Austrasia
Austrasia (”Itävaltakunta”) oli merovingien aikaan 500–700-luvuilla frankkien valtakunnan koillisosa. Neustrian ohella se oli toinen frankkien valtakunnan suuremmista osista. Austrasiaa hallitsivat omat kuninkaat, mutta 600-luvulta lähtien todellista valtaa käyttivät käskynhaltijat, major domukset[1].
Austrasia koostui nykyisen Ranskan itäosista ja Saksan länsiosista sekä osista nykyistä Belgiaa, Luxemburgia ja Alankomaita. Austrasian pääkaupunki oli Metz, mutta jotkut Austrasian kuninkaat pitivät Reimsiä hallintokaupunkinaan.
Austrasia muodostui vuonna 511, kun valtakunta jaettiin Klodvigin kuoltua. Austrasian voimakkaista major domuksista tuli vähitellen koko valtakunnan tosiasiallisia hallitsijoita, ja lopulta Pipin Pieni valittiin frankkien kuninkaaksi ja karolingit syrjäyttivät merovingit. Karolingien aikana Austrasia ja Neustria sulautuivat frankkien valtakuntaan ja niiden merkitys itsenäisinä alueina katosi vähitellen.[2]
Austrasian kuninkaat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Teoderik I, 511–533
- Teodebert I, 533–548
- Teodebald, 548–555
- Klotar I, 555–561
- Sigebert I, 561–575
- Kildebert II, 575–595
- Teodebert II, 595–612
- Teoderik II, 612–613
- Sigebert II, 613
- Klotar II, 613–623
- Dagobert I, 623–634
- Sigebert III, 634–656
- Kildebert Adoptivus, 656–661
- Klotar III, 661–662
- Kilderik II, 662–675
- Dagobert II, 675–679
- Teoderik III, 679–691
- Klodvig IV, 691–695
- Kildebert III, 695–711
- Dagobert III, 711–715
- Kilperik II, 715–717
- Klotar IV, 717–720
- Kilperik II, 720–721
- Teoderik IV, 721–737
- Kilderik III, 743–751
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Heikki Kirkinen: Otavan suuri maailmanhistoria. Osa 7. Otava, 1984. ISBN 951-1-07689-2.