Alexandru Marghiloman
Alexandru Marghiloman (4. heinäkuuta 1854 Bužau – 10. toukokuuta 1925 Bužau)[1] oli romanialainen poliitikko, joka toimi Romanian pääministerinä ensimmäisen maailmansodan loppuvaiheessa vuonna 1918.
Marghiloman suoritti lakiopintonsa Sorbonnen yliopistossa Pariisissa ja toimi asianajajana Romaniassa vuosina 1879–1883. Hän kuului nuorkonservatiivien muodostamaan Junimist-ryhmään. Hänet valittiin Romanian parlamentin edustajainkamariin vuonna 1884 ja vuonna 1888 hänestä tuli ensimmäisen kerran konservatiivihallituksen ministeri.[2][1] Hän oli muun muassa ulkoministerinä 1900–1901, sisäministerinä 1911–1912 ja valtiovarainministerinä 1912–1914.[2] Marghiloman kannatti maailmansotaa edeltäneinä vuosina Saksaan suuntautuvaa ulkopolitiikkaa, mutta maailmansodan puhjettua vuonna 1914 hän asettui kuitenkin tukemaan Romanian puolueettomuutta. Kun kuningas Ferdinand I elokuussa 1916 päätti viedä Romanian mukaan sotaan ympärysvaltojen puolelle, Marghiloman vastusti ajatusta ja kieltäytyi siksi tulemasta ministeriksi Ion I. C. Brătianun hallitukseen.[1][3]
Keskusvaltojen joukkojen miehittäessä Romanian pääkaupungin Bukarestin Marghiloman ei paennut Romanian hallituksen tavoin, vaan jäi Bukarestiin, jossa hän toimi Romanian Punaisen Ristin puheenjohtajana. Hänestä tuli miehitysjoukkojen ja miehitetyllä alueella asuneiden romanialaisten välinen sovittelija. Hän kuitenkin kieltäytyi Saksan ehdotuksesta perustaa Bukarestiin oma hallitus, joka olisi kilpaillut Iaşiin vetäytyneen Brătianun ja kuninkaan hallituksen kanssa.[1] Kun Romania joutui lopulta antautumaan, kuningas Ferdinand nimitti Marghilomanin pääministeriksi maaliskuussa 1918 siinä toivossa, että tämän saksalaismielisyys pehmittäisi voittajien asenteita rauhanneuvotteluissa. Marghiloman allekirjoitti 7. toukokuuta Bukarestin rauhansopimuksen, jonka ehdot olivat kaikesta huolimatta Romanialle hyvin ankarat. Kun Saksa muilla rintamilla kokemiensa tappioiden vuoksi joutui syksyllä vetämään miehitysjoukkonsa pois Romaniasta, kuningas Ferdinand erotti 8. marraskuuta 1918 Marghilomanin ja nimitti uuden hallituksen, joka julisti uudelleen sodan Saksalle kaksi päivää myöhemmin.[1][3] Maailmansodan jälkeen Marghiloman johti pientä konservatiiviryhmää.[2]
Marghiloman harrasti hevostenkasvatusta. Hänen omistamansa hevoset voittivat Romanian ravit 28 kertaa.[3]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c d e Alexandru Marghiloman (englanniksi) Encyclopædia Britannica Online Academic Edition. Viitattu 8.9.2015.
- ↑ a b c Nordisk familjebok, täydennysosa (1925), s. 443 (ruotsiksi) Runeberg.org. Viitattu 8.9.2015.
- ↑ a b c Alexandru Marghiloman (englanniksi) Firstworldwar.com. Viitattu 8.9.2015.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Alexandru Marghiloman Wikimedia Commonsissa
| ||||||||||||||
