Ero sivun ”Keskustelu:Lauri Apajalahti” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 40: Rivi 40:


:Oma kotisivu tai blogi on sopiva paikka kirjoitelmille. --[[Käyttäjä:Ulrika|Ulrika]] 26. maaliskuuta 2011 kello 18.29 (EET)
:Oma kotisivu tai blogi on sopiva paikka kirjoitelmille. --[[Käyttäjä:Ulrika|Ulrika]] 26. maaliskuuta 2011 kello 18.29 (EET)

Lauri Apajalahti oli kotonaan myös Helsingin saksalaisessa kirkossa, jossa hän on vihkinyt myös oman perheensä jäseniä. Hän oli oleskellut Saksassa. Saksalainen kirkko, Johanneksen kirkko ja Uspenskin katedraali ovat kuin saman käden luomuksia ja samaa perhettä ja sijaitsevat kävelymatkan päässä toisitaan. Nämä yhdistyvätkin jopa hänen perhehistoriassaan. Saksalainen kirkko sijaitsee Unioninkadun päässä ja sieltä on suora näkyvyys Unioninkadun toiseen päähän, jossa puolestaan nousee Kallion kirkko. Siis minkälainen "henkinen yhteys" ja ihmisten välinen verkosto on näiden kirkkojen välillä vallinnut aikana jolloin ei vielä eletty tietotekniikan aikaa? Helsingin saksalaisella kirkolla ja Porvoon tuomiokirkolla (vinttipalo 21.12.2006, Wikipedia) on yhteys. Mutta minkälainen yhteys? Ainakin Helsingin saksalainen kirkko kuuluu Porvoon tuomiokirkon alaisuuteen. Helsingin saksalaisen kirkon historiaan kuuluu, että siellä on ennen ollut seurakuntalaisina m.m. Venäjältä paenneiden emigranttien jälkeläisiä, jotka siis tulivat Suomeen Venäjän vallankumouksen jälkeen (1917). Näin ollen Helsingin saksalaisen kirkon jäseninä on ollut hugenottien jälkeläisiä. Hugenotit olivat Ranskan protestantteja, jotka pakenivat maastaan. Sanotaan, että ranskalaiset ovat todenneet, että hugenottien menetys oli maalle suuri onnettomuus. Mitä hugenottisukuja löytyy Suomesta?)Mieleeni on yhä uudestaan onnettomuuden tapahtumasta asti tullut kysymys, että säilytettiinkö kirkon vintillä jotakin asiakirjoja, mitä asiakirjoja ja mitä mahdollisesti tuhoutui? Nykyään (2011) Helsingin saksalaisella kirkolla on oletettavasti aivan eritaustaisia seurakuntalaisia. Lauri Apajalahti on vihitty papiksi Porvoon tuomiokirkossa 1916 (vuosi täytyy tarkistaa). Uspenskin katedraaliin puolestaan on myös kuulunut paljon venäjältä paenneita ortodokseja. Johanneksen kirkko ja Agricolan kirkko kuuluvat nykyään Tuomiokirkkoseurakuntaan. Agricolan kirkko on muuttunut kansaiväliseksi kirkoksi ja sitä taitaa sijanaan käyttää myös Englannin Anglikaaninen kirkko. Lauri Apajalahti asui perheineen Agricolan kirkon siipirakennuksessa ja lapset ovat käyneet alueen kouluja. Tuomiokirkkoseurakuntaan (johon oletettavasti kuuluu paljon varakkaita helsinkiläisiä) otetaan kirjoille myös ainakin Helsingin (jos ei koko Suomen) asunnottomat. Näiden pitäisi päästä myös alueen terveyskeskukseen, mutta alueen terveyskeskus ei näytä ottavan vastaan edes alueen omia, asunnottomiksi tippuneita kansalaisia, vaikka viimeinen osoite olisi ollut Merikatu 3 B - talo, jonka kuva on jopa tasokkaassa, venäjänkielisessä turistiesitteessä ja samalla aukeamalla on kuva Uspenskin katedraalista, rakastavaisista ja Helsingin rautatieaseman pylväistä ("ukot"), sivut 18-19. Tämä esite on jaossa m.m. Viking Linen terminaalissa (sisääntulossa vasemmalla, internetpuhelimen vieressä isossa kasassa). Johanneksen kirkon joulujumalanpalveluksessa ja Agricolan kirkon tuomasmessuissa näitä asunnottomia, Tuomiokirkkoseurakunnan jäseniä ei ole näkynyt!

Versio 27. maaliskuuta 2011 kello 07.40

Lauri Apajalahti on ollut aikansa vaikuttaja Helsingissä ja hänet on tunnettu myös ulkomailla (Saksa, Ruotsi, Norja). Luultavasti hän kuuluu niihin, jotka ovat tehneet Helsingin Kalliosta tunnetun maailmalla. Hän on ollut televisiopappina, pitänyt uudenvuodenpuheet Helsingin suurkirkolta ja hän on valvonut kirkkomusiikin osastoa Sibeliusakatemiassa ja hän on toiminut tärkeissä kirkollisissa tehtävissä. On mahdollista, että hänen identiteetillään ovat muut ratsastaneet ja näin ollen hänet itsensä halutaan jättää syrjään. Onkin ollut omituista, että häntä ei ole aikaisemmin otettu Wikipediaan. Kuka on siis kyseenalaistanut hänen ottamisensa Wikipediaan? Hänen lapsistaan Samuli on kouluneuvos, Juhani on ollut Kajaanin sairaalan ylilääkäri, Heikki on rovasti, Eero on ollut asianajaja ja Markku sisätautilääkäri. Hänen veljensä, Aulis Apajalahti, on ollut Kätilöopiston ylilääkäri. On siis hyvin monia perheitä joille nämä ihmiset ovat aikoinaan olleet tuttuja. Ja olisi outoa, jos ei olisi tiedetty ketkä asuvat Kallion kirkon pappilassa. Puoliso Eeva oli Agathon Meurmanin tyttärentytär ja Kangasalan urkutehtaan tytär. Kallion kirkon vanhat urut olivat Kangasalan urkutehtaan tuotantoa. (Missä nuo vanhat urut ovat nyt?)  –Kommentin jätti Irmeli Grunau (keskustelu – muokkaukset) 20.3.2011

On huomioitava, että Lauri Apajalahti toimi sotien aikana ja niiden jälkeen, jolloin suomalaiset kärsivät paljon, mutta tuona aikana ei vielä ollut rakennettu esim. psykiatrien, psykologien ja sosiaalityöntekijöiden virkamieskuntaa ja verkostoa mm auttajiksi hädässä. Oletettavasti kirkko hoiti monia sellaisia asioita ja tehtäviä, jotka myöhemmin ovat siirtyneet näille virkamiehille.
Hänen aikanaan African lähetystyö oli esillä ja hänen on täytynyt tietää näistä asioista ja esimerkiksi Ambomaasta (Namibia), jossa oli suomalaista lähetystyötä ja jonne mm rakenneettiin koulu. Presidentti, opettaja Martti Ahtisaari on Namibian kunniakansalainen. Menikö hän sinne Ambomaan valmiiseen kouluun opettajaksi?
Abortteja on tilastoitu vuodesta 1950. Esimerkiksi erään tilaston mukaan vuosina 1950-2008 tehtiin noin 630.000 aborttia Suomessa. Luultavasti aborttiasiasta on keskusteltu kirkossa ja mitä Lauri Apajalahteen tulee, niin hänen veljensä Aulis Apajalahtihan toimi Helsingin kätilöopistolla johtavassa asemassa ja siellä varmaan on sekä keskusteltu abortista, suoritettu ja tilastoitu niitä. –Kommentin jätti Irmeli Grunau (keskustelu – muokkaukset) 26.3.2011

Ketkä toimivat Kallion kirkon kanttoreina Lauri Apajalahden aikana? Muistaakseni oli kanttori nimeltään Kuorikoski, mutta sellaista kanttoria en Wikipediasta löytänyt. Seurakuntien kanttorit pitäisi myös listata - m.m. taitaa löytyä kanttori nimeltä Kiviniemi, joka on tehnyt Suomea esiintymisellään tunnetuksi ulkomailla (löytyy siis Wikipediasta). Eikö kanttorien asiakin ole ajankohtainen, sillä juuri nyt (2011) taitaa Sibeliusakatemiassa olla meneillään muutosprosessi, jonka tuloksena ainakaan lähitulevaisuudessa ei enää tule olemaan urkumusiikin professuuria t.m.s.

Tämän mukaan Apajalahti oli lääninrovasti, ja hän on kirjoittanut jonkinlaisen kirjan tai tutkielman. Googlella löytyy myös muita teoksia, joiden toimituskuntaan hän on kuulunut. Näillä tiedoilla merkittävyyden suhteen rajatapaus, mutta löytyisikö hänestä muita luotettavia lähteitä? -Ochs 20. maaliskuuta 2011 kello 16.25 (EET)[vastaa]
Ongelmana oli lähinnä se, että kaikki nuo merkittävyyden perusteet eivät käyneet ilmi artikkelista, eli juuri noita merkittävyyden perusteita haettiin. Noilla perusteilla (ainakin omasta mielestäni) voi hyvinkin olla merkittävä, mutta nyt pitäisi vielä esittää merkittävyyden perusteena oleva seikat lähteistettyinä artikkelissa. Koska Wikipedian on määrä perustua aiemmin muualla julkaistuihin lähteisiin, niin on monia aiheita, joista kirjoittaminen juuri sen takia on vaikeaa, mutta aiheen tuntevalle, jolla on aiheesta aineistoa, sekin varmaan onnistuu.--Urjanhai 20. maaliskuuta 2011 kello 16.50 (EET)[vastaa]
Näin on. Wikipediaan ei "oteta" yhtään artikkelia. Sadat vapaaehtoiset luovat uusia artikkeleita ja muokkaavat vanhoja siihen tahtiin ja niistä aiheista kuin itselle parhaiten sopii. Wikipedian artikkeleiden tulee perustua aikaisemmin luotettavissa lähteissä julkaistuun tietoon, jonka tulee olla vieläpä lähteistetty asianmukaisesti. Kirjoittamastanne artikkelinalusta puuttuvat lähteet ja artikkeli on suhteellisen lyhyt, jos verrataan siihen mitä ao. henkilöstä kerroitte eli potentiaalia enempään on. Kirjoittakaa rohkeasti lisää ja laittakaa lähteet mukaan, niin tilanne korjaantuu! Htm 22. maaliskuuta 2011 kello 06.48 (EET)[vastaa]

Merkittävä, parannettava lähteiden kera. Iivarius 22. maaliskuuta 2011 kello 18.28 (EET)[vastaa]

Tekisi mieli poistaa roskana. Joka tapauksessa artikkeli pitäisi kirjoittaa uusiksi, eikä nykyisestä versiosta siihen juuri apua ole. --Otrfan 23. maaliskuuta 2011 kello 00.40 (EET)[vastaa]

Tässä on yksi esimerkki elinvoimaisista ihmisistä ja perheestä, mutta kuitenkin kuolevasta suvun haarasta Suomessa. Sellaisena voi olla mielenkiitoinen tulevaisuuden historiantutkijoille!

Merkittävyys ei käy ilmi artikkelista. Ja verkkolähde kertoo hänen pojastaan ei tästä henkilöstä. Pois näillä tiedoin.--Nedergard 24. maaliskuuta 2011 kello 10.55 (EET)[vastaa]

Mistä tällainen vihamielisyys juuri Kallion kirkon pitkäaikaista kirkkoherraa kohtaan? Liittyykö se juuri meneillään olevaan kirkosta eroamisaaltoon ja uuden, modernin ja aivan toisenlaisen ev.lut.kirkon muodostumiseen, mikä perustuu arvoille, jotka ovat ismeistä (feminismi, kommunismi, sosialismi) ja jossa päärooli ei enää ole miesten ja naisten välissä tasa-arvoisessa perheessä, vaan homot ja lesbot vetävät kirkkoa heteroiden jäädessä todella surkeaan asemaan? Kallio oli sellainen alue, että siellä haluttiin kouluun myös työväen perheiden lapset ja näin luoda heille mahdollisuus edetä asemiin yhteiskunnassa. Presidenttimme Tarja Halosen lapsuudessa Kallio oli vielä pieni kylä (TV ohjelma, jossa Tarja Haloselta kysyttiin tätä seikkaa) ja kirkkoherralla on ollut siellä asemansa. Ehkä juuri Kallioon syntyminen on mahdollistanut "Kallion friidun" nousemisen maamme presidentiksi...Tämä on näkökulma ja mielipide, joka perustuu tuumimiseen koskien suomalaista yhteiskuntaa sodan ajoista tähän päivään ja sitä miksi ihmiset haluavat erota ei ainoastaan kirkosta - vaan jopa tästä koko valtiosta.

Varmastikin johtuu siitä että täällä Wikipediassa kaikki ovat verenhimoisia Töölöläisiä satanistejä! Varmaankin juuri vihaavat hirveän tulisesti artikkeleita kirkkoherroista! Ja rakastavat tulisesti homokeskusteluja, joiden innoittamana kyseenalaistavat lähteettömien artikkelien merkityksen, ihan paholaisen motivoimina! --(λ (?) (!)) 24. maaliskuuta 2011 kello 11.17 (EET)[vastaa]
Neljäs luomani artikkeli suomenkieliseen Wikipediaan vuonna 2008 oli Joel Vilkki, ja myös se kyseenalaistettiin, kun uutena käyttäjänä en heti ollut osannut varautua perustelemaan merkittävyyttä artikkelissa riittävästi. En kuitenkaan lannistunut, vaan laajensin artikkelia, ja muutkin käyttäjät etsivät lähteitä ja artikkeli säilytettiin. (Vaikka vielä nytkin keskeisiä lähteitä on vain aiheesta muualla osiossa, ja aiheesta muutenkin saisi paljon enemmän irti myös esim. Someron yhteiskoulun historiikista, jota en vieläkään ole ehtinyt hankkia käsiini.) Eli kokemus tosiaan osoittaa, että uutta artikkelia luotaessa aiheen merkittävyyttä voi joutua perustelemaan (mikä taas käytännössä voi edellyttää pääsymahdollisuutta joko Fennica-kokoelmaan tai ao. alueen kirjasston kotiseutukokoelmaan ja aikaa näiden läpikäyntiin, mikä on syytä artikkelia aloitettaessa muistaa), olipa aihe mistä aihepiiristä tahansa.--Urjanhai 24. maaliskuuta 2011 kello 15.51 (EET)[vastaa]

Lauri Apajalahti on aikoinaan kyllä ollut jossakin tietosanakirjassa, mahdollisesti se oli Otavan iso tietosanakirja tai Pieni tietosanakirja.

Pienessä tietosanakirjassa (1925-28) ei näytä olevan: [1]. --Harriv 25. maaliskuuta 2011 kello 17.27 (EET)[vastaa]
Oli silloin vielä aika nuori.--Urjanhai 25. maaliskuuta 2011 kello 17.46 (EET)[vastaa]
On Otavan isossa tietosanakirjassa, mikä mielestäni riittää osoittamaan merkittävyyden. On pari teostakin, mutta televisiopappi olisi mielestäni pikemminkin Jouni Apajalahti. --Ulrika 25. maaliskuuta 2011 kello 17.57 (EET)[vastaa]

JOUNI ARTO Apajalahti (1920 Kemi-2009, katso Wikipedia) on Lauri ja Eeva Apajalahden lasten serkku ja siis jo seuraavaa sukupolvea. Hän on ollut nuorena pastorina lähinnä nuoriso-ja vankilapappi eikä samalla tavalla televisopappi - sitten kirjailija, kansanedustaja ja kulttuurijohtaja. Jouni Apajalahti on myöhemmin asunut samassa asunnossa Kalliossa kuin missä Lauri ja Eeva Apajalahti asuivat perheineen vuosikymmeniä häntä aikaisemmin.(Seurakunnan asunto Neljäslinja 18 A). Tästä mahdollisesti jonkinlainen sekaannus. Hänen viimeisin asuntonsa lienee ollut samassa talossa kuin Lauri Apajalahden "rovastipojan", joten siitäkin on saattanut syntyä jonkinlaista sekaannusta. Myös pastori Arto Apajalahti ja piraattipuolueen Ahto Apajalahti ovat menneet sekaisin. Ahto liittyy Jouni Apajalahteen ja Arto liittyy Lauri Apajalahteen. WSOYn kirjailijaluettelossa (Google) mainitaan Arto Apajalahti, vaikka siinä pitäisi lukea piraattipuolueen Ahto Apajalahti. Myös piraattipuolueen kirjoituksista (Google) löytyy virheellisesti kirjoitettuna Arto, vaikka tekstissä pitäisi lukea Ahto. Ahto siis liittyy myös tehtäviensä ja kotinsa puolesta Kallion asuinalueeseen ja seurakuntaan, jossa hän on toiminut joissakin tehtävissä - hänen koulutuksesta en tiedä. Näitä virheellisyyksiä ja tätä sekaannusta lienee vaikea saada korjattua! Piraattipuolueen Ahto Apajalahden tulisi korjata hänen kohdallaan mediaan tehdyt kirjoitusvirheet. Hänen lausuntonsa oli 25.3.2011 Iltalehden nettiuutisissa koskien luomiskertomuksen opettamista biologiantunneilla koulussa ja hän näyttää nyt osallistuneen aiheesta keskusteluihin ja kirjoittaneen asiasta blogissaan (Googletuksen mukaan). Luomiskertomuksesta keskustelemista voi syntyä samankaltaisia myräköitä kuin homoihin- ja lesboihin liittyvistä keskustelusta ja näin myös liittyä keskusteluihin, jotka ovat m.m. johtaneet massaeroamisiin kirkosta. Nuorten aikuisten sukupolvesta (2011) löytyy puolestaan jo myös henkilö nimeltä Lauri Apajalahti.  –Kommentin jätti Irmeli Grunau (keskustelu – muokkaukset) 25.3.2011

Historiankirjoittajille: Minne voisi kirjoittaa helsinkiläisistä ja kaikenlaisista Helsingin elämää koskevista asioista? Kaikkien asioiden paikka kun ei tämä Wikipedia varmaankaan ole. Tässä muutamia sellaisia aiheita: 1) Mistä tuli graniitti esimerkiksi Kallion kirkkoon (Kansallisteatteriin, Kansallismuseoon, Kakolan vankilaan, Bengtskärin majakkaan jne)? Ketkä olivat tuon rakennusajan toimijoita graniittibusineksessä? 2) Orimattilassa löydettiin luterilaisesta kirkosta runsaasti arvokkaita ikoneja joitakin vuosia sitten. Saamani käsityksen mukaan ne olivat olleet siellä jo sodan ajoista saakka (m.m. tv-uutisointi). Lauri Apajalahti on jollakin tavoin liitetty Orimattilaan (kuten mm myös Hattulaan). Helsinkiin tuli Venäjältä emigrantti, diplomi-insinööri ja syvästi uskontoa harjoittava ortodoksi, jonka sanotaan olleen Kiev-Pietari junaradan jonkinlainen johtaja. Hän ei jäänyt Suomeen asumaan, mutta hän on tuntenut Lauri Apajalahden. Voisiko tuo oletettavasti selvittämättömäksi jäänyt ikonilöytö liittyä näiden henkilöiden puuhasteluun? Olihan Lauri Apajalahti toiminut myös eteläisen Helsingin seurakunnassa, johon Suomenlinnan kirkkokin kuului. Ja se oli muutettu ortodoksikirkosta luterilaiseksi kirkoksi!  –Kommentin jätti Irmeli Grunau (keskustelu – muokkaukset) 26.3.2011

Oma kotisivu tai blogi on sopiva paikka kirjoitelmille. --Ulrika 26. maaliskuuta 2011 kello 18.29 (EET)[vastaa]

Lauri Apajalahti oli kotonaan myös Helsingin saksalaisessa kirkossa, jossa hän on vihkinyt myös oman perheensä jäseniä. Hän oli oleskellut Saksassa. Saksalainen kirkko, Johanneksen kirkko ja Uspenskin katedraali ovat kuin saman käden luomuksia ja samaa perhettä ja sijaitsevat kävelymatkan päässä toisitaan. Nämä yhdistyvätkin jopa hänen perhehistoriassaan. Saksalainen kirkko sijaitsee Unioninkadun päässä ja sieltä on suora näkyvyys Unioninkadun toiseen päähän, jossa puolestaan nousee Kallion kirkko. Siis minkälainen "henkinen yhteys" ja ihmisten välinen verkosto on näiden kirkkojen välillä vallinnut aikana jolloin ei vielä eletty tietotekniikan aikaa? Helsingin saksalaisella kirkolla ja Porvoon tuomiokirkolla (vinttipalo 21.12.2006, Wikipedia) on yhteys. Mutta minkälainen yhteys? Ainakin Helsingin saksalainen kirkko kuuluu Porvoon tuomiokirkon alaisuuteen. Helsingin saksalaisen kirkon historiaan kuuluu, että siellä on ennen ollut seurakuntalaisina m.m. Venäjältä paenneiden emigranttien jälkeläisiä, jotka siis tulivat Suomeen Venäjän vallankumouksen jälkeen (1917). Näin ollen Helsingin saksalaisen kirkon jäseninä on ollut hugenottien jälkeläisiä. Hugenotit olivat Ranskan protestantteja, jotka pakenivat maastaan. Sanotaan, että ranskalaiset ovat todenneet, että hugenottien menetys oli maalle suuri onnettomuus. Mitä hugenottisukuja löytyy Suomesta?)Mieleeni on yhä uudestaan onnettomuuden tapahtumasta asti tullut kysymys, että säilytettiinkö kirkon vintillä jotakin asiakirjoja, mitä asiakirjoja ja mitä mahdollisesti tuhoutui? Nykyään (2011) Helsingin saksalaisella kirkolla on oletettavasti aivan eritaustaisia seurakuntalaisia. Lauri Apajalahti on vihitty papiksi Porvoon tuomiokirkossa 1916 (vuosi täytyy tarkistaa). Uspenskin katedraaliin puolestaan on myös kuulunut paljon venäjältä paenneita ortodokseja. Johanneksen kirkko ja Agricolan kirkko kuuluvat nykyään Tuomiokirkkoseurakuntaan. Agricolan kirkko on muuttunut kansaiväliseksi kirkoksi ja sitä taitaa sijanaan käyttää myös Englannin Anglikaaninen kirkko. Lauri Apajalahti asui perheineen Agricolan kirkon siipirakennuksessa ja lapset ovat käyneet alueen kouluja. Tuomiokirkkoseurakuntaan (johon oletettavasti kuuluu paljon varakkaita helsinkiläisiä) otetaan kirjoille myös ainakin Helsingin (jos ei koko Suomen) asunnottomat. Näiden pitäisi päästä myös alueen terveyskeskukseen, mutta alueen terveyskeskus ei näytä ottavan vastaan edes alueen omia, asunnottomiksi tippuneita kansalaisia, vaikka viimeinen osoite olisi ollut Merikatu 3 B - talo, jonka kuva on jopa tasokkaassa, venäjänkielisessä turistiesitteessä ja samalla aukeamalla on kuva Uspenskin katedraalista, rakastavaisista ja Helsingin rautatieaseman pylväistä ("ukot"), sivut 18-19. Tämä esite on jaossa m.m. Viking Linen terminaalissa (sisääntulossa vasemmalla, internetpuhelimen vieressä isossa kasassa). Johanneksen kirkon joulujumalanpalveluksessa ja Agricolan kirkon tuomasmessuissa näitä asunnottomia, Tuomiokirkkoseurakunnan jäseniä ei ole näkynyt!