necromoniconissa, ja tiesi, että se tarkoitti alkukantaista kauhua, joka oli liian hirveää kuvailtavaksi [3]."