Artemis

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tämä artikkeli käsittelee jumalatarta. Muut merkitykset löytyvät täsmennyssivulta.
Diana metsästämässä, roomalainen kopio Artemiin patsaasta, ensimmäinen tai toinen vuosisata.

Artemis (m.kreik. Ἄρτεμις) on kreikkalaisessa mytologiassa metsästyksen jumalatar ja Apollonin kaksoissisar, Zeuksen ja Leton tytär.[1] Hänen yllään on lyhyt tunika ja kädessään hänellä on jousi ja nuoliviini. Hänen vierelleen kuvataan juoksemassa valkoinen naarashirvi. Artemis edisti kasvullisuutta ja varttuvaa elämää, hän oli öisen taivaan ja kuun jumalatar. Artemis vastaa roomalaisten Dianaa.

Mytologiassa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Zeus tavoitteli titaanien tytärtä Letoa, joka asui Olympoksella. Kun Hera sai kuulla Leton odottavan Zeuksen lasta, hän karkotti tytön lähettäen Python-käärmeen vainoamaan tyttöä minne tämä sitten menikin, jotta Leto ei saisi levätä lainkaan. Yhdeksän uuvuttavan kuukauden jälkeen Leto saapui Sisilian rannikolla sijaitsevalle Ortygian saarelle, missä hän synnytti Artemiin. Yhä Pythonin vainoamana hän siirtyi heti Deloksen saarelle Egeanmerelle. Sinne Python ei päässyt, ja siellä Leto synnytti Artemiin kaksoisveljen, Apollonin. Toisen myyttiversion mukaan Delos ja Ortygia olisivat olleet sama saari, joka vain vaihtoi paikkaa, tai sijainneet lähekkäin. Kolmannen version mukaan Ortygia olisikin sijainnut Efesoksen lähellä.[2][3][4][5]

Sekä Artemis että Apollon olivat kauniita lapsia. Lasten kolmantena syntymäpäivänä Zeus kävi tapaamassa heitä ja oli näkemästään ylpeä. Hän päätti, että lapset kuuluvat Olympokselle. Myöhemmin Zeus lähetti hakemaan kaksosia. Zeus antoi Apollolle lahjaksi Hefaistoksen tekemät kultaiset vaunut, joiden eteen oli valjastettu valkoiset hevoset, kultaisen jousen ja kotelon täynnä kultanuolia. Zeus ei tiennyt, mitä Artemis olisi halunnut lahjaksi, joten hän kysyi. Artemis vastasi empimättä haluavansa jousen, nuolia ja samanlaiset vaunut kuin Apollo oli saanut, mutta hän halusi ne tehtävän hopeasta eikä kullasta. Hän halusi myös hopealangoista tehdyn metsästysviitan, lauman tulisia että nopsajalkaisia koiria sekä kaksikymmentä metsänneitoa ja kaksikymmentä vedenneitoa palvelijoiksensa ja seuraksensa.

Kykloopit, jotka takovat Zeuksen salamat, valmistivat Hefaistoksen johdolla Artemiille hänen hopeajousensa ja -nuolensa. Pan-jumala hankki Spartassa kasvatetut koirat, ja Artemis itse valitsi kauneimmat nymfit metsistä ja joista.

François Boucher: Kylpijät (Diana kylvyn jälkeen), 1742.

Kun kaikki lahjat olivat koossa, Artemis lähetti kaksi nopeinta koiraansa vuorille hakemaan kaksi komeaa hirveä, joita ei saanut vahingoittaa. Koirat palasivat tuoden kaksi haarasarvista hirveä, jotka Artemis valjasti vaunujensa eteen. Sitten hän paukautti ruoskaansa hirvien päiden päällä, päästi hurjan huudon ja kiisi matkoihinsa vuorille. Perässä juoksivat hänen nymfinsä, koirat kiisivät hänen edellään. Yö saapui eikä Artemis ollut löytänyt hopeanuolilleen sopivaa kohdetta. Hän sytytti Olympoksen tulista soihdun ja sen valossa otti maalikseen kookkaan männyn halkaisten sen nuolellaan kahtia. Seuraavana aamuna toinen hänen nuolensa lävisti villikarjun, joka kuoli heti. Vieläkään Artemis ei ollut löytänyt taitonsa veroista kohdetta, niinpä hän jatkoi matkaa etsien päivät ja nukkuen yöt puiden suojassa. Hän saapui kaupunkiin, jossa hallitsi epäoikeudenmukaisuus ja jonka kaikki asukkaat viettivät paheellista, itsekästä elämää. Kaupungin ohittaessaan hän ampui kolmannen nuolensa sen keskelle. Tuhansiksi hohtaviksi ja tappaviksi kappaleiksi pirstoutuen tuo yksi ainoa nuoli surmasi yhdellä kertaa koko kaupungin asujaimiston.

Tieto tästä ja tarinat Artemiin ampumataidosta levisivät kaikkialle maahan, ja pian hänet tunnettiin metsästyksen jumalattarena, joka samastettiin vähitellen Kuun jumalattareen Seleneen, koska Artemis metsästi Kuun hopeisessa valossa. Vaikka Artemis ei lainkaan välittänyt miehistä vaan oli päättänyt pysyä neitsyenä, kreikkalaiset palvoivat häntä synnytyksen jumalattarena ja pikkulasten suojelijana. Näin tapahtui kenties siksi, että Leto synnytti Artemiin kivuttomasti.

Efesoksessa sijaitsi suuri Artemiin temppeli, joka laskettiin maailman seitsemän ihmeen joukkoon. Efesoksen Artemis ei muistuttanut enää kovin paljon Kreikan "sydänalueiden" neitsytjumalatarta vaan enemmänkin suurta äitijumalatarta ja hedelmällisyyden jumalattaria. Artemis oli myös Efesos-nimisen kaupungin suojelija.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Apollon Greek Mythology Link, Carlos Parada, viitattu 31.7.2013
  2. Artemis Myths Theoi Greek Mythology. Viitattu 11.11.2019.
  3. Asteria Theoi Greek Mythology. Viitattu 11.11.2019.
  4. Ortygia Theoi Greek Mythology. Viitattu 11.11.2019.
  5. Leto Cult Theoi Greek Mythology. Viitattu 11.11.2019.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]