Avaruusalus

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Avaruusalusten kohtaaminen Maan kiertoradalla. Kuvassa Gemini 6A -kapseli kuvattuna Gemini 7:stä.

Avaruusalus on avaruuslennolla käytettävä kulkuväline[1] ja itsenäisesti avaruudessa toimiva järjestelmä.

Avaruusalus-nimitystä voidaan käyttää muun muassa seuraavista:

  • Maan kiertoradalla oleva miehittämätön avaruusalus eli satelliitti, jota nimitettiin avaruusajan alussa tekokuuksi.
  • Miehittämätön avaruusluotain, joka poistuu Maan kiertoradalta esimerkiksi lentääkseen toiselle planeetalle, toisen planeetan kiertoradalle tai planeetan ohi. Planeetan lisäksi lennon kohde voi olla Aurinko, asteroidi, komeetta tai planeetan kuu. Alusta joka jää muun taivaankappaleen kuin Maan kiertoradalle kutsutaan toisinaan orbiteriksi suoraan englannista "kääntäen". Myös termiä emoalus on käytetty, etenkin jos "kiertolainen" liittyy miehitettyihin lentoihin (esimerkiksi Apollo-ohjelma). Avaruusluotain voi myös poistua Aurinkokunnasta kuten Nasan Voyager-luotaimet ovat tehneet. Tulevaisuudessa myös tähtien väliset avaruusluotaimet voivat olla teknisesti mahdollisia toteuttaa.
  • Miehistöä kuljettava avaruusalus, jollaisia ovat esimerkiksi Sojuz-avaruuskapseli tai avaruussukkula. Nämä ovat samalla myös laukaisuvälineitä: miehitetyn kapselin lisäksi järjestelmään kuuluu myös kantoraketti. Avaruussukkulasta ja sen kaltaisista siivekkäistä avaruusaluksista on käytetty myös termiä avaruuslentokone; tämä termi on Euroopassa vanhahtava, mutta Yhdysvalloissa sitä on käytetty vielä 1990-luvun lopussa.
  • Avaruusasema, joita ovat olleet Saljut, Skylab ja Mir ja jollainen on nykyisin ISS.
  • Avaruusaseman miehittämätön huoltoalus, esimerkiksi venäläinen Progress tai ESAn ATV.
  • Edelliset avaruuteen vievä kantoraketti lasketaan usein laukaisuvälineeksi eikä avaruusalukseksi. Tämä perustuu siihen, että raketin vaiheet tuhoutuvat lentonsa aikana eivätkä tee enää avaruudessa hyödyllistä työtä vaan muuttuvat avaruusromuksi kunnes putoavat ilmakehään. Toisaalta rakettien ylimmät vaiheet lentävät avaruuteen asti. 1950-luvulla ja 1960-luvun alussa kantorakettien ylimmät vaiheet olivat osa avaruusalusta, esimerkiksi Nasan laukaisema ja Yhdysvaltain armeijan kehittämä Explorer 1-satelliitti oli elektroniikalla instrumentoitu kantoraketin ylin vaihe eikä nykyisen kaltainen satelliitti.

Laajempi määritelmä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Avaruuspukua on välillä kutsuttu miniatyrisoiduksi avaruusalukseksi, joka kuvaa sen tarkoitusta pitää siihen pukeutuja toimintakykyisenä, kun tämä kulkee avaruuden tyhjiössä. Näihin EVA-toimintoihin on liittynyt myös Nasan nk. avaruusmopo, joka on astronautin pieni "liikehtimisalus".

Avaruusalusten erikoisluokka ovat laskeutumisalukset. Toisinaan laskeutuva alus jaetaan laskeutumisjärjestelmäksi ja pinta-asemaksi. Tällöin pinta-asema jää pitemmäksi aikaa toimimaan esimerkiksi planeetan pinnalle. Lasketumisalusten ajoneuvoja, kulkijoita (esimerkiksi Lunohod 1), ei ole nimitetty avaruusaluksiksi, vaikka ne ovatkin olleet hyvin autonomisia järjestelmiä.

Science fiction[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Avaruusalus on yksi keskeisimpiä elementtejä science fictionissa. Useat tämän lajin romaanit ja novellit on rakennettu erilaisten avaruusalusten suunnitelmien pohjalle. Näissä käytössä on termi avaruuslaiva tai tähtilaiva.

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. avaruusalus. Kielitoimiston sanakirja. Helsinki: Kotimaisten kielten keskus, 2024.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]