Avokonttori
Avokonttori eli maisemakonttori on 1960-luvulla käyttöönotettu termi. Se tarkoittaa yleensä suurta toimistotilaa, jossa työskentelee kymmeniä tai satoja työntekijöitä tyypillisesti yhdessä kerroksessa.[1] Työtilat ovat yleensä joko sermeillä erotettuja keskenään tai tilat ovat ilman väliseiniä.[2]
Työterveyslaitoksen tutkija Valtteri Hongisto kertoi Helsingin Sanomille vuonna 2014, että 2000-luvun alussa avokonttorit olivat muodikkaita. Niiden etu oli, että työkavereiden kanssa oli helppoa olla tekemisissä. Sittemmin ymmärrettiin, etteivät tietyt työtehtävät onnistu avokonttorissa.[3]
Vaihtoehdoksi avokonttorille on noussut monitilatoimisto, jonka keskellä on avointa tilaa, minkä lisäksi tarjolla on myös äänieristettyjä puhelinkoppeja, tiimityöskentelysaleja sekä rentoja tiloja vapaamuotoista ideointia varten.[3]
Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Yhdysvaltalainen arkkitehti Frank Lloyd Wright esitteli avokonttorit 1900-luvun alussa, mutta ne alkoivat yleistyä vasta 1990-luvulta lähtien. Syynä suosioon oli yritysten pyrkimys edistää työntekijöiden yhteistyötä, tarjota heille aiempaa tasa-arvoisemmat työtilat ja alentaa samalla toimistokustannuksia.[4]
Maisemakonttori-nimen, Bürolandschaft, loi saksalainen Quickborner Team -arkkitehtitoimisto 1960-luvulla.[5] Tarkoitus oli säästää tilakustannuksia. Tutkimusten mukaan avokonttoreissa työskentelevillä on kuitenkin enemmän sairauspoissaoloja kuin omissa työhuoneissaan työskentelevillä.[6]
Vuonna 2014 avokonttori oli 70 yrityksessä sadasta kansainvälisen International Facility Management Association -järjestön mukaan.[4]
Avokonttorit viihteessä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Konttori eri ryhmien karsinoineen elää muun muassa Dilbert-sarjakuvassa sekä Konttori-tv-sarjoissa.lähde?
Kritiikkiä avokonttoreita vastaan[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Muun muassa Sydneyn yliopistossa, Työterveyslaitoksella ja Turun yliopistolla tehdyissä tutkimuksissa on saatu tuloksia avokonttoreiden haitoista. Tutkimusten mukaan noin kolmannes avotoimistossa työskentelevistä oli tyytymättömiä työtiloihinsa. Haittaa aiheuttivat erityisesti yksityisyyden puute ja melu, joka vaikeuttaa keskittymistä, lisää stressiä ja heikentää työn laatua. Puhe on erityisen paha häiriötekijä, sillä aivomme eivät voi olla kuulematta, mitä lähellä puhutaan.[3]
Vuonna 2017 avotoimistomelusta väitelleen psykologi Annu Haapakankaan mukaan avokonttorin häiriöääniongelmia voidaan vähentää tehokkaasti tasaisella taustahuminalla.[7]
Vuonna 2018 Harvard Business School tutki kahta Fortune 500 -listan yritystä, jonka työntekijät siirtyivät avokonttoriin. Tutkimuksen mukaan kasvokkaisen viestinnän määrä väheni 70 prosenttia, mutta samaan aikaan sähköpostiviestinnän määrä kasvoi edustaen 22–50 prosenttia kaikesta yhteydenpidosta. Tutkijoiden mukaan tulosta voi selittää yksityisyydentarpeella.[4]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Vaasalaisarkkitehti Kalle Viljanen: Viihtyisä avokonttori on kuin viidakko, jossa on joka lajille omanlaistaan tilaa 22.10.2023. Yle.fi. Viitattu 22.10.2023.
- ↑ Avokonttori on sitkeä konsepti – tutkijan mukaan se on kuin zombi, joka ei suostu kuolemaan 7.5.2022. Yle.fi. Viitattu 22.10.2023.
- ↑ a b c Helsingin Sanomat: "Tutkimus: Avokonttorin haitat selvästi hyötyjä suuremmat". (Arkistoitu – Internet Archive) Julkaistu: 22.1.2014 Viitattu: 23.1.2014
- ↑ a b c The Often-Hated Open Floor Plan Gets a New Savior: The Office Pod NBC Chicago. Viitattu 15.2.2020. (englanniksi)
- ↑ Bürolandschaft carusostjohn.com. Arkistoitu 18.12.2015. Viitattu 1. heinäkuuta 2013. (englanniksi)
- ↑ Hurme, Tuure: Avotoimistoissa on enemmän sairauspoissaoloja Työpiste. 24.5.2011. Työterveyslaitos. Arkistoitu 10.10.2016. Viitattu 1. heinäkuuta 2013.
- ↑ Collin, Paula: Vaikea keskittyä avokonttorissa? Väitös: Ongelmia voi vähentää tasaisella taustahuminalla Yle Uutiset. Viitattu 10.2.2020.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Avokonttorissa on sairas meininki (Arkistoitu – Internet Archive). Talouselämä 25.5.2011.