Blombergista tuli Liperin kirkkoherran apulainen vuosiksi 1877–1880, Rääkkylän kirkkoherran apulainen ja armovuoden saarnaaja 1880–1883, Leivonmäen vt. kirkkoherra 1882–1883 ja kirkkoherran 1883–1904, rovasti 1899, Sippolan kirkkoherra 1904–1915 ja Kymin kirkkoherra 1915–1921.
Kansanedustaja Wuorimaa oli ensin suomalaisen puolueen eduskuntaryhmässä 1907–1910 ja 1911–1914, sitten Maalaisliiton eduskuntaryhmässä 1917–1921 Viipurin läntisestä vaalipiiristä. Hän sai vapautuksen eduskuntatyöstä 23. syyskuuta 1921 sairauden tähden. Hän kannatti 1918 eduskunnassa valtiollisten vankien (punaisten) lähettämistä Saksaan (pakko)töihin, mitä Erkki Kaila vastusti.
Artur Wuorimaan poika oli suurlähettiläs Aarne Wuorimaa.
Arola, Pauli: Tavoitteena kunnon kansalainen: koulun kansalaiskasvatuksen päämäärät eduskunnan keskusteluissa 1917–1922, s. 108. Helsingin yliopiston kasvatustieteen laitoksen tutkimuksia 191. 2003.
↑Kaarlo Österbladh, 1934. Pappissääty Suomen valtiopäivillä 1809–1906. II 1885–1906. Helsinki: Suomen Kirkkohistoriallisen Seuran toimituksia XXXVI, ss. 244–247.
