Smetana

Puolassa smetanaa tarjoillaan usein keitinpiiraiden eli pierogien kera.

Smetana eli vuolukerma on vanha itäeurooppalaiseen ruokakulttuuriin liittyvä maitotuote. Smetana on hapatettua kermaa, jonka rasvapitoisuus vaihtelee n. 20–70 % välillä ja koostumus rasvapitoisuuden mukaan juoksevasta lähes voita muistuttavaan. Maultaan se on täyteläinen, aromikas ja raikkaan hapahko. Smetanaa syödään etenkin borssikeiton ja blinien kanssa.

Smetana eri kulttuureissa

Suomen alueella hapan kerma kuuluu erityisesti karjalaiseen ja myös savolaiseen ruokakulttuuriin ja sitä valmistettiin ja käytettiin kotona niin kauan kuin kaupallinen maidontuotanto kullakin paikkakunnalla alkoi eli myöhäisimmillään 1960-luvun alkuun asti. Smetana kuorittiin tuolloin piimineen maidon viilin pinnalta eikä sitä erikseen hapatettu tuoreesta kermasta, kuten nykyään. Kun maidon lähettäminen meijeriin alkoi, loppui myös smetanan käyttö kotitaloudessa, sillä maidosta maksettiin rasvapitoisuuden mukaan. Hapanta kermaa ei kuitenkaan ennen meijerien aikaa sanottu smetanaksi, vaan murteesta riippuen kermaksi, päällisiksi tms. Tuoreen kerman nimitykset oli yleensä lainattu ruotsista tai venäjästä (reta, liuhki). Suurin osa smetanasta meni kuitenkin voin kirnuamiseen, sillä varhaisempina aikoina voilla maksettiin veroja ja myöhemmin sitä käytiin myymässä lähikaupunkien toreilla ja saatiin niin käteistä rahaa. Kermaa käytettiin lähinnä leivonnaisiin, kuten ohrajauhoista ja smetanasta leivottuihin kakkaroihin, jotka tunnetaan useilla paikallisilla nimillä. Kannakselaisessa ja inkeriläisessä ruokakulttuurissa smetanan käyttö oli laajempaa ja samantapaista kuin venäläisessä keittiössä.

Smetanan valmistajat

Nykyään Suomessa smetanaa valmistavat Valio ja Arla Ingman.