Ero sivun ”Käsikirjoitus” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
p r2.7.1) (Botti lisäsi: sq:Dorëshkrimi |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
| Rivi 2: | Rivi 2: | ||
'''Käsikirjoituksella''' kolme merkitystä. Alun perin se on tarkoittanut käsin papyrukselle, pergamentille tai paperille kirjoitettua tekstiä, kuten kirjoja ennen kirjapainotaidon tuloa.<ref name="cd-facta">{{Kirjaviite | Tekijä = | Nimeke = CD-Facta | Vuosi = 1998 | Kappale = käsikirjoitus | Sivu = | Selite = | Julkaisupaikka = Helsinki | Julkaisija = WSOY | Tunniste = ISBN 951-0-23152-5 | www = | www-teksti = | Tiedostomuoto = cd | Viitattu = | Kieli = }}</ref> |
'''Käsikirjoituksella''' kolme merkitystä. Alun perin se on tarkoittanut käsin papyrukselle, pergamentille tai paperille kirjoitettua tekstiä, kuten kirjoja ennen kirjapainotaidon tuloa.<ref name="cd-facta">{{Kirjaviite | Tekijä = | Nimeke = CD-Facta | Vuosi = 1998 | Kappale = käsikirjoitus | Sivu = | Selite = | Julkaisupaikka = Helsinki | Julkaisija = WSOY | Tunniste = ISBN 951-0-23152-5 | www = | www-teksti = | Tiedostomuoto = cd | Viitattu = | Kieli = }}</ref> |
||
Käsikirjoitus tarkoittaa myös painettavaksi tai monistettavaksi yleensä koneella kirjoitettua tekstiä eli manuskriptiä.<ref name="cd-facta" /> Käsikirjoitus voi olla esimerkiksi [[romaani]]n tai [[väitöskirja]]n hyväksymätön ja painamaton raakavedos. Sitä käytetään myös yleisenä suunnitelman [[synonyymi]]nä. |
Käsikirjoitus tarkoittaa myös painettavaksi tai monistettavaksi yleensä koneella kirjoitettua tekstiä eli manuskriptiä.<ref name="cd-facta" /> Käsikirjoitus voi olla esimerkiksi [[romaani]]n tai [[väitöskirja]]n hyväksymätön ja painamaton raakavedos. Sitä käytetään myös yleisenä suunnitelman [[synonyymi]]nä. Nykyisin käsikirjoituksella tarkoitetaan etenkin painettavaksi tarkoitettua.<ref name="Kielitoimiston sanakirja">{{kirjaviite | Tekijä= | Nimeke=Kielitoimiston sanakirja | Selite=Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen julkaisuja 132. Internet-versio MOT Kielitoimiston sanakirja 1.0 | Julkaisija=Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus ja Kielikone Oy | Vuosi=2004 | Tunniste=ISBN 952-5446-11-5}}</ref> |
||
| ⚫ | |||
| ⚫ | |||
==Elokuva, televisio, teatteri ja muut taiteet== |
|||
Nykyisin käsikirjoituksella tarkoitetaan etenkin painettavaksi tarkoitettua<ref name="Kielitoimiston sanakirja">{{kirjaviite | Tekijä= | Nimeke=Kielitoimiston sanakirja | Selite=Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen julkaisuja 132. Internet-versio MOT Kielitoimiston sanakirja 1.0 | Julkaisija=Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus ja Kielikone Oy | Vuosi=2004 | Tunniste=ISBN 952-5446-11-5}}</ref>. |
|||
{{pääartikkeli|[[Draama]]}} |
|||
{{pääartikkeli|[[Elokuvakäsikirjoitus]]}} |
|||
| ⚫ | |||
{{pääartikkeli|[[Libretto]]}} |
|||
| ⚫ | Käsikirjoituksella voidaan myös viitata elokuvaa, näytelmää tai televisiohjelmaa varten laadittuun tekstiin, jossa vuorosanat, taustaäänet, tapahtumapaikka, kuvan koko ynnä muita kuvausohjeita esitetään kohtaus kerrallaan.<ref name="cd-facta" /><ref name="Kielitoimiston sanakirja"/> Sen tekijää, erityisesti elokuva- ja televisioalalla, sanotaan ''käsikirjoittajaksi'', teatterissa puhutaan yleisesti ''[[näytelmäkirjailija]]sta''. |
||
Käsikirjoituksen tarkoitus ja siten muoto vaihtelee tilanteen mukaan. Teatterissa ja elokuvassa käsikirjoitus on suunnitelma siitä, millainen näytelmän tai elokuvan tulisi olla. Molemmissa käsikirjoituksiin kuuluu näyttelijöiden repliikit ja jonkin tason tapahtumien kuvaus. Näytelmäkäsikirjoituksessa tapahtumia ei kuvata yhtä tarkasti kuin [[elokuvakäsikirjoitus|elokuvakäsikirjoituksessa]]. {{Lähde||15. syyskuuta 2008}} |
Käsikirjoituksen tarkoitus ja siten muoto vaihtelee tilanteen mukaan. Teatterissa ja elokuvassa käsikirjoitus on suunnitelma siitä, millainen näytelmän tai elokuvan tulisi olla. Molemmissa käsikirjoituksiin kuuluu näyttelijöiden repliikit ja jonkin tason tapahtumien kuvaus. Näytelmäkäsikirjoituksessa tapahtumia ei kuvata yhtä tarkasti kuin [[elokuvakäsikirjoitus|elokuvakäsikirjoituksessa]]. {{Lähde||15. syyskuuta 2008}} |
||
Muun muassa [[ooppera]]n ja [[baletti|baletin]] yhteydessä käsikirjoitusta kutsutaan usein [[libretto|libretoksi]]. Baleteissa sen sisältönä on erityisesti teoksen tarina, jota koreografia noudattaa, ja vokaaliteoksissa (oopperat, [[oratorio]]t, [[operetti|operetit]], [[Passio (musiikki)|passiot]]) lauluosuuksien teksti. |
|||
== Lähteet == |
== Lähteet == |
||
{{Viitteet}} |
{{Viitteet}} |
||
Käsikirjoittamista voi opiskella muun muassa Tampereen ammattikorkeakoulun Virtain toimipisteessä viestinnän koulutusohjelmassa suuntautumisvaihtoehdossa "Käsikirjoittaminen ja kuvallinen ilmaisu". |
|||
== Katso myös == |
== Katso myös == |
||
Versio 30. maaliskuuta 2011 kello 09.58
Käsikirjoituksella kolme merkitystä. Alun perin se on tarkoittanut käsin papyrukselle, pergamentille tai paperille kirjoitettua tekstiä, kuten kirjoja ennen kirjapainotaidon tuloa.[1]
Käsikirjoitus tarkoittaa myös painettavaksi tai monistettavaksi yleensä koneella kirjoitettua tekstiä eli manuskriptiä.[1] Käsikirjoitus voi olla esimerkiksi romaanin tai väitöskirjan hyväksymätön ja painamaton raakavedos. Sitä käytetään myös yleisenä suunnitelman synonyyminä. Nykyisin käsikirjoituksella tarkoitetaan etenkin painettavaksi tarkoitettua.[2]
Käsikirjoitusta tarkoittava sana manuskripti (manuscript) tulee latinankielisistä sanoista manu scriptus, kirjaimellisesti ”käsin kirjoitettu”. Se tarkoittaa kaikenlaista puhutun kirjoittamista muistiin käsin.
Elokuva, televisio, teatteri ja muut taiteet
- Pääartikkeli: Draama
- Pääartikkeli: Elokuvakäsikirjoitus
- Pääartikkeli: Libretto
Käsikirjoituksella voidaan myös viitata elokuvaa, näytelmää tai televisiohjelmaa varten laadittuun tekstiin, jossa vuorosanat, taustaäänet, tapahtumapaikka, kuvan koko ynnä muita kuvausohjeita esitetään kohtaus kerrallaan.[1][2] Sen tekijää, erityisesti elokuva- ja televisioalalla, sanotaan käsikirjoittajaksi, teatterissa puhutaan yleisesti näytelmäkirjailijasta.
Käsikirjoituksen tarkoitus ja siten muoto vaihtelee tilanteen mukaan. Teatterissa ja elokuvassa käsikirjoitus on suunnitelma siitä, millainen näytelmän tai elokuvan tulisi olla. Molemmissa käsikirjoituksiin kuuluu näyttelijöiden repliikit ja jonkin tason tapahtumien kuvaus. Näytelmäkäsikirjoituksessa tapahtumia ei kuvata yhtä tarkasti kuin elokuvakäsikirjoituksessa.
Muun muassa oopperan ja baletin yhteydessä käsikirjoitusta kutsutaan usein libretoksi. Baleteissa sen sisältönä on erityisesti teoksen tarina, jota koreografia noudattaa, ja vokaaliteoksissa (oopperat, oratoriot, operetit, passiot) lauluosuuksien teksti.
Lähteet
- ↑ a b c ”käsikirjoitus”, CD-Facta. Helsinki: WSOY, 1998. ISBN 951-0-23152-5.
- ↑ a b Kielitoimiston sanakirja. Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen julkaisuja 132. Internet-versio MOT Kielitoimiston sanakirja 1.0. Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus ja Kielikone Oy, 2004. ISBN 952-5446-11-5.