Ero sivun ”Kuopio” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Selaa historiaa interaktiivisesti
[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
Ei muokkausyhteenvetoa
pEi muokkausyhteenvetoa
Rivi 28: Rivi 28:
Edellä mainituista seikoista johtuen Kuopion [[Taajama|kaupunkialueiden]] asukastiheys oli aina 1990-luvun puoliväliin saakka Suomen suurin.<ref name="leo">{{Kirjaviite | Tekijä = Kosonen, Leo | Nimeke = Kuopio 2015: Jalankulku-, joukkoliikenne- ja autokaupunki| Sivu = 42| Selite = kuva: Taajamien asukastiheys vuosina 1980-2000 | Julkaisija = Ympäristöministeriö | Tunniste = ISBN 978-952-11-2852-3 | www = http://www.ymparisto.fi/download.asp?contentid=75863&lan=fi | Vuosi = 2007 | www-teksti = | Tiedostomuoto = pdf | Viitattu = 1.8.2008 }}</ref> [[Petonen|Petosen]] perustamisen, ja lisääntyneen omakotirakentamisen myötä taajamien asukastiheys laski kuitenkin [[Helsinki]]ä pienemmäksi 1&nbsp;700 as./km<sup>2</sup>:iin.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=38176&lan=fi | Nimeke = Kaupunkiseutujen alueellinen laajeneminen hidastumassa. | Tekijä = | Ajankohta = 16.12.2003 | Julkaisija = Ympäristöministeriö | Viitattu = 22.2.2007 }}</ref><ref name="leo" /> Myös autoistumisaste on Helsingin jälkeen matalin (425 autoa per 1&nbsp;000 asukasta, maan ka. 551/1&nbsp;000<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.verkkouutiset.fi/arkistojuttu.php?id=107444&hakusanat=autoilija+valvontaan | Nimeke = Autoilija valvontaan ja verolle? | Julkaisu = Verkkouutiset | Ajankohta = 26.4.2007 | Viitattu = 27.4.2007 }}</ref>).<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.kuopio.fi/attachments.nsf/Files/250406105437524/$File/ymparistostrategia.pdf?OpenElement | Nimeke = Kuopion kaupungin ympäristöstrategia vuoteen 2012 | Selite = luonnos | Ajankohta = 9.3.2006 | Julkaisija = Kuopion kaupunki | Viitattu = 22.2.2007 }}</ref> Arvokas Kuopion [[Lehtometsä|lehtokeskus]] sijaitsee pääosin Kuopion, Nilsiän ja Siilinjärven alueella<ref>{{Kirjaviite | Nimeke = Pohjois-Savon metsä- ja ympäristökertomus 2007 | Vuosi = 2008| Sivu = 9| Julkaisija = Metsäkeskus| www = http://www.metsakeskus.fi/NR/rdonlyres/59E7BE92-B593-4514-A169-2063DDB007CA/8497/myk_2007_netti.pdf| www-teksti = | Tiedostomuoto = pdf | Viitattu = 13.5.2009 }}</ref><ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.savonsanomat.fi/mielipide/mielipidekirjoitukset/l%C3%A4hes-kaikki-kuopion-lehtotyypit-luokiteltiin-uhanalaisiksi/146257 | Nimeke = Lähes kaikki Kuopion lehtotyypit luokiteltiin uhanalaisiksi| Tekijä = Ihantola, Anna-Riikka| Julkaisu = Savon Sanomat | Ajankohta = 15.6.2008| Viitattu = 13.5.2009 }}</ref>.
Edellä mainituista seikoista johtuen Kuopion [[Taajama|kaupunkialueiden]] asukastiheys oli aina 1990-luvun puoliväliin saakka Suomen suurin.<ref name="leo">{{Kirjaviite | Tekijä = Kosonen, Leo | Nimeke = Kuopio 2015: Jalankulku-, joukkoliikenne- ja autokaupunki| Sivu = 42| Selite = kuva: Taajamien asukastiheys vuosina 1980-2000 | Julkaisija = Ympäristöministeriö | Tunniste = ISBN 978-952-11-2852-3 | www = http://www.ymparisto.fi/download.asp?contentid=75863&lan=fi | Vuosi = 2007 | www-teksti = | Tiedostomuoto = pdf | Viitattu = 1.8.2008 }}</ref> [[Petonen|Petosen]] perustamisen, ja lisääntyneen omakotirakentamisen myötä taajamien asukastiheys laski kuitenkin [[Helsinki]]ä pienemmäksi 1&nbsp;700 as./km<sup>2</sup>:iin.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=38176&lan=fi | Nimeke = Kaupunkiseutujen alueellinen laajeneminen hidastumassa. | Tekijä = | Ajankohta = 16.12.2003 | Julkaisija = Ympäristöministeriö | Viitattu = 22.2.2007 }}</ref><ref name="leo" /> Myös autoistumisaste on Helsingin jälkeen matalin (425 autoa per 1&nbsp;000 asukasta, maan ka. 551/1&nbsp;000<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.verkkouutiset.fi/arkistojuttu.php?id=107444&hakusanat=autoilija+valvontaan | Nimeke = Autoilija valvontaan ja verolle? | Julkaisu = Verkkouutiset | Ajankohta = 26.4.2007 | Viitattu = 27.4.2007 }}</ref>).<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.kuopio.fi/attachments.nsf/Files/250406105437524/$File/ymparistostrategia.pdf?OpenElement | Nimeke = Kuopion kaupungin ympäristöstrategia vuoteen 2012 | Selite = luonnos | Ajankohta = 9.3.2006 | Julkaisija = Kuopion kaupunki | Viitattu = 22.2.2007 }}</ref> Arvokas Kuopion [[Lehtometsä|lehtokeskus]] sijaitsee pääosin Kuopion, Nilsiän ja Siilinjärven alueella<ref>{{Kirjaviite | Nimeke = Pohjois-Savon metsä- ja ympäristökertomus 2007 | Vuosi = 2008| Sivu = 9| Julkaisija = Metsäkeskus| www = http://www.metsakeskus.fi/NR/rdonlyres/59E7BE92-B593-4514-A169-2063DDB007CA/8497/myk_2007_netti.pdf| www-teksti = | Tiedostomuoto = pdf | Viitattu = 13.5.2009 }}</ref><ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.savonsanomat.fi/mielipide/mielipidekirjoitukset/l%C3%A4hes-kaikki-kuopion-lehtotyypit-luokiteltiin-uhanalaisiksi/146257 | Nimeke = Lähes kaikki Kuopion lehtotyypit luokiteltiin uhanalaisiksi| Tekijä = Ihantola, Anna-Riikka| Julkaisu = Savon Sanomat | Ajankohta = 15.6.2008| Viitattu = 13.5.2009 }}</ref>.


Rantaviivaa Kuopiolla on 2&nbsp;490 kilometriä ja saaria noin 1&nbsp;250 <ref>{{Kirjaviite | Nimeke = YVA-ohjelma osa 2 | Luku = Liite 3 Valuma-aluekartat & järvikortit: Kallavesi järvikortti| Sivu = 5| Julkaisija = Suomen Nikkeli Oy| Vuosi = 2007 | www = http://nikkeli.fi/documents/2007_07_03/suomen_nikkeli_oy_yva_ohjelma_osa_2.pdf | Viitattu = 12.2.2009 }}</ref>. Suomen kunnista Kuopiossa on kahdeksanneksi eniten [[Mökki|kesämökkejä]]. Vuoden 2009 alussa luvuksi on ilmoitettu 5 200 kpl. <ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.tem.fi/files/22175/Mokkibaro08_raportti.pdf | Nimeke = Kesämökkibarometri 2009 | Tekijä = Tilastokeskus, Markku Nieminen | Tiedostomuoto = pdf | Selite = sivu 25 | Julkaisu = | Ajankohta = 19.3.2009 | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Tilastokeskus, Työ- ja elinkeinoministeriö | Viitattu = 13.5.2009 | Kieli = suomi }} </ref> Karttulaan liityttyä Kuopioon vuoden [[2011]] alussa mökkien määrä kasvoi yli tuhannella.<ref name="karttu">{{Lehtiviite | Tekijä = Myöhänen, Pentti & Manner, Matias & Hartikainen, Jarno | Otsikko = "Karttula sulautuu Kuopioon" ja "Karttula ja Kuopio yhteen" | Julkaisu = Savon Sanomat| Ajankohta = 1.7.2008 | Numero = 178 | Sivut = 1 ja 3 | Viitattu = 2.7.2008 }}</ref> Vastaavasti [[väestötiheys]] laskee.
Rantaviivaa Kuopiolla on 2&nbsp;490 kilometriä ja saaria noin 1&nbsp;250 <ref>{{Kirjaviite | Nimeke = YVA-ohjelma osa 2 | Luku = Liite 3 Valuma-aluekartat & järvikortit: Kallavesi järvikortti| Sivu = 5| Julkaisija = Suomen Nikkeli Oy| Vuosi = 2007 | www = http://nikkeli.fi/documents/2007_07_03/suomen_nikkeli_oy_yva_ohjelma_osa_2.pdf | Viitattu = 12.2.2009 }}</ref>. Suomen kunnista Kuopiossa on kahdeksanneksi eniten [[Mökki|kesämökkejä]]. Vuoden 2009 alussa luvuksi on ilmoitettu 5 200 kpl. <ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.tem.fi/files/22175/Mokkibaro08_raportti.pdf | Nimeke = Kesämökkibarometri 2009 | Tekijä = Tilastokeskus, Markku Nieminen | Tiedostomuoto = pdf | Selite = sivu 25 | Julkaisu = | Ajankohta = 19.3.2009 | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Tilastokeskus, Työ- ja elinkeinoministeriö | Viitattu = 13.5.2009 | Kieli = suomi }} </ref> Karttulaan liityttyä Kuopioon vuoden [[2011]] alussa mökkien määrä kasvoi yli tuhannella.<ref name="karttu">{{Lehtiviite | Tekijä = Myöhänen, Pentti & Manner, Matias & Hartikainen, Jarno | Otsikko = "Karttula sulautuu Kuopioon" ja "Karttula ja Kuopio yhteen" | Julkaisu = Savon Sanomat| Ajankohta = 1.7.2008 | Numero = 178 | Sivut = 1 ja 3 | Viitattu = 2.7.2008 }}</ref> Vastaavasti [[väestötiheys]] laski.


Kuopio on entisen Itä-Suomen läänin suurin kaupunki ja Itä-Suomen valtakunnanosan keskus. Sen naapurikunnat ovat [[Juankoski]] [[Leppävirta]], [[Maaninka]], [[Nilsiä]], [[Siilinjärvi]], [[Suonenjoki]], [[Tervo]] ja [[Tuusniemi]]. Kuopio oli [[Kuopion lääni]]n pääkaupunki vuoteen [[1997]] asti, jolloin Kuopion lääni sekä [[Pohjois-Karjalan lääni|Pohjois-Karjalan]] ja [[Mikkelin lääni|Mikkelin]] läänit yhdistettiin Itä-Suomen lääniksi, jonka pääkaupungiksi tuli Mikkeli.
Kuopio on entisen Itä-Suomen läänin suurin kaupunki ja Itä-Suomen valtakunnanosan keskus. Sen naapurikunnat ovat [[Juankoski]] [[Leppävirta]], [[Maaninka]], [[Nilsiä]], [[Siilinjärvi]], [[Suonenjoki]], [[Tervo]] ja [[Tuusniemi]]. Kuopio oli [[Kuopion lääni]]n pääkaupunki vuoteen [[1997]] asti, jolloin Kuopion lääni sekä [[Pohjois-Karjalan lääni|Pohjois-Karjalan]] ja [[Mikkelin lääni|Mikkelin]] läänit yhdistettiin Itä-Suomen lääniksi, jonka pääkaupungiksi tuli Mikkeli.

Versio 30. maaliskuuta 2011 kello 09.46

Kuopio

vaakuna

sijainti

Kuopion keskusta Puijon tornista nähtynä
Kuopion keskusta Puijon tornista nähtynä
Sijainti 62°53′33″N, 27°40′42″E
Maakunta Pohjois-Savon maakunta
Seutukunta Kuopion seutukunta
Kuntanumero 297
Perustettu 1775
Kuntaliitokset Kuopion mlk (1969)
Riistavesi (1973)
Vehmersalmi (2005)
Karttula (2011)
Kokonaispinta-ala 4 326,35 km²
14:nneksi suurin 2022 [1]
– maa 3 241,05 km²
– sisävesi 1 085,30 km²
Väkiluku 124 011
8:nneksi suurin 31.12.2023 [2]
– väestötiheys 38,26 as./km² (31.12.2023)
Ikäjakauma 2020 [3]
– 0–14-v. 14,5 %
– 15–64-v. 63,8 %
– yli 64-v. 21,7 %
Äidinkieli 2022 [4]
– suomenkielisiä 95,0 %
– ruotsinkielisiä 0,1 %
– muut 4,9 %
Kunnallisvero 8,10 %
242:nneksi suurin 2024 [5]
Kaupunginjohtaja Petteri Paronen
Kaupunginvaltuusto 59 paikkaa
  2009–2012[6]
 • Kok.
 • Kesk.
 • SDP
 • Vihr.
 • Vas.
 • PS
 • KD
15
13
12
9
5
3
2
www.kuopio.fi

Kuopio on Suomen kaupunki, joka sijaitsee Pohjois-Savon maakunnan keskiosassa. Kaupungin väkiluku on 124 011[2] ja sen pinta-ala on 4 326,35 km2, josta 1 085,30 km2 on vesistöjä.[1] Väestötiheys on 38,26 asukasta/km2. Pinta-alasta metsää on puolet, ja suurin osa vesialueesta on Kuopion keskusta-aluetta ympäröivää Kallavettä. Nykyisiin kuntarajoihin nähden Kallavettä on kuitenkin pidetty Kuopion sisäjärvenä[7][8]. Kuopio on saaristolain mukainen saaristo-osakunta.

Ympäristöltään kaupunki on varsin omaleimainen. Vesistön reunustaman keskustan pinnanmuodot ovat siinä määrin vaihtelevia, että tasainen tontti on haluttu harvinaisuus[9]. Asutus on levinnyt keskustan ulkopuolelle joukkoliikenteelle edullisen tiiviin ja harvan sormimallin mukaisesti[10], ja uudet kaupunginosat on rakennettu kuntavetoisesti kerralla – esimerkiksi nyt rakenteilla oleva Saaristokaupunki oli edeltävät 25 vuotta rakennuskiellossa[11]. Tällä Kuopion kaavoitusperinteellä on pitkä historia[11]. Edellä mainituista seikoista johtuen Kuopion kaupunkialueiden asukastiheys oli aina 1990-luvun puoliväliin saakka Suomen suurin.[12] Petosen perustamisen, ja lisääntyneen omakotirakentamisen myötä taajamien asukastiheys laski kuitenkin Helsinkiä pienemmäksi 1 700 as./km2:iin.[13][12] Myös autoistumisaste on Helsingin jälkeen matalin (425 autoa per 1 000 asukasta, maan ka. 551/1 000[14]).[15] Arvokas Kuopion lehtokeskus sijaitsee pääosin Kuopion, Nilsiän ja Siilinjärven alueella[16][17].

Rantaviivaa Kuopiolla on 2 490 kilometriä ja saaria noin 1 250 [18]. Suomen kunnista Kuopiossa on kahdeksanneksi eniten kesämökkejä. Vuoden 2009 alussa luvuksi on ilmoitettu 5 200 kpl. [19] Karttulaan liityttyä Kuopioon vuoden 2011 alussa mökkien määrä kasvoi yli tuhannella.[20] Vastaavasti väestötiheys laski.

Kuopio on entisen Itä-Suomen läänin suurin kaupunki ja Itä-Suomen valtakunnanosan keskus. Sen naapurikunnat ovat Juankoski Leppävirta, Maaninka, Nilsiä, Siilinjärvi, Suonenjoki, Tervo ja Tuusniemi. Kuopio oli Kuopion läänin pääkaupunki vuoteen 1997 asti, jolloin Kuopion lääni sekä Pohjois-Karjalan ja Mikkelin läänit yhdistettiin Itä-Suomen lääniksi, jonka pääkaupungiksi tuli Mikkeli.

Nimestä

Historiankirjat tuntevat useita erilaisia alkuperiä Kuopio-nimelle.[21]

  • 1500-luvulla Tavinsalmella vaikuttanut Kauhanen vaihtoi nimensä muotoon Skopa, josta muotoutui kansan suussa Coopia ja edelleen Cuopio.
  • Kuopion on selitetty tulevan myös verbistä kuopia.
  • Kotuksen erikoistutkija Sirkka Paikkalan mukaan Kuopionniemen uskotaan periytyvän vanhan Jääsken pitäjän Kuopiolan kylän Kuopioisilta, jotka pitivät alueella eräsijojaan. Kuopioisten juuret taas juontanevat karjalaiseen Prokopij -miehennimeen.[22] Myös nimistöntutkimuksen auktoriteetti Viljo Nissilä on ollut samalla kannalla.[23]

Maantiede, ympäristö ja ilmasto

Pääartikkeli: Kuopion maantiede, ympäristö ja ilmasto

Kuopio on satamakaupunki, jota ympäröi sisämaan suurimpiin kuuluva saaristo. Erikoispiirteenä ovat lisäksi suuret korkeuserot, Puijo ja Puijon torni näkyvät koko kaupunkiin. Kuopion tori on kaupungin kiistaton keskipiste ja keskusta noudattaa tiheästi rakennettua ruutukaavaa useine puistoineen ja kapeine rännikatuineen[24]. Matkustajasataman alue on uusiutunut voimakkaasti 2000-luvulla, varsinainen kaupungin laajeneminen tapahtuu etelään, Saaristokaupungin alueelle.

Historiasta nykypäivään

Pääartikkeli: Kuopion historia

Ensimmäiset ihmiset saapuivat Kuopion seudulle noin 8 000 eaa.

Ennen kaupunkia

1550-luvun alussa muun muassa Mikael Agricolan vaikuttamana Kuopionniemelle perustettiin kirkko ja kirkkopitäjä,[25] joista eräät katsovat Kuopion saaneen alkunsa.[26] Kirkko olisi voitu perustaa myös pohjoisemmaksi Tavinsalmen kuninkaankartanon läheisyyteen, nykyiseen Maaninkaan, jolloin Kuopiota ei olisi ehkä koskaan perustettu.[27]

Kaupungin muodostaminen

Vuosien 1882–1886 aikana rakennetun Kuopion kaupungintalon hinnalla olisi katettu silloinen koko kaupungin budjetti yli kahdeksi vuodeksi.

Kenraalikuvernööri Pietari Brahe antoi Kuopion pitäjän kirkonkylälle kaupunginoikeudet vuonna 1653, mutta jo 1670-luvulla kaupunki kuihtui tavalliseksi kirkonkyläksi. Nykyinen Kuopion kaupunki on perustettu vuonna 1775. Perustamispäivänä pidetään 17. marraskuuta 1775, jolloin kuningas Kustaa III antoi määräyksen kaupungin perustamisesta Savo-Karjalan läänin pääkaupungiksi.

Uudet liikenneyhteydet

1800-luvulla kaupungin kehitykseen vaikutti paremmat liikenneyhteydet: Varkauden Taipaleen kanavan valmistuminen 1840, Saimaan kanavan avautuminen 1856 (samana vuonna valmistui Puijon ensimmäinen torni) ja Savon radan valmistuminen 1889. Lisäksi vuonna 1858 Kuopion sai oikeuden suoraan ulkomaankauppaan. Kaupunkiin alkoi syntyä puutavarakaupan ympärille teollisuutta: sahoja, rullatehdas ja tulitikkutehdas. Myös ympäröivän maakunnan maataloustuotteet synnyttivät teollisuutta, esimerkiksi voi oli merkittävä vientituote.[28]

Koulutus ja kulttuuri

Kuopion koululaitoksen historia on pitkä, ensimmäinen triviaalikoulu perustettiin Kuopioon vuonna 1788 (tosin Viipurin vuonna 1534 perustettu triviaalikoulu oli muuttanut jo vuonna 1777 Kuopioon[29]) ja kimnaasi eli lukio 1844.[30] 1800-luvun lopulla perustettiin myös teollisuuskoulu (1886[31]), kauppakoulu (1887[32]) ja sairaanhoitajakoulu (1896[33]). 1897 rikkoontui myös 10 000 asukkaan rajapyykki.[34]

Koulutuksen kehittäjinä ja koulujen perustajina toimivat noihin aikoihin pääasiassa kaupungin kulttuuriväki (muun muassa J. V. Snellman), toimittajat (muun muassa Juhani, Kalle ja Pekka Aho) ja varakkaimmat liikemiehet (esim. G. Ranin ja H. Saastamoinen). Naisasialiikkeen (johon kuuluivat muun muassa M. Canth ja E. Stenius-Aarneenkallio) tasa-arvotyö eteni vapaaehtois- ja hyväntekeväisyystyön mahdollistamisesta naisille kohti naisten kouluttamista käsityö- ja tyttökouluissa ja myöhemmin yhteiskouluissa – fennomaanien vaikutuksesta jo hyvissä ajoin suomen kielellä. Koulut elivät 1800-luvun puolella ja 1900-luvun alussa paljolti keräysten ja mesenaattien voimin.

Kunnallistekniikka ja palvelut kehittyvät

Hannes Kolehmainen.

Kaupunki sai vesijohdon vuonna 1913 ja hallintokonttori valmistui 1915. Ensimmäinen päätös rakentamisesta oli tehty jo vuonna 1878. Valmistunut vesijohto korvasi talousveden nostamisen käsivoimin Kallavedestä, lammista ja lukuisista yksittäisistä kaivoista. Suodatusmenetelmät eivät olleet kuitenkaan riittävät (hiekkasuodatus), joten muun muassa lavantaudista päästiin eroon vasta 1939 Itkonniemelle rakennetun, kemialliseen vedenpuhdistukseen perustuvan laitoksen myötä.[35]

1920-luvulla Kuopio kasvoi ripeästi ja 20 000 asukkaan raja rikottiin.[36] Kaupunkikuva muuttui korkeiden kivitalojen rakentamisen myötä. Haapaniemen, Itkonniemen ja Linnanpellon kaupunginosat kaavoitettiin. Autoliikenne alkoi tuolloin rajoitetusti Kuopiossa. Liikenne oli kuitenkin vielä paljon höyrylaivojen ja Savon radan varassa. Kuopiosta liikennöineitä perinteisiä sisävesihöyrylaivoja ovat muun muassa S/S Heinävesi, S/S Karjalankoski (ent. S/S Apollo), S/S Koski (nyk. M/S Koski) ja S/S Lokki.

Vuonna 1929 ensimmäiseksi kaupunginjohtajaksi valittiin Kaarlo Sallinen. Urheilupaikkoja perustettiin myös innolla Kuopioon, tuolta ajalta ovat peräisin Väinölänniemen urheilukentät, joita muiden muassa juoksija Hannes Kolehmainen käytti ahkerasti. Vuosikymmenen lopulla kurjuuden keskelle valmistuivat Kallansillat ja Niiralan koulu.

Sotien jälkeinen kasvu

Toisen maailmansodan jälkeen kaupungin väkiluku kasvoi huomattavasti, syynä muun muassa Karjalan evakkojen asuttaminen ja suuri syntyvyys. Väestön räjähdysmäinen kasvu pakotti laajentamaan kouluja. 1940-luvun lopussa alettiin myös tukea koulumatkoja[37] ja tarjota ilmaista kouluruokaa (varattomat olivat saaneet sitä Kuopiossa jo vuodesta 1902[38]). 1960-luvulla aloitettiin ensimmäinen varsinaisen lähiön, Puijonlaakson, rakentaminen. Sittemmin uudet alueet kasvoivat kukin vuorollaan: 1960-luvulla Puijonlaakso ja Tiihotar (osana Saarijärveä); 1970-luvulla Saarijärvi, Kelloniemi ja Levänen; 1980-luvulla Jynkkä ja Neulamäki. Kuopion pinta-ala kasvoi huomattavasti vuonna 1969, kun Kuopion maalaiskunta liitettiin kaupunkiin ja vuonna 1973 kun Riistavesi liitettiin kaupunkiin.

Korkeakoulu

Vuonna 1966 annettiin laki korkeakoulun perustamisesta Kuopioon ja sen toiminta aloitettiin vuonna 1972. Uusi korkeakoulu toi mukanaan paljon nuoria ihmisiä ja uusia mahdollisuuksia kaupungin kehitykseen. Korkeakoulusta tuli Kuopion yliopisto vuonna 1984.[39]

Viime vuosikymmenet

Kuopion kaupungin 200-vuotisjuhlapostimerkki vuodelta 1982.

Suuren Petosen alueen rakentaminen alkoi 1986. Vuonna 2003 siellä asui jo 14 000 ihmistä, mikä ei tule enää merkittävästi kasvamaan. Sen sijaan Petosen ja ydinkeskustan väliselle niemialueelle on aloitettu uuden kaupunginosan rakentaminen.

Uusi kaupunginosa, Saaristokaupunki on Suomen suurin rakenteilla oleva asuinalue.[40] Rakentaminen alkoi vuonna 2003 ja se jatkuu vuoteen 2015 saakka. Valmistuttuaan kaupunginosassa tulee asumaan 14 000 asukasta. Hankkeen kokonaiskustannukset ovat 1,6 miljardia euroa, josta kaupungin osuus on 160 miljoonaa euroa.[41]

Saaristokaupunki-hankkeessa on hyödynnetty monia uusia toimintamalleja. Siihen haettiin ideoita muun muassa osallistumalla Europan 8 -arkkitehtuurikilpailuun. Alueen rakentamista ohjaa puolestaan Taiteen kaava, joka on taiteen ja kulttuurin yleissuunnitelma, jonka pohjalta Saaristokaupunkia rakennetaan hyväksi asumisen kulttuuriympäristöksi.[42] Taiteen kaava liittyy aikaisemmin tehtyyn päätökseen, jonka mukaan Kuopion kaupungin omissa rakennushankkeissa tulee olla taidetta 0,5–1,5 % rakennuskustannuksista.[41] Saaristokaupungissa järjestetään asuntomessut 2010. Kuopiossa oli asuntomessut myös vuonna 1980.

Rajuimman muodonmuutoksen on kokenut Kuopion ruutukeskustan alue, joka oli vielä muutama vuosikymmen sitten pääasiassa puutalokaupunkia. Muutama vanha rakennus on säilytetty, muun muassa korttelimuseo. Keskustan entisestäänkin korkea asukastiheys kasvaa etenkin sataman alueella kerrostalorakentamisen myötä.

Vaikka Kuopio kasvaa etelässä, eräät kaupungin pohjoispuolella lähellä Kuopion lentoasemaa sijaitsevat Siilinjärven osat ovat jopa lähempänä Kuopion keskustaa. Kyseisillä omakotitalovaltaisilla alueilla asuu erityisesti lapsiperheitä. Pendelöinti Siilinjärveltä on voimakasta – noin 3 600 käy töissä Kuopiossa. Siilinjärvi on puolestaan kuopiolaisten suosituin pendelöintikohde. Kokonaisuudessaan pendelöintimäärät olivat vuonna 2004 noin 8 600 henkilöä Kuopioon päin ja noin 5 000 henkilöä Kuopiosta muihin kuntiin päin.[43]

Väestö

Kuopio on Suomen yhdeksänneksi suurin kaupunki. Naisten osuus väestöstä on 52,5 %, ja ulkomaan kansalaisia on 1,3 %.[44]

Kuopiossa asui 1900-luvun alussa vain noin 10 000 asukasta.[34] Väestönkehitys nopeutui sotien jälkeen, 1920-luvulla asukasmäärä ylitti 20 000.[36] Vakaan kehityksen johdosta asukasmäärä kaksinkertaistui välillä 1960–1990, jonka päätteeksi asukkaita oli noin 80 000. Väestö on kasvanut tuosta edelleen sekä kuntaliitoksen että luonnollisen lisäyksen kautta. Vuosina 2004–2006 kaupunki oli muuttotappiollinen, mutta luonnollinen väestönlisäys riitti pitämään asukasmäärän kasvussa.[44] Vuonna 2007 muuton suunta kääntyi ja voittoa tuli 30 henkeä. Luonnollinen väestönlisäys mukaan lukien kasvu oli yhteensä 340 henkeä.[45]

Ajanjaksolla 1995–2005 Kuopio oli Pohjois-Savon ainoa asukasmääräänsä kasvattanut kunta. Tarkastelujaksolla maakunnan asukkaiden kokonaismäärä väheni noin 7 500:lla.[46] Kehitys on jatkunut samansuuntaisena. Vuonna 2007 Kuopion seutu oli Pohjois-Savon ainoa väestömääräänsä kasvattanut kaupunkiseutu. Se kasvaa kuitenkin hitaammin kuin muu Pohjois-Savo tyhjenee.[45]

Väestönkehitysennuste vuoteen 2030 arvioi Kuopion asukasmäärän nousevan 97 500 asukkaaseen. 65 vuotta täyttäneiden osuus kasvaa ja 40–64-vuotiaiden määrä laskee nuorempien ikäluokkien pysyessä ennallaan.[44]

Kaupungin yhtenä strategisena tavoitteena on kasvattaa asukasmäärää nykyisestä 17 000:lla vuoteen 2030 mennessä.[46]

Kuntaliitokset

Pääosa Kuopion maalaiskuntaa (noin 7 600 asukasta[47]) liitettiin kaupunkiin 1969 ja Riistaveden kunta (noin 2 200 asukasta[47]) 1973. Vehmersalmen kunta (noin 2 000 asukasta[47]) liittyi Kuopion kaupunkiin 1. tammikuuta 2005 ja viimeisimpänä Karttula (noin 3 500 asukasta) vuoden 2011 alussa.[20]

Kuntaliitos Siilinjärven kanssa on ollut ikuisuuskysymys, jota on pyritty jälleen viime aikoina edistämään Kuopion suunnasta. Siilinjärvi ei ole kuitenkaan ollut halukas etenemään asiassa. Kuntien välillä on voimakasta työssäkäyntiliikennettä puolin ja toisin, ja useita palveluita tarjotaan yhteistyössä. Myös Kuopion lentoasema sijaitsee Siilinjärvellä.

Tuusniemi on hakeutumassa Paras-hankkeen ja tulevaisuudennäkymien johdosta Kuopion seutukuntaan, ja voimakkaampaan yhteistyöhön Kuopion kaupungin kanssa, hakien muun muassa palvelutoiminnan keskittämistä suurempiin kokonaisuuksiin ja oman asukasmäärän nousua kasvukeskuksen imussa.[48][49] Ensimmäisenä konkreettisena toimenpiteenä Tuusniemi erosi joulukuussa 2007 Koillis-Savon kansanterveystyön kuntayhtymästä.[50] Kuopion kaupunki on tuottanut 1. tammikuuta 2009 alkaen Tuusniemen kunnan perusterveydenhuollon palvelut.[51] Juankoski puolestaan ehdotti kaikille naapurikunnilleen kuntaliitosselvitysten aloittamista vuonna 2008[52], johon on sittemmin ryhdytty!

Asuminen ja alueet

Kaupungin vuokrataloyhtiö Niiralan Kulma Oy:n "Pirtin torni" Petosella.

1.1.2007 Kuopion asuntokanta koostui 50 129 asunnosta, joista omakotitaloja oli 11 064 (22 %), rivitaloja 6 039 (12 %) sekä kerrostaloja ja muita rakennuksia 33 026 (66 %).[53] Omistusasuntoja edellisistä oli 51 %, vuokra-asuntoja 41 %, asumisoikeusasuntoja 1 % ja hallintasuhteeltaan muita tai tuntemattomia 7 %.[53]

Asuntojen keskikoko on 64,6 m² ja pinta-ala asukasta kohti 35,6 m². Asukkaita on 1,8 asuntoa kohti.[53]

Vuokra-asuntoyhtiöistä (yhteensä 18 300 vuokra-asuntoa) suurimmat ovat kaupungin omistamat Niiralan Kulma Oy (5 836) ja Kuopas (1 889). Muista merkittävimpiä ovat VVO Kiinteistöt (1 383) ja Kiinteistö KYS (1 165).[53]

Kaupunginosat

Kuopiossa on yli 70 kaupunginosaa ja kylää[9].

Kunnan suuralueet ja niihin kuuluvat tilastoalueet

[54]

  • Keskusta lähialueineen: Keskusta, Niirala, Haapaniemi, Rönö ja sen lähisaaret, Siikalahti
  • Läntinen Puijo: Puijonlaakso-Taivaanpankko, Julkula, Niuva–Länsipuijo-Rypysuo, Puijonsarvi (Päiväranta)
  • Itäinen Puijo: Puijo (Inkilänmäki), Itkonniemi–Männistö-Linnanpelto, Saarijärvi-Rahusenkangas, Kettulanlahti, Kelloniemi - Likolahti
  • Neulamäki: Savilahti, Neulamäki, Kolmisoppi–Vuorilampi
  • Särkiniemi – Särkilahti
  • Jynkkä ja Levänen: Levänen, Pieni Neulamäki, Jynkkä,
  • Petosen puistokaupunki: Litmanen, Pitkälahti, Pirtti (pl. Savolanniemi)
  • Saaristokaupunki: Savolanniemi, Lehtoniemi-Keilankanta, Rautaniemi
  • Hiltulanlahti: Kiviharju, Vanuvuori, Hiltulanlahti
  • Sorsasalo
  • Eteläinen maaseutualue: Puutossalmi, Pellesmäki, Kurkimäki
  • Länsiranta: Haminalahti, Hirvilahti
  • Itäinen maaseutu ja Riistavesi: Ranta-Toivala, Jännevirta, Kurkiharju, Länsi-Riistavesi, Itä-Riistavesi, Melalahti
  • Vehmersalmi

Suunnittelualueet

[55]

Maarekisterikylät

401 Neulaniemi, 404 Niuvanniemi, 405 Puijo, 406 Julkula, 407 Kuopio, 408 Hatsala, 409 Hakkarala, 410 Haminalahti, 411 Hiltulanlahti, 412 Hirvilahti, 413 Hirvimäki, 414 Koivusaari, 415 Jynkkä, 416 Jännevirta, 417 Kaislastenlahti, 418 Kurkiharju, 419 Lamperila, 420 Leväinen, 421 Muuruvesi, 422 Niemisjärvi, 423 Pappila, 424 Pellesmäki, 425 Pieksä, 426 Puutossalmi, 427 Ritisenlahti, 428 Ritoniemi, 429 Rytky, 430 Savilahti, 431 Savisaari, 432 Sotkanniemi, 433 Toivala, 434 Vaajasalo, 435 Vehmasmäki, 440 Kotasalmi, 441 Kuopion-Pelonniemi, 442 Leppäranta, 443 Lohilahti, 444 Melalahti, 445 Ohtaanniemi, 446 Pelonniemi, 448 Pölläkkä, 449 Riistavesi, 451 Ryönä, 452 Syrjänsaari, 453 Rissala, 454 Hakunila, 455 Iivarinsalo, 456 Enonlahti, 457 Enonsalo, 458 Hormastenlahti, 459 Juonianlahti, 460 Jänissalo, 461 Litmaniemi, 462 Miettilä, 463 Niinimäki, 464 Putroniemi, 465 Puutosmäki, 466 Roikansaari, 467 Räsälä, 468 Ukonlahti, 469 Vehmersalmi, 470 Vuorisalo

Muut kylät

Asuma, Kortejoki, Niittylahti, Savulahti, Sikoniemi, Vartiala, Vehka

Nähtävyydet ja kulttuuri

Kuopion satama ja Puijo.
Pääartikkeli: Luettelo Kuopion nähtävyyksistä

Kuopio on tehnyt tunnetuksi itseään muun muassa kalakukolla, savon murteella sekä Puijolla. Kuopiolaisiin on liitetty määrite lupsakkuus, jolla tarkoitetaan hyväntahtoisuutta, leikkimielisyyttä ja elämästä nautiskelua. Kuopiolaisia on myös pidetty vääräleukaisina, jotka hakevat aina vaihtoehtoisia kielellisiä ilmaisuja sanomalleen.

Kuopion tori on kaupungin ehdoton keskipiste. Sen ympärille ovat keskittyneet muun muassa pankit, tavaratalot (Anttila, Carlson ja Sokos) sekä kauppakeskukset (Aapeli, Minna, H-talo ja Sektori). Itse torilla myydään jos jonkinlaista tavaraa, etenkin markkina-aikaan, mutta tunnetuimmat tuotteet lienevät muun muassa kalakukot ja lihapiirakat.[56] Torin laidalla sijaitsevan kauppahallin yksi tunnetuimmista tuotteista, etenkin paikallisten keskuudessa, lienee jo kahden sukupolven ajan leivottu Kotileipomo Hiltusen ohrarieska.

Tunnettuja Kuopiossa järjestettäviä tapahtumia ovat muun muassa Finland Ice Marathon -luistelutapahtuma, Kuopio Tanssii ja Soi, Kuopio Rockcock, Puijon mäkihyppykilpailut, Kuopion kansainväliset viinijuhlat sekä ANTI – Contemporary Art Festival.

Tanssiteatteri Minimi palkittiin vuoden 2007 teatterina.[28] Kaupunginteatteri tuotti vuonna 2006 puolestaan suurimman tuotantonsa vuosikymmeniin, Minna Canthin elämästä kertovan Minna-musikaalin.[57]

Vuosi 2006 valittiin Kuopiossa J. V. Snellmanin ja 2007 Minna Canthin juhlavuodeksi.

Kuopiossa on eri puolille kaupunkia kiinnitetty muistolaattoja. Niitä on enemmän kuin missään muussa suomalaiskaupungissa, 63 kappaletta, minkä lisäksi ulkotiloissa on muita julkisia taideteoksia ja muistomerkkejä vielä 59 kappaletta. Laattojen isänä pidetyn kanslianeuvos Heikki Viitalan aikana, alkaen 70-luvulta, laattoja pystytettiin jopa 50 kappaletta. 2000-luvulla uusia ei ole juurikaan enää tilattu.[27]

Kuopion kulttuurielämästä kertoo jotain sekin, että Sarka - Luova Pohjois-Savo hankkeen vuonna 2009 tehdyn yrityskartoituksen mukaan Kuopiossa toimii 450 luovan alan yritystä, kun koko Pohjois-Savossa niitä toimii yhteensä 900.[58]

Kuopion urheilu

Näkymä Kuopio-hallista.

Kuopio on perinteikäs urheilukaupunki. Kenelle tahansa suomalaiselle urheilunharrastajalle seurat KuPS ja KalPa, sekä nimet kuten Aulis Rytkönen, Juhani Wahlsten, Hannes Kolehmainen ja Matti Hautamäki ovat tuttuja. Kaupungin urheiluelämä on varsin pitkälle keskittynyt Väinölänniemen stadionin, Kuopion keskuskentän (aik. Magnum Areena), Niiralassa sijaitsevan jäähallin sekä Puijon ympärille. Kuopio on myös yksi niistä harvoista Suomen kaupungeista,lähde? joissa on täysmittainen jalkapallohalli, Kuopio-halli.

Katso: Kuopion jalkapallo

Suurimpia urheiluseuroja

Liikenneyhteydet

Maantiet ja rautatiet

Varkaus, Mikkeli, Lahti, Helsinki (Etelään)
Jyväskylä, Tampere, Loimaa, Turku (Länteen)
Iisalmi, Kajaani, Kuusamo, Sodankylä (Pohjoiseen)
Joensuu (Itään)

Siilinjärveltä
Viitasaari (Länteen)
Nurmes, Kuhmo (Koilliseen)

Valtatie 5 kulkee moottoritienä kaupungin etelärajalta Vehmasmäestä aina Päivärantaan saakka. Ensimmäinen osa moottoritietä, keskustasta Päivärantaan valmistui 1968, ja viimeisin pätkä Hiltulanlahti-Vehmasmäki on vuodelta 2000. Lisäksi Siilinjärven puolella on Vuorela-Siilinjärvi -moottoritie. Näiden kahden moottoritien välissä on Kallansillat, jonka läppäsiltaa joudutaan avaamaan laivaliikenteelle. Lisäksi tie on ainoa yhteys Kuopiosta pohjoiseen, joten tietä käyttävät myös hitaat ajoneuvot. Läppäsillan kunto on heikko, mistä johtuen se on jo muutaman kerran jumiutunut katkaisten liikenteen tunneiksi vilkkaalla tieosuudella. Tiesuunnitelma Päiväranta-Vuorela -moottoritiestä valmistui keväällä 2007. Hankkeen toteutus on kiinni valtion rahoituspäätöksestä. Tuoreimman tiedon mukaan Kallansillat olisivat menossa 2009 valtion elvytyspakettiin[59].

Junaliikennettä palvelee Savon rata, jota pitkin on suorat yhteydet Helsingin, Oulun ja Turun suuntiin. Lisäksi on hyvät vaihtoyhteydet Pieksämäen kautta länteen ja itään (Jyväskylä, Tampere, Turku, Joensuu). Pendolino-junilla pääsee Helsinkiin/Helsingistä kahta reittiä, joko Tampereen tai Kouvolan kautta. Syksyllä 2006 valmistunut Kerava–Lahti-oikorata yhdessä VR:n aikataulumuutosten kanssa lyhensi matka-aikaa Helsinkiin noin tunnin.

Yöjunia ei Kuopiossa ole matkustajakäyttöön tarjolla. Helsingin, Kuopion ja Oulun välillä liikennöi kuitenkin linja-auton yöpikavuoro päivittäin. Lisäksi Helsingistä Pieksämäelle kulkee maanantaista perjantaihin yöpikavuoro, jolta on Pieksämäellä varhainen jatkoyhteys Kouvola-Rovaniemi -pikajunalla Kuopioon. Linja-autoliikennettä Kuopiosta suuntautuu runsaasti Savon ja Pohjois-Karjalan lähikaupunkeihin sekä Jyväskylään ja Kajaaniin. Poikittainen pikavuoro Joensuun ja Vaasan välillä kulkee päivittäin Kuopion, Viitasaaren ja Seinäjoen kautta molempiin suuntiin.

Matkakeskus suunnitellaan rakennettavaksi nykyisen rautatieaseman ja linja-autoaseman väliin. Hanke on kuitenkin tällä hetkellä jäissä, eikä sen toteutuminen lähivuosina näytä todennäköiseltä.

Ilmailu ja vesiliikenne

M/S Ukko on yksi Kuopion satamasta kesäisin liikennöivistä ja suosituimmista sisävesilaivoista.

Kuopion lentoasema (Rissala) sijaitsee 14 kilometrin päässä Siilinjärvellä. Kentältä on päivittäin useita vuoroja Helsinkiin ja lisäksi paljon lomaliikennettä.

Kuopiossa on matkustajasatama, josta on kesäisin liikennettä Heinävedelle ja Savonlinnaan sekä paikallisristeilyitä. Kuopion matkustajasatama oli aiemmin tunnettu sisävesihöyrylaivoistaan, mutta nykyään kaikki Kuopiosta vakituisesti liikennöivät sisävesilaivat ovat dieselmoottorialuksia.

Kuopiosta liikennöivät kesäisin muun muassa seuraavat alukset: M/S Koski, M/S Puijo ja M/S Ukko. Satunnaisesti satamassa saattaa nähdä myös aiemmin sieltä säännöllisesti liikennöineitä höyrylaivoja, kuten S/S Karjalankoski.

Kumpusaaressa on syväsatama, josta rahtiliikennettä Saimaan kanavan kautta Itämerelle. Lisäksi satamatoimintaa on Sorsasalossa. Kelloniemen öljysatama on jäänyt pois käytöstä (öljykuljetukset kielletty sisävesillä).

Paikallisliikenne

Paikallista linja-autoliikennettä hoitaa Kuopion liikenne (Koiviston Auto). Paikallisliikenteen bussit liikennöivät laajasti myös Siilinjärven asuinalueilla. Osan Siilinjärvelle suuntautuvasta paikallisliikenteestä hoitaa Pohjolan Liikenne.

Etäisyyksiä maanteitse

Elinkeinoelämä

Viestikadun Honeywell House

Elinkeinojohtaja Heikki Ryynäsen mukaan Kuopion elinkeinotoimella ei ole koskaan mennyt yhtä hyvin kuin vuonna 2007. Työpaikkoja arvioidaan syntyvän ennätysmäärä.[60] Kaavoituspäällikkö Leo Kososen mukaan uusia hankkeita on vireillä yhtä paljon kuin 1980-luvun automarket-aallossa.[61]

Kuopiossa toimii Kuopion Yrittäjät, Savon Yrittäjien paikallisyhdistys. Yrittäjäjärjestöön kuuluu yli 90% alueen yrityksistä.

Suurinvestoinnit

Tulevat suurinvestoinnit

Hanke Toimija Sijainti Arvo M€ Koko m2 Valmistuu
Lääkekeskus[62] Fimea Savilahti ? ? 2009-14
Alatori[63][64][65][66] Carlson, Kuopion kaupunki Keskusta 70-90 10-15 000 2012
Innoteknia 2(?), parkkitalo[67][68][69] Technopolis Kuopio Savilahti 9,6 13 400 syksy 2010
Kallansillat[70] LVM Päiväranta-Vuorela 90 ei merk. 2013-14
Kampus, 1. vaihe[71] Savonia-amk Savilahti 50 ? 2012-13
Kaukolämpölaitos (Haapaniemi 1)[72][73] Kuopion Energia Haapaniemi 135 ei merk. 2011
Kauppakeskus Herman[74][75] Savocon Särkilahti 50 35 000 2011
Lajittelukeskus[76] Itella Matkus 20 21 000 kevät 2010[77]
Palvelutalot (2)[78][79] Attendo MedOne Saaristokaupunki 10 <20 000 2009
Tavaratalo+kauppakeskus[80] IKEA / Ikano Fastighets Matkus ? 33 500 + 30 000[81] 2011
Tavaratalo[82] Plantagen Levänen ? <10 000 ?
Toimistorakennus[76] Tapiola Linnanpelto ? ? 2009
Toimistotornitalo[83] Technopolis Kuopio Savilahti ? 21 500 201?
Toimintakeskus[84][85] Lemminkäinen Itkonniemi 6 3 880[86] 2010?
Tukkuvarasto[87] Ruukki Levänen 1,5 1 350 2009
K-Citymarket Kesko Haapaniemi ? ? 201?

Valmistuneet suurinvestoinnit

Hanke Toimija Sijainti Arvo M€ Koko m2 Valmistui
K-citymarket[88] Kesko Päiväranta 30 15 000 2008
Geenilääketehdas[89] Ark Therapeutics Savilahti 10 547 2008
Hoivakoti[90][91] Mediverkko Petonen ? ? 2009
Hotellin laajennus + ravintola[92] Osk PeeÄssä Keskusta 13,5 ? 2008
Kokoonpanotehdas[74][93][94] Junttan Kylmämäki 15 15 000 2009
Enfo-laajennus[95] Technopolis Kuopio Savilahti 3,6 ? 2009
Kodin Terra[96] Osk PeeÄssä Pitkälahti 13 13 000 2010

Vähittäiskauppa investoi, teollisuus keskittyy

Merkittävimpiä viimeaikaisia yrityshankkeita ovat Honeywellin Suomen toimintojen keskittäminen Kuopioon, Ark Therapeuticsin geenilääketehtaan valmistuminen, veneteollisuuden keskittymä Marine Parkin rakentaminen Siikaniemeen Bella-Veneiden toimesta sekä Junttanin vuoden 2008 lopussa Kylmämäkeen valmistuneen 15 miljoonan euron kokoonpanotehtaan rakentaminen. Junttanin nykyisen tehtaan tontille Särkilahteen tulee tilat isolle kauppakeskukselle. Savoconin ja TKD Suomen 11 miljoonalla eurolla ostamalla 9,7 hehtaarin tontilla on rakennusoikeutta 58 500 neliömetrille. Yrityskaksikko aikoo panostaa kohteeseen yhteensä noin 40 miljoonaa euroa.[97] Merkittävä teollinen toimija on myös Sorsasalossa toimiva Savon Sellu Oy, joka on nykyään Powerflute Oyj:n omistuksessa.

Vähittäiskaupan investoinneista merkittävimmät ovat jouluksi 2007 valmistunut Prisman laajennus sekä elokuussa 2008 valmistunut Päivärannan K-citymarket. Pitkälahteen on lisäksi tulossa lähiaikoina Kodin Terra, Matkukseen Ikean Ikano ja Haapaniemelle K-citymarket.

Matkuksesta Kuopion eteläinen portti

Suurin lähivuosien projekti on Matkuksen alue, joka sijaitsee Etelä-Kuopiossa Kylmämäkeen rakentuvan metallikeskittymän naapurissa. Molemmin puolin moottoritietä rakennettavaa Matkuksen aluetta tulee yhdistämään silta, Kuopion portti. Yli 60 hehtaarin yritysalueelle on tulossa 4–5 isoa yritystä ja yhteensä 1 000 työpaikkaa.[61] Neuvottelut 150 000 neliön liike- ja yritystilojen rakentamisesta ovat hyvin pitkällä. Kaava mahdollistaa 150 000–260 000 kerrosneliömetrin rakentamisen.

Aikaisemmin luultiin, että Matkuksen alueelle ei ole tarvetta laajentua vielä useisiin vuosiin. Alueen rakentaminen aloitettiin kuitenkin jo vuoden 2008 alussa, ja liikepaikkojen kova kysyntä johti pikaiseen kaavamuutokseen, jolla kaupan suuryksiköille varattiin oletettua enemmän tonttimaata.[61] Näistä Ikea nielaisi myöhemmin kerralla leijonanosan. Kaupunki arvioi, että Matkukseen rakennetaan uusia kiinteistöjä noin 180–312 miljoonalla eurolla. Kunnallistekniikka maksaa noin 13 miljoonaa ja silta noin 1,5 miljoonaa euroa.[61][60]

Ensimmäisen suunnitelman Matkukseen julkisti 20. joulukuuta 2007 Itella. Logistiikkayhtiö aikoo rakentaa Matkukseen kolme kertaa nykyistä keskustassa sijaitsevaa suuremman lajittelukeskuksen. Kustannusarvio on noin 25 miljoonaa euroa. Tontti on 10 hehtaaria ja valmista rakennuspinta-alaa tulee noin 260 000 kerrosneliömetriä.[98]

Keskustan alatorihanke

Keskustan kehittäminen painottuu alatorihankkeeseen. Hankkeessa Anttilan ja Carlsonin tavarataloihin on tarkoitus tehdä mittavat laajennukset ja remontit, minkä yhteydessä osa keskustakaupasta sijoitetaan maan alle, ja samalla yläpuolisen torin ilme muuttuu.[99] Torin alla oleva toripysäköinti laajennetaan kapasiteetiltaan kaksinkertaiseksi. Kävelykeskustan luomista toria reunustaville kaduille on myös suunniteltu[100]. Kokonaisuudessaan alatorihankkeen kustannukset ovat noin 70 miljoonaa euroa.[101]

Vuoden 2008 lopussa Anttilan omistaja Citycon ilmoitti vetäytyneensä alatorihankkeesta toistaiseksi[102]. Carlson ja muut kaupunkikeskustan toimijat ilmoittivat tutkivansa mahdollisuutta aloittaa hanke ilman Cityconia[103].

Rakennusten korkeus kasvaa keskustassa sekä uudisrakentamisen että korotusten myötä. Täydennysrakentamista on tehty viime vuosina erityisesti sataman alueella. Tiivistyvän kaupunkirakenteen myötä myös pysäköintijärjestelyjä uusitaan. Maapohjaparkkipaikkoja on suunniteltu muutettavaksi parkkitaloiksi muun muassa Niiralan jääkiekkohallin yhteydessä.[61]

Matkakeskus jäissä

Keskustassa alatorihanke on asetettu etusijalle muun muassa linja-auto- ja rautatieaseman alueen kehittämisen ohi. Matkakeskusta on suunniteltu pitkään, mutta se ei ole tulossa lähitulevaisuudessa. Rautatieaseman yhteyteen suunniteltiin vuonna 2007 hotellia joko tornitalona tai perinteisempänä rakennuksena. Vuoden 2008 alussa alueen asukkaiden vastustuksen myötä hotellisuunnitelmat pistettiin jäihin. Keskustan osayleiskaavan puitteissa tehtiin vuonna 2008 tornitaloselvitys.[61]

Savilahdessa sijaitsevat mm. Technopolis Kuopio, Itä-Suomen yliopiston Kuopion kampus, KYS, sekä jatkossa myös Savonia-ammattikorkeakoulu.

Tiedepuisto kasvaa, korkeakoulut yhdelle kampukselle

Savilahdessa sijaitseva Kuopion tiedepuisto on kasvanut nopeaa vauhtia läpi koko 2000-luvun. Tiedepuistossa sijaitseva Technopolis Kuopio on nykyisin jo 3 000 työpaikan yhteisö, minkä lisäksi alueella sijaitseva yliopistonkampus laajenee jatkossa huomattavasti, kun myös Savonia-ammattikorkeakoulu keskittää toimintonsa sinne.[61]

Tilastoja

Työpaikkoja oli 1.1.2008 45 514 (kasvua ennätykselliset 1 212 vuodesta 2007[104]).[105] Yritysten lukumäärä oli 4 172[105].

Työpaikat toimialoittain 1.1.2008: Terveydenhuolto- ja sosiaalipalvelut 21 %, rahoitustoiminta- palvelut liike-elämälle 18 %, kauppa, majoitus- ja ravitsemistoiminta 16 %, teollisuus, energia- ja vesihuolto 11 %, koulutus 9 %, kuljetus, varastointi ja tietoliikenne 7 %, rakentaminen 7 %, julkinen hallinto 5 %, muut yhteiskunnalliset ja henkilökohtaiset palvelut 4 % sekä maa- ja metsätalous 2 %.[105]

Kaupungin työttömyysaste oli marraskuussa 2008 lopussa 9,8 % (työttömiä 4 266).[106]

Suurimmat työnantajat[105]
Työnantaja Työntekijöitä Kuopiossa (1.1.2008)
Kuopion kaupunki 5 905
KYS 3 898
Kuopion yliopisto 1 732
Osuuskauppa PeeÄssä 734
Savon koulutuskuntayhtymä 706
Niuvanniemen sairaala 629
Itella 553
ISS Palvelut 490
Savonia-ammattikorkeakoulu 439
Honeywell 370
Kesko 296
Keskisuomalainen 296
Tieto 288
OP-Pohjola 265
Lemminkäinen 263

Koulutus- ja tutkimuslaitokset

Korkeakoulut Kuopiossa[107]
Korkeakoulu Opiskelijoita Kuopiossa (2006)
Kuopion yliopisto 6 400
Savonia-ammattikorkeakoulu 5 150
Humanistinen ammattikorkeakoulu 150
Sibelius-Akatemia 100

Kuopio on aina ollut ja on edelleen koulukaupunki.[108][109] Historian saatossa Kuopiossa on tehty useampiakin päänavauksia koulutuksessa. Yrjö Maunu Sprengtportenin perustama Suomen ensimmäinen maavoimien upseerikoulu[110] - Haapaniemen Sotakoulu (nykyisessä Satamapuistossa) - aloitti vuonna 1780, suomenkielinen sokeainopetus alkoi Kuopiosta vuonna 1871[111] (kuuromykkäinkoulu 1862[112]). Mm. Minna Canthin voimakkaan panoksen myötä perustettiin ensimmäinen suomenkielinen Kauppakoulu vuonna 1887, jonka johtokunnassa Canth toimi aina kuolemaansa vuonna 1897 saakka, sekä yliopistoon johtava Yhteiskoulu toisena, kuusi vuotta Helsingin jälkeen vuonna 1892.[113]

Nykyään kaupungissa on 33 peruskoulua (8971 oppilasta[107]) ja Alavan koulu (sairaalakoulu), 5 lukiota (2287 opiskelijaa[107]) ja aikuislukio (297 opiskelijaa[107]) sekä kansalaisopisto. Esiopetuksen piirissä on 923 oppilasta.[107]

Tärkeimmät ammatillisen ja korkeakoulutuksen oppilaitokset ovat Itä-Suomen yliopisto ja Sibelius-Akatemian Kuopion osasto, Pelastusopisto, Savonia-ammattikorkeakoulu sekä Savon ammatti- ja aikuisopisto. Lisäksi koulutusta tarjoaa muun muassa Kuopion talouskoulu, Kuopion konservatorio, Pohjois-Savon opisto ja Humanistinen ammattikorkeakoulu.

Toisen asteen ammatillisessa koulutuksessa opiskelijoita on noin 4 000, lukioissa 2 600, ammattikorkeakouluissa 5 300 ja yliopistoissa 6 500.[107] Kaikki koulutusasteet (ml. esi- ja perusopetus) yhteenlaskettuna Kuopiossa on yli 30 000 oppilasta tai opiskelijaa, mikä muodostaa noin kolmasosan koko väestöstä.[107]

Kuopio on Tilastokeskuksen mukaan Suomen koulutetuimpia kuntia. 89 prosenttia työllisistä on suorittanut perusasteen jälkeisen tutkinnon.[114]

Vuonna 2004 korkea-asteella koulutettuja 15 vuotta täyttäneestä väestöstä oli 29 %, keskiasteella 40 % ja perusasteella 31 %.[115]

Yliopiston ja ammattikorkeakoulun tutkimuslaitosten lisäksi muun muassa Eviralla, Geologian tutkimuskeskuksella, Ilmatieteen laitoksella, Kansanterveyslaitoksella, Puolustusvoimilla, Työterveyslaitoksella, ja Valtion teknillisellä tutkimuskeskuksella on omat yksiköt Kuopion Savilahdessa sijaitsevassa tiedepuistossa.

Hallinto ja päätöksenteko

Kuopion logo

Toiminta-ajatus

Kuopion kaupunki tarjoaa asukkailleen ja elinkeinoelämälle toimivan palvelu- ja yhdyskuntarakenteen sekä hyvän elin- ja toimintaympäristön. Toimintaa suuntaa kestävä kehitys ja toisista välittäminen.[46]

Visio

Uudelle avoin kansainvälinen hyvinvointiosaamisen kaupunkiseutu.[46]

Painotusalat

Bio-, terveys- ja ympäristötieteet sekä niihin liittyvä teknologia (erityisesti sensoriteknologia) ja tietotekniikka.[46]

Terve Kuopio -hyvinvointihanke, Kuopion seudun hyvinvointiosaamiskeskus ja kansainvälisyys.[46]

Johtamisjärjestelmä

Hallinto perustuu Balanced Scorecard-mallin mukaiselle kaupunkistrategialle.[46] Johtamisjärjestelmän keskeisinä osina ovat myös toimialakohtaiset sekä poikkihallinnolliset strategiat ja strategiaohjelma vuoteen 2012.[46]

Kaupunginvaltuusto

Pääartikkeli: Kuopion kaupunginvaltuusto

Puheenjohtajana toimii Marja-Leena Puputti (kesk.[116]).

paikkajako ja äänestysaktiivisuus kunnallisvaaleissa
vaalit paikat äänestys-
aktiivisuus
SDP Kok. SKDL
Vas. 		Kesk. SKL
KD 		LKP SMP
PS 		Vihr. Muut
1976 16 15 13 9 3 2 1 -- 74,4%
1980 15 17 12 10 2 1 2 -- 73,1%
1984 15 16 9 11 1 4 3 -- 68,6%
1988 16 15 7a 9 2 3 3 4 63,9%
1992 15 12 8 9 2 1 2 10 63,6%
1996 16 16 7 12 1 -- 7 -- 54,0%
2000 14 13 7 14 3 8 -- 48,4%
2004 15 12 7 16 3 -- 6 -- 52,5%
2008 12 15 5 13 2 3 9 -- 57,2%
a sisältää Demokraattisen Vaihtoehdon valtuutetut
Lähde: Tilastokeskus[117] & Oikeusministeriö[118]

Kaupunginhallitus

Kaupunginhallituksen paikkajako:

  • Kokoomus 3 paikkaa
  • Keskusta 3 paikkaa
  • SDP 2 paikkaa
  • Vasemmistoliitto 1 paikka
  • Vihreä liitto 1 paikka
  • Perussuomalaiset 1 paikka

Puheenjohtajana toimii Sari Raassina (kok.[119]).

Kaupunginjohtajat

Kaupunginjohtaja Kausi
Kaarlo Sallinen (kok.) 1929–1937
Yrjö Nikkilä (kok.) 1937–1962
Eino Luukkonen (sd.) 1962–1975
Olavi J. Oksa (sd.) 1975–1982
Juhani Koskinen (kok.) 1982–1990
Kauko Heuru (kok.) 1990–1998
Kari Häkämies (kok.) 1998–2001
Petteri Paronen (sit.) 2001–

[120] [121]

Talous

 Tämä artikkeli tai osio on keskeneräinen.
Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla sivua. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla.

Kaupunkikonsernin keskeiset tunnusluvut

Kausi Asukasmäärä Verotulot** Vuosikate** Investoinnit** Ylijäämä** Tase 31.12.* Lainakanta* Velat €/asukas Omavaraisuusaste, %
2008 91 959 283,7 24,6 (51,5[122]) 77,9 (107,8[122]) -11,6 (-3,8[122]) 912,5 452,2 4 917 34,9
2007 91 320 264,4 19,4 72,0 -13,5 (-11,4[122]) 946,8 477,1 5 225 / 4 700[123] 35,5
2006 90 960 248,7 29,0 74,5 35,8 935,7 461,7 5 076 35,2
2005 90 726 234,8 21,1 51,9 -11,0 886,2 407,4 4 606 38,6
2004 88 452 218,6 15,8 47,2 -13,5 821,8 357,8 4 046 41,9
2003 88 250 215,1 29,3 46,8 1,4 788,0 299,3 3 392 47,0
  • *miljoonaa euroa
  • **kaupungin mukaan lukien liikelaitokset, ei koko konsernin (konsernin suluissa jos saatavilla)[124][125][126][127][128]

Ystävyyskaupungit

Tunnettuja kuopiolaisia

Pääartikkeli: Luettelo tunnetuista kuopiolaisista

Monet Suomen eturivin kirjailijoista, poliitikoista, toimittajista sekä urheilijoista ovat lähtöisin Kuopiosta. Sen sijaan elinkeinoelämän huipulla kuopiolaisia on vähän.

Lähteet

  1. ↑ a b Pinta-alat kunnittain (Excel) 1.1.2022 1.1.2022. Maanmittauslaitos. Viitattu 29.1.2022.
  2. ↑ a b Väkiluku kasvoi eniten Uudellamaalla vuonna 2023 31.12.2023. Tilastokeskus. Viitattu 26.1.2024.
  3. ↑ Väestö iän (1-v.) ja sukupuolen mukaan alueittain, 1972–2020 31.12.2020. Tilastokeskus. Viitattu 13.5.2021.
  4. ↑ Väestörakenne 26.5.2022. Tilastokeskus. Viitattu 12.9.2023.
  5. ↑ Kuntien ja seurakuntien tuloveroprosentit vuonna 2024 22.11.2023. Verohallinto. Viitattu 23.1.2024.
  6. ↑ Kuntavaalit 2008 tulospalvelu 30.10.2008. Yleisradio Oy. Viitattu 23.3.2009.
  7. ↑ ”Koti Kuopiossa -oivallinen valinta”, Kuopio 2009 suunnittelee ja rakentaa, s. 12. Kuopion kaupungin tekninen virasto, 2009.
  8. ↑ Tolonen, Satu-Mari: Väätäiset vannovat Vehmersalmen nimeen. Kuopiolainen, 2004, nro 4, s. 3. Kuopion kaupunki. Artikkelin verkkoversio (pdf). Viitattu 12.2.2009.
  9. ↑ a b ”Asuntomessut Kuopiossa 2010”, Kuopio 2009 suunnittelee ja rakentaa, s. 13. Kuopion kaupungin tekninen virasto, 2009.
  10. ↑ Kosonen, Leo: Kuopion Saaristokaupunki - kasvusuuntana täydennysrakentaminen (pdf) 25.10.2004. Kuopion kaupunki. Viitattu 13.2.2009.
  11. ↑ a b Tyyrilä, Anna-Mari: Saaristokaupungista tulee viiden sillan ja 14 000 asukkaan alue - Kuopio laajenee. Kuntatekniikka, 13.3.2007, nro 2, s. 6. Artikkelin verkkoversio (pdf). Viitattu 13.2.2009.
  12. ↑ a b Kosonen, Leo: Kuopio 2015: Jalankulku-, joukkoliikenne- ja autokaupunki, s. 42. kuva: Taajamien asukastiheys vuosina 1980-2000. Ympäristöministeriö, 2007. ISBN 978-952-11-2852-3. Teoksen verkkoversio (pdf) (viitattu 1.8.2008).
  13. ↑ Kaupunkiseutujen alueellinen laajeneminen hidastumassa. 16.12.2003. Ympäristöministeriö. Viitattu 22.2.2007.
  14. ↑ Autoilija valvontaan ja verolle? Verkkouutiset. 26.4.2007. Viitattu 27.4.2007.
  15. ↑ Kuopion kaupungin ympäristöstrategia vuoteen 2012 (luonnos) 9.3.2006. Kuopion kaupunki. Viitattu 22.2.2007.
  16. ↑ Pohjois-Savon metsä- ja ympäristökertomus 2007, s. 9. Metsäkeskus, 2008. Teoksen verkkoversio (pdf) (viitattu 13.5.2009).
  17. ↑ Ihantola, Anna-Riikka: Lähes kaikki Kuopion lehtotyypit luokiteltiin uhanalaisiksi Savon Sanomat. 15.6.2008. Viitattu 13.5.2009.
  18. ↑ ”Liite 3 Valuma-aluekartat & järvikortit: Kallavesi järvikortti”, YVA-ohjelma osa 2, s. 5. Suomen Nikkeli Oy, 2007. Teoksen verkkoversio (viitattu 12.2.2009).
  19. ↑ Tilastokeskus, Markku Nieminen: Kesämökkibarometri 2009 (pdf) (sivu 25) 19.3.2009. Tilastokeskus, Työ- ja elinkeinoministeriö. Viitattu 13.5.2009. suomi
  20. ↑ a b Myöhänen, Pentti & Manner, Matias & Hartikainen, Jarno: "Karttula sulautuu Kuopioon" ja "Karttula ja Kuopio yhteen". Savon Sanomat, 1.7.2008, nro 178, s. 1 ja 3.
  21. ↑ Kuopion esittely: Historia. 22.11.2006. Kuopion kaupunki. Viitattu 4.1.2007.
  22. ↑ Raatikainen, Riitta: Varkaudesta Puutokseen. (Sunnuntaisuomalainen) Savon Sanomat, 16.12.2007, 100. vsk, nro 344, s. 38.
  23. ↑ FT Lappalainen, Pekka: Kuopion historia 1, s. 35-36. vaiheet v. 1782 asti. Savon Sanomain kirjapaino Oy / Kustannuskiila Oy, 1982. ISBN 951-657-097-6.
  24. ↑ Kuopion rännikaduista tehdään nykyaikaa mennyttä kunnioittaen YLE Kulttuuri. 2.10.2009. Viitattu 7.12.2009.
  25. ↑ Säämingissä 7. helmikuuta 1549 pidetyssä piispantarkastuksessa Turun tuomiokapitulin kanungit Mikael Agricola ja Knuut Juhonpoika kirjoittivat kirjeen Olavinlinnan linnanpäällikölle Kustaa Finckelle. Tarkastuksen pitäjät esittivät, että Pohjois-Savoon Tavinsalmen hallintopitäjän alueelle Kuopionniemelle rakennettaisiin kirkko. Vuonna 1552 Kustaa Fincke ilmoitti kuninkaalle, että kirkko on valmis. Fincke esitti kuninkaalle itsenäisen kirkkoherrakunnan perustamista. Kustaa Vaasa vahvisti tämän 14. maaliskuuta 1552. Kuopion kirkkopitäjä oli syntynyt. Viite: Mikael Agricola -juhlavuosi 2007. Kuopion ev. lut. seurakunnat. Viitattu 5.1.2008.
  26. ↑ Tavinsalmen kuninkaankartano Maaningan kunta. Viitattu 5.1.2008.
  27. ↑ a b Heiskanen, Markku: Kuopiossa on 63 laattaa. (juttusarja Laattojen Kuopio) Viikkosavo, 2.1.2008, 129. vsk, nro 1, s. 2. Artikkelin verkkoversio (pdf). Viitattu 3.1.2008.
  28. ↑ a b Paaskoski, Jyrki: "Vastuu ja velvoitus. Kolme sukupolvea Saastamoisen perheyrityksessä." Saastamoisen säätiö, Helsinki 2005. Viittausvirhe: Virheellinen <ref>-elementti; nimi ”ss” on määritetty usean kerran eri sisällöillä
  29. ↑ Kuopion koulutuslaitos 125 vuotta: Oppikoulut 1997. Kuopion koulutuspalvelukeskus. Viitattu 3.2.2008.
  30. ↑ Kuopion kimnaasi 14.10.2006. Pohjois-Savon muisti. Viitattu 3.2.2008.
  31. ↑ 120 vuotta tekniikan opetusta. 2005. Savonia-ammattikorkeakoulu. Viitattu 3.2.2008.
  32. ↑ Liiketalouden Kuopion yksikkö: Historiaa Savonia-ammattikorkeakoulu. Viitattu 3.2.2008.
  33. ↑ 110 vuotta terveysalan koulutusta Kuopiossa. 2006. Savonia-ammattikorkeakoulu. Viitattu 3.2.2008.
  34. ↑ a b Kaupungin elämää 1872. 1997. Kuopion koulutuspalvelukeskus. Viitattu 3.2.2008.
  35. ↑ Kuopio 2007 - suunnittelee ja rakentaa, 2007. Kuopion kaupungin tekninen virasto.
  36. ↑ a b Kaupungin elämää 1922. 1997. Kuopion koulutuspalvelukeskus. Viitattu 3.2.2008.
  37. ↑ Kaupungin elämää 1947. 1997. Kuopion koulutuspalvelukeskus. Viitattu 3.2.2008.
  38. ↑ 1872 Koulun arkea: Rangaistukset. 1997. Kuopion koulutuspalvelukeskus. Viitattu 3.2.2008.
  39. ↑ Kuopion kaupunginjohtajat 21.4.2004. Pohjois-Savon muisti. Viitattu 4.1.2007.
  40. ↑ Kovanen, Pertti: Saaristokaupunkiin nousee 13-kerroksinen Siltavahti saaristokaupunki.fi. 21.11.2007. Saaristokaupunki.fi. Viitattu 18.12.2007.
  41. ↑ a b Tyyrilä, Anna-Mari: Saaristokaupungista tulee viiden sillan ja 14 000 asukkaan alue - Kuopio laajenee.. Kuntatekniikka, {{{Vuosi}}}, nro 2/2007, s. 6-12. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 5.5.2010.
  42. ↑ Taiteen Kaava - Taiteen ja kulttuurin yleissuunnitelma 20.8.2007. Kuopio. Viitattu 18.12.2007.
  43. ↑ Kuopion väestö, elinkeinot ja asuminen 2008-2012 (ISSN 0785-0352) 4.6.2007. Kuopio. Viitattu 18.12.2007.
  44. ↑ a b c ”Väestö”, Kuopio 2007 - Tietoa taskuun, s. 5. Kuopion kaupunki, 2007.
  45. ↑ a b Tiihonen, Marita: Kuopiolle viimein muuttovoittoa.. Savon Sanomat, 18.1.2008, 101. vsk, nro 17, s. A5.
  46. ↑ a b c d e f g h (TA 2005:4) Kuopion kaupungin strategia vuoteen 2012, 2005. Hallinto- ja kehittämiskeskus. ISSN 0785-0352.
  47. ↑ a b c ”Alue”, Kuopio 2007 - Tietoa taskuun, s. 4. Kuopion kaupunki, 2007.
  48. ↑ PARAS vastauslomake Tuusniemi.fi: Tuusniemen kunta. Viitattu 13.9.2007.
  49. ↑ Tuusniemen kunnan strategia 2005-2008 Tuusniemi.fi: Tuusniemen kunta. Viitattu 13.9.2007.
  50. ↑ Myöhänen, Pentti: Tuusniemi vaihtaa Kuopio-yhteistyöhön.. Savon Sanomat, 17.12.2007, 100. vsk, nro 346, s. 28.
  51. ↑ Tuusniemen perusterveydenhuollon tuottamisvastuusta aiheutuvat muutokset kaupungin 2009 talousarvioon Sosiaali- ja terveyslautakunnan esityslista. 1.4.2009. Kuopion kaupunki. Viitattu 18.4.2009.
  52. ↑ Juankoski selvittää kuntaliitosta 14.12.2007. Oikea Asema. Viitattu 16.12.2007.
  53. ↑ a b c d ”Asuminen”, Kuopio 2007 - Tietoa taskuun, s. 6. Kuopion kaupunki, 2007.
  54. ↑ kuopio.fi, kuopion väestö alueittain
  55. ↑ Kuopio.fi Suunnittelualuejako 2005
  56. ↑ Kustaan tori Tervetuloa Snellmanin ajan Kuopioon!. Kuopion kaupunki. Viitattu 13.2.2009.
  57. ↑ Minna-musikaali kuopioinfo.fi. Kuopioinfo.fi. Viitattu 22.10.2007.
  58. ↑ http://www.sarkaa.fi/
  59. ↑ Pietiläinen, Matti: Kallansillat menossa elvytyspakettiin Savon Sanomat. 7.1.2009. Viitattu 8.1.2009.
  60. ↑ a b Patrakka, Jukka: Matkukseen kova tunku. Savon Sanomat, 16.12.2007, 100. vsk, nro 344, s. 9.
  61. ↑ a b c d e f g Juutilainen, Jouko & Tiihonen, Marita: "Ykkösrastin tontille uusi iso ABC" ja "Vielä tulossa kolme suurkauppaa". Savon Sanomat, 8.1.2008, 101. vsk, nro 7, s. 1 ja 10.
  62. ↑ Uusi lääkealan keskus perustetaan Kuopioon 19.1.2009. Kuopion kaupunki. Viitattu 27.1.2009.
  63. ↑ Haapaniemen vähittäiskaupan suuryksikön vaikuttavuusselvitys 16.6.2005. Kuopion kaupunki. Viitattu 3.2.2008.
  64. ↑ Kärkkäinen, Vesa: "KHO hylkäsi alatorin valitukset" ja "Valitus Alatorista meni nurin". Savon Sanomat, 16.2.2008, 101. vsk, nro 46, s. 1 ja 3.
  65. ↑ Ritvanen, Ilkka: Anttila lykkää Kuopion alatorihanketta Savon Sanomat. 28.10.2008. Viitattu 1.11.2008.
  66. ↑ Kuopion torin alle tuplaten autopaikkoja Savon Sanomat. 26.1.2009. Viitattu 27.1.2009.
  67. ↑ Juutilainen, Jouko: Technopolisin 15 prosentin kasvutavoite koskee myös Kuopiota Savon Sanomat. 16.3.2008. Viitattu 16.12.2008.
  68. ↑ Tourunen, Jari: Hyviä ja huonoja uutisia Savon Sanomat. 29.11.2008. Viitattu 16.12.2008.
  69. ↑ Technopolis Oyj Pörssitiedote: Technopolis laajentaa Kuopiossa technopolis.fi. 17.12.2009 klo 16.00.
  70. ↑ Herranen, Olli: Kallansiltojen kunnostus alkaa tänä vuonna Savon Sanomat. 30.1.2009. Viitattu 8.2.2009.
  71. ↑ Patrakka, Jukka: Tiloille tulee kiire. Savon Sanomat, 4.5.2009, s. 8.
  72. ↑ Löf, Marika: "Kaukolämpö kallistuu väkisin" ja "Hinta kohosi 50 prosenttia hujauksessa". Savon Sanomat, 1.3.2008, nro 60.
  73. ↑ Metso toimittaa kattilan Kuopion Energialle 31.10.2008. Kuopion kaupunki. Viitattu 1.11.2008.
  74. ↑ a b Juutilainen, Jouko: "Junttanin tiloihin kauppajätti" ja "Moottoritien varteen uusi kauppajätti".. Savon Sanomat, 19.1.2008, nro 18, s. 1 ja 12.
  75. ↑ Kärkkäinen, Vesa: K-Rauta saa paalupaikan Leväsellä. Savon Sanomat, 4.9.2008, s. A19.
  76. ↑ a b Ritvanen, Ilkka: Yksi kaikkien aikojen projekteista Kuopiossa:Uusi postin lajittelukeskus harjaan Savon Sanomat. 16.8.2009. Viitattu 17.8.2009.
  77. ↑ Matkuksen ja Kylmämäen alueen jatkorakennustyöt, rahoituksen tilannekatsaus Teknisen lautakunnan kokouskutsu. 15.4.2009. Kuopion kaupunki. Viitattu 18.4.2009.
  78. ↑ Medone Oy rakentaa Kuopioon palvelutalon 11.10.2007. Kuopion kaupunki. Viitattu 3.2.2008.
  79. ↑ MedOne avasi tilansa Saaristokaupungissa YLE Pohjois-Savo. 13.2.2009. Viitattu 14.4.2009.
  80. ↑ Pietiläinen, Matti: Ikean tavaratalo tulee Kuopion Matkukseen Savon Sanomat. 10.6.2008. Viitattu 17.7.2008.
  81. ↑ Jörgensen, Aki: Kuopioon Suomen monipuolisin Ikea Savon Sanomat. 27.11.2008. Viitattu 8.1.2009.
  82. ↑ Juutilainen, Jouko: Viitostien varteen kova hinku. Savon Sanomat, 23.8.2008, 101. vsk, nro 231, s. 14.
  83. ↑ Tiihonen, Marita: Jopa 16 kerrosta korkea. Savon Sanomat, 4.4.2009, nro 13.
  84. ↑ Kesonen, Jussi: K-kauppiaat sijoittajiksi. Savon Sanomat, 7.5.2009, s. 17.
  85. ↑ Poikkeaminen (TL) / Savocon Oy / Itkonniemi 9-22-62 ja 63 Tekninen lautakunta. 10.9.2008. Kuopion kaupunki. Viitattu 14.4.2009.
  86. ↑ Oikaisu. Savon Sanomat, 8.5.2009, s. 17.
  87. ↑ Jörgensen, Aki: Seinät talon omaa terästä. Savon Sanomat, 7.5.2009, nro 18.
  88. ↑ Juutilainen, Jouko: Päivärannan Citymarketin synnytys kesti kahdeksan vuotta. Savon Sanomat, 14.8.2008, 101. vsk, nro 222, s. A11.
  89. ↑ Pietiläinen, Matti: "Hulppea lääketehdas Kuopioon" ja "Kuopion asema bioalalla vankistui yli 500 neliöllä". Savon Sanomat, 9.7.2008, 101. vsk, nro 186, s. 1 ja 9.
  90. ↑ Mediverkko rakentaa hoivakodin Kuopioon 11.10.2007. Mediverkko. Viitattu 19.9.2008.
  91. ↑ Mediverkko rakentaa hoivakodin Kuopioon 2009. Mediverkko. Viitattu 14.4.2009.
  92. ↑ Sokos Hotel Puijonsarvesta Itä-Suomen suurin kokoushotelli 4.4.2008. Kuopion kaupunki. Viitattu 23.8.2008.
  93. ↑ Juutilainen, Jouko & Tiihonen, Marita: Kylmämäki työllistää jopa 500. Savon Sanomat, 17.8.2007, 100. vsk, nro 224, s. 1.
  94. ↑ Junttan's first machine completed at the new factory (pdf) 11.2.2009. Junttan. Viitattu 14.4.2009.
  95. ↑ Rapeli, Katja: Technopolis etenee Kuopiossa Arvopaperi. 29.5.2009. Viitattu 23.8.2009.
  96. ↑ Kodin Terraa rakennetaan jo. Savon Sanomat, 1.5.2009, s. 10.
  97. ↑ Juutilainen, Jouko: "Junttanin tiloihin kauppajätti" ja "Moottoritien varteen uusi kauppajätti".. Savon Sanomat, 19.1.2008, nro 18, s. 1 ja 12.
  98. ↑ Komulainen, Teppo: Itella korkkaa Matkuksen.. Savon Sanomat, 20.12.2007, nro 348, s. 16.
  99. ↑ Carlsonin ja Anttilan suunnitelmat 13.5.2005. Kuopio. Viitattu 16.12.2007=.
  100. ↑ Joutselainen, Tero: Kuopioon kävelykeskusta Kuopion kaupunkilehti. 8.10.2008. Viitattu 8.1.2009.
  101. ↑ Alatorihanke ratkaisuun piakkoin 9.1.2008. YLE Radio Savo. Viitattu 9.1.2008.
  102. ↑ Ritvanen, Ilkka: Anttila lykkää Kuopion alatorihanketta Savon Sanomat. 28.10.2008. Viitattu 8.1.2009.
  103. ↑ Alatorihanke ei pysähdy Anttilan remontin viivästymiseen YLE Uutiset. 29.10.2008. Viitattu 8.1.2009.
  104. ↑ Elinkeinoelämä 7.10.2008. Kuopion kaupunki. Viitattu 8.1.2009.
  105. ↑ a b c d Kuopion työpaikat ja elinkeinorakenne 1.1.2008. Kuopion kaupungin yrityspalvelu, 2008. Teoksen verkkoversio (pdf) (viitattu 8.1.2009).
  106. ↑ Tilastot ja raportit 30.12.2008. Kuopion kaupunki. Viitattu 9.1.2008.
  107. ↑ a b c d e f g ”Koulutus”, Kuopio 2007 - Tietoa taskuun, s. 10. Kuopion kaupunki, 2007.
  108. ↑ Kustaa lll:n käskystä Kuopio alkoi kehittyä koulukaupunkina. Viite: Napoleon ja Kuopio: Kuninkaiden Kuopio Pohjois-Savon muisti. Pohjois-Savon museot. Viitattu 11.1.2009.
  109. ↑ Landgrén, Lars-Folke: Kuopion ensimmäinen kirjapaino ja sen merkitys (pdf) snellman200.fi. 2006. Valtioneuvoston Snellman 200 -juhlasivusto. Viitattu 8.1.2009.
  110. ↑ Keisarin Kuopio (verkkonäyttely) Kuopio kun Napoleon Moskovaan aikoi - eli elämää Kuopiossa Napoleonin elinaikana 1769–1821. Pohjois-Savon muisti. Viitattu 3.2.2008.
  111. ↑ Moilanen, Aatu: Otetaan vastuu omista asioista: Suomen sokeainkoulut kansakoululaitoksen rinnalla vuosina 1865–1939. väitöskirja. Joensuun yliopisto, 2006.
  112. ↑ Erityisopetus 1872 1997. Kuopion koulutuspalvelukeskus. Viitattu 3.2.2008.
  113. ↑ Vuorikari, Outi: Minna Canth ja Kuopion uudet koulut. Kirjailija Minna Canth 1844-1897. Kuopion kaupunki. Viitattu 12.9.2007.
  114. ↑ Kauniainen on Suomen koulutetuin kunta. 14.11.2007. Helsingin Sanomat. Viitattu 14.11.2007.
  115. ↑ Kuopio numeroina 12.9.2007. Kuopion kaupunki. Viitattu 3.2.2008.
  116. ↑ Manninen, Kari: Marja-Leena Puputti johtaa kaupunginvaltuustoa. Savon Sanomat, 9.1.2009, s. 28.
  117. ↑ Tilastokeskuksen PX-Web-tietokannat: Kunnallisvaalit 1976-2004 (Tilastokeskus 2008)
  118. ↑ Kunnallisvaalit 1996 (Oikeusministeriö 1997) Kunnallisvaalit 2000 (Oikeusministeriö 2000); Kunnallisvaalit 2004 (Oikeusministeriö 2004)
  119. ↑ Varsinaiset jäsenet 2009-2010 Kuopion kaupunki. Viitattu 27.1.2008.
  120. ↑ Kaupunginjohtajat Kuopion kaupunki. Viitattu 21.6.2009.
  121. ↑ Heiskanen, Markku: Valtuuston päätös lainvastainen?. (kaupunginjohtajien puoluetaustat) Viikkosavo, 16.9.2006, s. 10. Artikkelin verkkoversio (pdf). Viitattu 5.9.2009.
  122. ↑ a b c d 2008 laadittiin ensimmäinen konsernituloslaskelma, kts. tilinpäätös 2008, s. 13, 27, 29 ja 31.
  123. ↑ Luku, joka on vertailukelpoinen 2008 kanssa/lähtien (vähennetty Technopolis Kuopio -kaupassa siirtyneet lainat)
  124. ↑ Tilinpäätös 2006. Kuopion kaupunki. Viitattu 13.4.2008.
  125. ↑ Tilinpäätös 2005 Kuopion kaupunki. Viitattu 13.4.2008.
  126. ↑ Tilinpäätös 2004. Kuopion kaupunki. Viitattu 13.4.2008.
  127. ↑ Tilinpäätös 2007. Kuopion kaupunki. Viitattu 13.4.2008.
  128. ↑ Tilinpäätös 2008. Kuopion kaupunki. Viitattu 27.9.2009.

Katso myös

Aiheesta muualla

Kuopion kaupunginosat ja asuinalueet
Kaupunginosat (numerojärjestyksessä)

001 Väinölänniemi · 002 Vahtivuori · 003 Maljalahti · 004 Multimäki · 005 Kuopionlahti · 006 Hatsala · 007 Niirala · 008 Haapaniemi · 009 Itkonniemi · 010 Männistö · 011 Linnanpelto · 012 Puijonlaakso · 013 Savilahti · 014 Peipposenrinne · 015 Särkiniemi · 016 Kettulanlahti · 017 Rahusenkangas · 018 Rönö · 019 Rypysuo · 020 Päiväranta · 021 Julkula · 022 Sorsasalo · 023 Kelloniemi · 024 Levänen · 025 Jynkkä · 026 Neulamäki · 027 Puijo · 028 Niuva · 029 Neulaniemi · 030 Kolmisoppi · 031 Neulalampi · 032 Litmanen · 033 Lehtoniemi · 034 Pirtti · 035 Pitkälahti · 036 Hiltulanlahti · 037 Rautaniemi · 038 Kiviharju · 039 Vanuvuori · 040 Melalahti · 041 Kurkimäki · 042 Vehmersalmi · 043 Karttula · 050 Nilsiä · 051 Tahko · 060 Maaninka · 061 Keskisaari · 070 Juankoski · 071 Säyneinen

Asuinalueita

Inkilänmäki · Kettulanlahti · Petonen · Saarijärvi · Saaristokaupunki

Suomen 30 suurinta kuntaa väkiluvun mukaan (31. joulukuuta 2023)
1. Helsinki 674 963 7. Jyväskylä 147 821 13. Lappeenranta 73 016 19. Porvoo 51 293 25. Lohja 45 654
2. Espoo 314 152 8. Kuopio 124 011 14. Vaasa 68 969 20. Salo 51 097 26. Nurmijärvi 44 773
3. Tampere 255 066 9. Lahti 120 700 15. Hämeenlinna 68 303 21. Kotka 50 488 27. Tuusula 41 334
4. Vantaa 247 447 10. Pori 83 117 16. Seinäjoki 66 157 22. Kokkola 48 299 28. Kirkkonummi 41 160
5. Oulu 214 651 11. Kouvola 78 876 17. Rovaniemi 65 285 23. Hyvinkää 46 903 29. Rauma 38 837
6. Turku 201 889 12. Joensuu 78 060 18. Mikkeli 51 916 24. Järvenpää 46 475 30. Kerava 38 227
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Kuopio&oldid=9987294”