Antonio Lotti
Äänitiedostojen kuunteluohjeet
Antonio Lotti (n. 1667 Venetsia – 5. tammikuuta 1740 Venetsia) oli italialainen barokkisäveltäjä, urkuri ja musiikkipedagogi, joka toimi Venetsiassa, Dresdenissä ja Wienissä. Hän teki muun muassa kolmisenkymmentä oopperaa sekä messuja. Hänen tunnetuin sävellyksensä lienee sopraanoaaria ”Pur dicesti, o bocca, bocca bella” (”Olethan sanonut, oi soma suu”) oopperasta L’infidelta punita.[1][2]
Lotti syntyi Venetsiassa, joskin hänen isänsä Matteo toimi tuolloin kapellimestarina Hannoverissa. Vuonna 1682 Lotti alkoi opiskella Lodovico Fugan ja Giovanni Legrenzin johdolla, jotka molemmat työskentelivät Venetsian Pyhän Markuksen tuomiokirkossa. Lotti teki uransa tuon kirkon piirissä, ensin alttolaulajana (1689), sitten apulaisurkurina ja urkurina, ja vuodesta 1736 maestro di cappellan tehtävässä, jota hän hoiti kuolemaansa asti. Hän myös opetti Ospedale degli Incurabilissa ja kirjoitti sille musiikkia. Vuonna 1717 hän sai virkavapautta ja lähti Dresdeniin, jossa tuotettiin useita hänen oopperoitaan kuten Giove in Argo, Teofane ja Li quattro elementi, kaikki Antonio Maria Luchinin librettoihin. Muita Venetsiassa kirjoitettuja Lottin oopperoita ovat Giustino, Trionfo dell'Innocenza, Teuzzone, Ama più che non si crede, Il comando inteso e tradito, Sidonio, Isaccio tiranno, La forze de sangue, Il Tradimento traditore di se stesso, L'Infedelità punita, Poresenna, Irene Augusta, Polidoro, Foca superbo, Alessandro Severo ja Il Vincitore Generossi. Dresdenissä Lotti sävelsi oopperan Odii del Sangue delusi. Hän palasi Venetsiaan vuonna 1719, ja kuoli siellä vuonna 1740.
Noin 30 oopperan lisäksi Lotti sävelsi messuja, kantaatteja, madrigaaleja ja instrumentaalimusiikkia. Hänen kuoroteoksensa ovat useimmiten säestyksettömiä. Hänen elämäntyötään pidetään siltana myöhäisen barokin ja kehittyvän klassismin välillä. Lottin on ajateltu vaikuttaneen Johann Sebastian Bachin, Georg Friedrich Händelin ja Johann Dismas Zelenkan tuotantoon.
Monet Lottin sävellyksistä ovat kadonneet. Giovanni Bononcini sovitti Lottin teoksen Duetti, terzetti e madrigali a più voci, op. l (Venetsia, 1705) ja esitti sen omissa nimissään Lontoossa 1731. Lotti kuitenkin sai todistetuksi teoksen omakseen.[2]
Lottin oppilaita olivat Domenico Alberti, Benedetto Marcello, Giovanni Battista Pescetti, Baldassare Galuppi, Giuseppe Saratelli ja Johann Dismas Zelenka. Hän oli naimisissa sopraano Santa Stellan kanssa.
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Murtomäki, Veijo: 1. Italialainen Ooppera Venetsiassa ja Pohjois-Italiassa, Artikkelisarjat: Barokkiooppera Italiassa, Sibelius-Akatemia 2016. Viitattu 19.5.2016.
- ↑ a b Lotti, Antonio (Arkistoitu – Internet Archive), Baker’s Biographical Dictionary of Musicians, The Gale Group 2001. Vaatii HighBeam-tilauksen.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Yksityiskohtainen elämäkerta ja teosluetteloita (englanniksi)
| ||||||||||||||||||||||
