Akseli Skutnabb
| Axel Alfred Skutnabb | |
|---|---|
 Axel Alfred Skutnabb |
|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 27. joulukuuta] 1875 Tikkurila], Suomi |
| Kuollut | 23. marraskuuta 1929 (53 vuotta) Tampere, Suomi |
| Kansalaisuus | suomalainen |
| Ammatti | saarnaaja, kirjailija |
| Kirjailija | |
| Kirjallinen suuntaus | Evankeliset ystävät |
| Aiheesta muualla | |
 Löydä lisää kirjailijoitaKirjallisuuden teemasivulta |
|
Axel (Akseli) Alfred Skutnabb (27. joulukuuta 1875 Tikkurila – 23. marraskuuta 1929 Tampere) oli suomalainen Evankelisten ystävien saarnaaja ja uskonnollinen kirjailija.
Elämäkerta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Sukutausta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Skutnabbin vanhemmat olivat kruununrakennusmestari Petter Anders Skutnabba (1829–1900) ja Sofia Klemetsö. Perhe muutti pian hänen syntymänsä jälkeen Hämeenlinnaan.
Lapsuus ja nuoruus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Akseli kävi Hämeenlinnan lyseota ja pääsi ylioppilaaksi 1895 yhdessä Eino Leinon ja Larin Kyöstin kanssa. Hän lähti opiskelemaan teologiaa Helsingin yliopistoon ja aikoi pappisuralle.
Vapaakirkollisessa herätyksessä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Skutnabb oli tutustunut jo kouluvuosina vapaakirkolliseen herätykseen ja käynyt Hämeenlinnassa vierailleen ruotsalaisen evankelistan Fredrik Fransonin puhetilaisuuksissa. Hän liittyi vapaakirkkoon tiiviimmin vuoden 1893 jälkeen. Koska Skutnabb ei hyväksynyt kaikkia evankelis-luterilaisen kirkon oppeja, hän päätti luopua teologian opiskelusta ja siirtyi vapaakirkkoon. Skutnabb asettui asumaan Tampereelle ja kiersi ympäri Suomea puhujamatkoilla, häntä ei kuitenkaan pidetty vapaakirkon varsinaisten saarnaajien joukkoon kuuluvana.[1]
20-vuotiaana lyseolaisena Skutnabb osallistui Hämeenlinnan lähetyskokoukseen vuonna 1895. Lähetysjuhlissa oli varattu aikaa keskustelemiseen, Skutnabb puhui runsaan ihailijaparven ympäröimänä ja hyvin itsevarmana suuren pyhyyden puolesta. Hjalmar Braxénin toimi vastaväittäjänä.[1]
Skutnabb oli vapaakirkon niin sanotun synnittömyys-liikkeen johtaja. Skutnabbin yltiöevankelisen opin mukaan kaikki oli kerta kaikkiaan maksettu, ei ollut enää mitään kadottavaa syntiä eikä mitään kadotustuomiota. Skutnabb selitti, että kaikki ihmiset pelastuvat ja itse paholainenkin viimeisenä tuhlaajapoikana palaa Jumalan luokse ja hänet sidotaan "Jumalan rakkauden kahleilla". Skutnabbin opit herättivät ristiriitoja, mutta hän sai kuitenkin toimia edelleen vapaakirkon piirissä.
Skutnabb omaksuu synnittömyysopin[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Ruotsalaisen Pyhitysliikkeen (Helgelse förbundet) evankelistojen Nelly Hallin ja Ida Nilênin kautta vapaanlähetyksen jäsenien keskuuteen levinnyt ankara legalistinen hurskaus oli saanut vapaakirkollisen herätyksen rivit hajalle. Pyhitysliikkeen johtoon oli noussut Erik Hertz. Klaara Hertz oli kiivaampia puhujia liikkeessä. Pyhitysliikkeen vaikutuksesta syntyneen synnittömyysliikkeen johtajana toimi Väinö Stenbäck. Synnittömyysliikkeen kannattajat uskoivat jo saavuttaneensa puhtauden, pyhityksen ja täydellisyyden. Synnittömyyden kehittyessä yhä pidemmälle, Väinö Stenbäckin oli väistyttävä ja annettava johtajan asema juuri ylioppilaaksi valmistuneelle Akseli Skutnabbille. Skutnabb tutustui Ruotsalaisen Pyhitysliikkeen (Helgelse förbundet) kirjallisuuteen ja kehitteli synnittömyysliikkeen oppia pidemmälle ja julisti että kaikki on kerta kaikkiaan maksettu ja sovitettu, eikä ollut enää mitään kadottavaa syntiä, eikä mitään kadotustuomiota.[2]
Hjalmar Braxénilla ei ollut hyvää käsitystä Skutnabbin toiminnasta saarnaajana, vaan hän suhtautui hyvin jyrkästi Skutnabbin ”evankeliseen” vapauteen joka ilmeni keskinäisessä seurustelussa. Tämän tähden Viipurin ruotsalainen vapaaseurakunta kielsi Skutnabbia esiintymästä seurakunnan kokoushuoneessa. Kieltoon yhtyi myös Turun ruotsalainen vapaaseurakunta ja lähetyskomitea ilmoitti asian muille seurakunnille.[3]
Skutnabb eroaa Vapaasta Sisälähetyksestä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Tampereen vuosikokouksessa 1900 Skutnabb oli viimeisen kerran mukana. Hänelle ei järjestetty puhetilaisuutta. Erään saarnan jälkeen hän nousi puhumaan. Hjalmar Braxén keskeytti heti hänen puheensa ja sanoi, että pysytään ohjelmassa. Kun Skutnabb kiellosta huolimatta yritti puhua, Braxén istui harmonin ääreen ja alkoi laulaa, kokousväki yhtyi lauluun. Laulun jälkeen Skutnabb huusi: "Tässä näette, mitä on vapaakirkollinen vapaus. Tästä lähtien minä en ole vapaakirkollinen."
Evankelisten Ystävien saarnaajana[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Skutnabb perusti kannattajiensa kanssa Evankeliset Ystävät -nimisen liikkeen, jota kutsutaan myös skutnabbilaisuudeksi.[4]
Väinö Stenbäck oli julistanut, että kutsuttujen ja valittujen luku on jo täyttynyt, eikä enää tarvita mitään turhaksi käynyttä herätystoimintaa. Skutnabb opetti täydellistä evankeliumia, jonka mukaan kaikki maailman syntivelat oli jo täysin maksettu, entiset, nykyiset ja tulevat, eikä näin ollen mitään kadotustuomiota voinut olla. Oli jo aika päästä lainorjuudesta evankeliumiin täyteen vapauteen. Tämä julistus ja vapaakirkollisten julistajien neuvottomuus vaikeassa hajaannuksessa sai aikaan sen, että yleinen luottamus vapaakirkolliseen liikkeeseen heikkeni tuntuvasti.[5]
Synnittömyysliikkeen keskuudessa opetettiin, että kaikki on Jumalasta, pyhitys samoin kuin vanhurskauttaminenkin on vain uskolla omistettava itselleen. "Pitäkää itsenne synnittöminä, niin olette synnittömiä. Kun uskotte, että olette Kristuksen kaltaisia, niin te olette, niinkuin Kristus."[6]
Vuonna 1912 Skutnabb vieraili Yhdysvalloissa. Hän kävi Chicagossa, tapasi paikallisia uskonnollisia johtajia ja saarnasi Chicagon Moody Churchissä. Skutnabb tapasi matkansa aikana Christian and Missionary Alliance -liikkeen johtajan tohtori A. B. Simpsonin ja oli tämän kanssa myöhemminkin kirjeenvaihdossa.
Akseli Skutnabbin vaimo ja lapset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Akseli Skutnabb meni naimisiin 1905 kansakoulunopettaja Hilda Helmi Maria Svedbergin (1880–1953) kanssa. Heillä oli viisi lasta: Zeila (s. 1906), Erik Anders (s. 1907), Irma Elisabet (s. 1910), Birgit Bjarma (s. 1915) ja Johannes Alfred (s. 1919). Helmi Skutnabb julkaisi 1921 ruotsinkielisen uskonnollisen romaanin Mot vida vyer (suomeksi nimellä Väljille vesille). Akseli Skutnabbin kuoltua Helmi Skutnabb asui 1931–1932 lapsineen Dominikaaniseen tasavaltaan perustetussa Viljavakka-nimisessä suomalaissiirtokunnassa, mutta perhe palasi Suomeen koska siirtokunnan olot eivät vastanneet heidän odotuksiaan.
Teoksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Pyhä tie : Jesus yksinänsä. Wiipuri 1896, 2. painos Hämeenlinna 1901, 3. painos nimellä Pyhä tie ja Jeesus yksinänsä, Tampere 1912
- Ijankaikkinen lunastus. Tekijä, Wiipuri 1900, 2. painos Tampere 1908, 3. painos Evankelinen kustannusliike, Tampere 1913
- Riemusointuja : kokoelma hengellisiä lauluja, alkuperäisiä ja käännöksiä, 2. osa. Hämeenlinna 1901
- Kotimaan lauluja : kokoelma virsiä ja hengellisiä lauluja. Tampere 1906, 2. lisätty painos Tampere 1910, 3. lisätty painos Evankelinen kustannusliike, Turku 1915, 4. lisätty painos Evankelinen kustannusliike, Turku 1919
- Jumalan taistelu Jakobin kanssa. Tekijä, Tampere 1908
- Kotimaan lauluja : kokoelma virsiä ja hengellisiä lauluja : koottuja ja mukailtuja 2, lisävihko. Tampere 1910
- Jumala on rakkaus : 1 Joh. 4: 7-21. Evankelinen kustannusliike, Tampere 1912
- Miksi te elävätä kuolleitten seassa etsitte? Evankelinen kustannusliike, Tampere 1912
- Täydellisyyden portaat : havainnollinen esitys Room. 5: 1-5 johdosta. Evankelinen kustannusliike, Tampere 1912
- Sana sanasta eli vastaus Pietari Kurviselle hänen kirjansa johdosta "Helluntailiike ja lapsikaste". Tampere 1914
- Kotimaan lauluja : kokoelma virsiä ja hengellisiä lauluja : koottuja ja mukailtuja 3, lisävihko. Evankelinen kustannusliike, Tampere 1915
- Evankelisia lauluja. Tekijä, Tampere 1925, 2. painos 1927
- Uusi luomus. Otava 1930, 2. painos Lähetysystävä, Kalajoki 1970
- Hänessä. Armon Sanomat, Tampere 1956
- Sen Jumala teki : roomalaiskirjeen selitys, Skutnabbin saarnoista toimittanut Ulla Kotkavaara. Lähetysystävä, Kalajoki 1986
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Salmensaari, S. S.; Suomen vapaakirkko, Päivä, Tampere, 1957
- Suomen kirjailijat tietokanta (Arkistoitu – Internet Archive)
- Akseli Skutnabbin tiedot Lauri Kiviniemen sukutietokannassa (Arkistoitu – Internet Archive)
- Jyrki Rossin viralliset kotisivut: Suomen Vapaakirkko (Arkistoitu – Internet Archive)
- Uskonnot Suomessa: Vapaakirkollisuus (Arkistoitu – Internet Archive)
- PamInFlorida Blog 4.3.2009: A Family Heritage (Akseli Skutnabbin pojan Erik Anders Skutnabbin tyttärentyttären Pam O'Brienin blogi)
- PamInFlorida Blog 5.3.2009: A Family Heritage Part 2
Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
| ||||||||||
