Alavuden rautatieasema

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Alavus
Perustiedot
Lyhenne Alv
Rataosa Haapamäki–Seinäjoki
Ratakilometri 373+445
Sijainti 62°37′03″N, 023°36′01″E
Osoite Asematie 13, 63400 Alavus as
Kunta Alavus
Etäisyydet Seinäjoki 44,5 km
Tuuri 6,5 km
Haapamäki 73,3 km
Avattu 29. syyskuuta 1883
Liikenne
Käyttäjiä 20 002 (v. 2009)[1]
Liikennöitsijä(t) VR Group
Taajamajunat Jyväskylä–Seinäjoki, Tampere-Haapamäki–Seinäjoki (yksi vuoropari)
Tavaraliikenne Puutavaraliikennettä Seinäjoelle noin kerran viikossa
Matkustajalaituri(t)
Korkeus 26,5 cm[2]
Lyhin ja pisin pituus 80 m; 203 m[2]
Pinnoite Hiekka ja sora
Laiturikatokset 1 kpl
Asemarakennus
Tyyppi Pohjanmaan radan IV-luokan asemarakennus
Materiaali puu
Rakennettu 1881–1883
Lipunmyynti ei, lopetettu 31. joulukuuta 1999
Ratapiha
Raiteisto 2 laituriraidetta
2 sivuraidetta
Aiheesta muualla
Aseman tiedot
Aseman ratapihaa.
Aseman ratapihaa.

Alavuden rautatieasema (lyh. Alv) on rautatieliikennepaikka Alavuden kaupungissa noin neljä kilometriä keskustasta pohjoiseen Haapamäki–Seinäjoki-radan varrella. Asema avattiin 29. syyskuuta 1883, ja se on suunniteltu Pohjanmaan radan IV-luokan asemarakennuksen piirustusten mukaan. Rakennus rakennettiin vuosina 1881–1883. Sen ulkoasu on säilynyt lähes alkuperäisenä, mutta sisätilat on uusittu.[3] Alavuden asemalla on ollut aiemmin myös vesitorni sekä veturitalli, joka purettiin vuonna 1991. Alavuden asemarakennus on samanlainen kuin Vilppulan asemalla.[4]

Aseman miehitys ja lipunmyynti lopetettiin 31. joulukuuta 1999.[4]

Alavuden liikennepaikka toimii vielä nykyäänkin puutavarajunien lastauspaikkana. Junia lähtee asemalta Seinäjoelle noin kerran viikossa, mutta joskus niitä ajetaan useamminkin.

Museovirasto on luokitellut poikkeuksellisen hyvin säilyneen Alavuden rautatieaseman Suomen valtakunnallisesti merkittäviin rakennettuihin kulttuuriympäristöihin.[4][5]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Iltanen, Jussi: ”15. Vanha Pohjanmaan rata”, Radan varrella: Suomen rautatieliikennepaikat, s. 195. Karttakeskus, 2009. ISBN 978-951-593-214-3.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Eteläpohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen liityntäliikenteen palvelutasomääritys, s. 14. Oulu: Liidea Oy, 2010. EPO YLY Liityntäliikenteen palvelutasomääritys 2010. Verkkoversio (PDF) (viitattu 29.6.2012). [vanhentunut linkki]
  2. a b Rautateiden verkkoselostus 2013, s. LIITE 2 / 15 (37). Helsinki: Liikennevirasto, 2011. Liikenneviraston väylätietoja 2/2011. ISBN 978-952-255-735-3 (pdf) ISSN 1798-8284 (pdf). Selostuksen verkkoversio (PDF) (viitattu 29.6.2012). (Arkistoitu – Internet Archive)
  3. Valanto, Sirkka: Suomen rautatieasemat vuosina 1857–1920, s. 49. Museovirasto, 1982. ISBN 951-9074-68-6.
  4. a b c Iltanen 2009, s. 195
  5. Alavuden rautatieasema Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY. Museovirasto.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä rautateihin tai rautatieliikenteeseen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.