LDAP

Lightweight Directory Access Protocol on hakemistopalvelujen käyttöön tarkoitettu verkkoprotokolla. LDAP syntyi yksinkertaistettuna vaihtoehtona täydelliselle ja monimutkaisemmalle X.500-hakemistopalvelulle. LDAP seuraa X.500-mallia, jossa hakemiston tiedot on järjestetty hakemistopuuhun avain-arvopareina. LDAP-hakemiston rakenne on yleensä järjestetty puuksi maantieteellisten tai organisaatioiden rakenteen mukaan ja se käyttää DNS-nimiä hierarkian nimeämisessä.

LDAP käyttää TCP/IP-verkkopalveluna TCP-protokollaa ja porttia 389 tai SSL-tunnelointia käytettäessä porttia 636. Verkkoprotokolla on määritelty ASN.1:n (Abstract syntax notation one) pohjalta ja se käyttää BER-binäärikoodausta (Basic encoding rules). LDAP-URL käyttää muotoa "ldap[s]://host:port/DN?attributes?scope?filter?extensions".

LDAP:in käyttötarkoitus on pääasiassa käyttäjäntunnistus. Sitä tukevat useimmat UNIX-järjestelmät ja Microsoftin Active Directory käyttää LDAPia pohjanaan Kerberoksen ohella. Myös useat muut tuotteet käyttävät LDAP:ia, mm. Apache Directory Server ja Oracle Internet Directory. LDAP soveltuu myös käyttöoikeuden tarkistamiseen.

Käyttäjän tunnistuksessa LDAP-palvelin vastaa oliko annettu käyttäjätunnus ja salasana oikein.

Käyttöoikeuden tarkistuksessa LDAP-palvelin vastaa onko käyttäjällä oikeus kysyttyyn resurssiin.

LDAP-palvelin voi sisältää myös muuta tietoa kuin käyttäjän tunnuksen ja salasanan. Suodattimen avulla voidaan käyttää lisätietoja tunnistamiseen.