Ero sivun ”Rautatieliikenne” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p Käyttäjän 80.220.76.195 (keskustelu) muokkaukset kumottiin ja sivu palautettiin viimeisimpään käyttäjän Telkku50 tekemään versioon.
Rivi 47: Rivi 47:
===Rautatieasema===
===Rautatieasema===
{{pääartikkeli|[[Rautatieasema]]}}
{{pääartikkeli|[[Rautatieasema]]}}
Rautatieasema on junaliikenteen henkilö- ja tavassdsds
Rautatieasema on junaliikenteen henkilö- ja tavaraliikenteen terminointialue mahdollisine lipunmyynti- ja oheispalvelupisteineen.
Junien nopeuden nostaminen pakottaisi harventamaan asematiheyttä.

===Aikataulut===
Aikataulut muodostavat rautatieliikenteen rungon turvallisuudelle. Yksiraiteisella rautatieosuudella junat odottavat toisiaan kohtaamistilanteessa, asemilla, seisakkeilla ennen kuin saavat jatkaa matkaa.

===Opastin- ja merkinantojärjestelmä===
Opastimet osoittavat kunkin junan kulkuvuoron. Opastimien toimintaan tarvitaan kytkimiä ja merkinantovälineitä, joita on sijoitettu rataosuuden varteen. Ohjauskeskukset ja liikenteen valvomot hoitavat rautatieliikennettä.

===Turvallisuus===
Tasoylikäytävissä tapahtuu eniten onnettomuuksia junaliikenteessä. Kehittyneet opastin- ja turvapuomijärjestelyt ehkäisevät onnettomuuksia tasoylikäytävillä. Kuitenkin autoilijoiden riskinotto aiheuttaa vaaratilanteita.<ref>[http://www.liikenneturva.fi/tietolehti/2010/pdf/tasoristeys.pdf Tasoristeysten turvallisuus] Liikenneturva</ref>

EU:ssa tapahtuu keskimäärin yksi merkittävä onnettomuus vuodessa sataa tasoristeystä kohti. Suomessa onnettomuuksia on vuosittain noin 50 ja kuolleita keskimäärin 8. Vaikka tasoristeysten määrä on vähentynyt, liikenteen määrä on lisääntynyt, ja onnettomuuksien määrä on pysynyt samana.<ref>[http://www.rautatievirasto.fi/easydata/customers/rautatievirasto/files/aineistot/Tasoristeystietoa2009.pdf Rautatien tasoristeykset] Rautatievirasto 2009</ref>


==Väitteitä rautatieliikenteestä==
==Väitteitä rautatieliikenteestä==
Rivi 54: Rivi 66:


===Hyödyt===
===Hyödyt===

oo
*tarjoaa hyvän logistiikan yrityksille
*hyvät junayhteydet luovat vetovoimaa alueelle; houkuttelevat yrityksiä ja asukkaita
*mahdollistaa [[pendelöinti|pendelöinnin]] eli kaukotyömatkailun
*rautateitse on nopeaa matkustaa, suurin nopeus Suomessa 220 km/h
*(täydet) junat ovat ympäristöystävällinen tapa kuljettaa
*käytännön havaintojen mukaan busseja houkuttelevampi kulkuväline
*turvallinen liikkumismuoto verrattuna maantieliikenteeseen
*kulkeminen hiljaista ja tasaista
*pitkä käyttöikä (noin 30 vuotta, sähköveturi kestää yli 40 vuotta)
*suuret kuljetuskapasiteetit (esim. 5-vaunuiseen IC2-junaan 565 matkustajaa vs. bussin 40–60 matkustajaa)
*suurilla kuljetusmäärillä juna on edullinen kuljetusmuoto
*kiskojen välityskyky on teitä parempi, ja vievät vähemmän tilaa
*kuljetuskapasiteettia on helppo säädellä vuorotiheyden muuttumatta lisäämällä tai vähentämällä vaunuja
*meluhaitat tieliikennettä pienempiä ja vähemmän häiritseviä (melu korkeataajuista ja lyhytkestoista)


===Haitat===
===Haitat===

Versio 25. maaliskuuta 2011 kello 21.17

Tiedosto:Pendolino s220.jpg
Pendolino-matkustajajuna välillä Helsinki-Turku.

Rautatieliikenne on maaliikenteen kiskoilla kulkeva muoto, joka on suunniteltu kuljettamaan junilla matkustajia ja rahtia.

Yleistä

Rautatieliikenteessä rautatie tarkoittaa raideliikenneväylää kaikkine varusteineen (sähköistys, opastimet, turvalaitteet). Junien käyttämä kulkuväylä eli raide koostuu kahdesta rinnakkaisesta kiskosta, jotka on nykyisin valssattu teräksestä. Kiskoja tukee puinen tai betoninen ratapölkkyrakenne, joka pitää raiteet tarkalleen oikealla etäisyydellä toisistaan. Raide tuetaan lujasti ratapenkereeseen, joka on yleensä tehty karkeasta sepelistä, mutta myös hienoa sepeliä tai soraa voidaan käyttää.lähde?

Rautatieliikenne on yksi energiatehokkaimmista tavoista siirtää mekaanisesti tavaraa maalla. Rautatie tarjoaa erittäin tasaisen ja kovan pinnan, jolla junan pyöräkerrat voivat rullata erittäin pienellä kitkalla. Tämä on matkustajille mukavampaakenen mukaan? ja säästää energiaa. Junat ovat myös kapeita ja matalia sekä pitkiä, jolloin ilmanvastus on alhainen. Kaiken kaikkiaan sopivien olosuhteiden vallitessa juna tarvitsee 50–70 % vähemmän energiaa kuljettaakseen tietyn määrän rahtia (tai tietyn määrän matkustajia) kuin tiellä;lähde? öljyhuippu saattaakin johtaa raidekuljetusten lisääntymiseen tulevaisuudessa.kenen mukaan? Ratapölkkyjen avulla raiteet jakavat junan painon tasaisesti ratapengertä ja maata vasten, mikä mahdollistaa huomattavasti suuremmat lastit kuin on mahdollista tiekuljetuksissa.

Junaliikenne on yksi turvallisimmista liikennemuodoista ja käyttää myös erittäin tehokkaasti tilaa: kaksiraiteinen ratalinja voi kuljettaa enemmän matkustajia tai rahtia tietyssä ajassa kuin nelikaistainen moottoritie.lähde?

Historia

Amerikkalainen rautatiesilta 1860-luvulla.

Varhaisimmat todisteet eräänlaisesta raideliikenteestä on Kreikassa Korintin kannaksella 6. vuosisadalla eaa., jolloin orjat työnsivät veneitä kalkkikiviuralla ns. Diolkosin vaunutietä.[1] Myöhempi raideliikenteen historia alkaa 500 vuoden takaa, jolloin raiteet olivat puusta tai kivestä ja voimanlähteenä käytettiin ihmis- tai hevosvoimaa. Ensimmäiset jyrkkiin rinteisiin rakennetut funikulaarit tulivat myös käyttöön 1500-luvulla. Nykyaikainen rautatieliikenne sai alkunsa James Wattin keksimästä höyrykoneesta 1820-luvulla Englannissa. Siinä hyödynnettiin höyryveturia, joka oli ensimmäinen käytännöllinen mekanisoidun maaliikenteen muoto, ja pysyi sellaisena seuraavat sata vuotta.

Voimanlähde

Höyryveturi

2000-luvulla rakennettu brittiläinen höyryveturi 60163 Tornado
Pääartikkeli: Höyryveturi

Höyryveturi on höyrykoneen voimalla kulkeva junan veturi. Suomessa rautaliikenne alkoi höyryvetureilla 1800-luvun loppupuolella. Niitä käytettiin Suomessa vakituisessa liikenteessä 1975 asti.

Dieselveturi

Pääartikkeli: Dieselveturi
Itävaltalainen GKB DH 1500.4 -dieselveturi

Dieselveturi on veturi, joka käyttää polttoaineenaan dieselöljyä. Moottorilta saatu voima välitetään akseleille joko mekaanisella vaihteistolla, hydraulisesti (diesel-hydraulinen, esimerkiksi Dv12) tai sähköisesti (diesel-sähköinen, esimerkiksi Dr16). Dieselveturit yleistyivät Suomessa sotien jälkeen 1940-luvulla.

Sähköveturi

EG 3104 -sähköveturi Tanskassa
Pääartikkeli: Sähköveturi

Sähköveturi saa käyttöenergiansa rautatien yläpuolella olevasta ajolangasta tai raiteiden vierestä ja/tai välistä virtakiskosta virroittimella, jota kautta saatu sähkövirta muutetaan veturin sähkömoottorissa liike-energiaksi, joka siirretään voimansiirtolaitteiden eli yleensä ajomoottorikäyttölaitteen kautta veturin pyöriin. Suomessa käytetyt sähköveturimallit ovat neuvostovalmisteinen Sr1 ja sveitsiläisvalmisteinen Sr2.

Suomessa sähköveturit alkoivat liikennöidä ensimmäisen kerran vuonna 1973. Useimpien ratojen sähköistystyöt kestivät 1990-luvulle.

Sähkömagneettijuna

Japanilainen JR-Maglev
Pääartikkeli: Maglev

Sähkömagneettijunia on kehitetty ennen kaikkea Saksassa, mutta ainoa nykyisin käytössä oleva järjestelmä toimii Shanghaissa, Kiinassa.[2] Nykyinen linja on 30 km pitkä, mutta 175 pitkä laajennusosa aukeaa suunnitelmien mukaan 2010.[3]

Rautatie

Pääartikkeli: Rautatie

Rautatie on liikenneväylä, jonka kulkualustana on kahden rinnakkaisen teräskiskon ja niitä altapäin tukevien ratapölkkyjen muodostama, ratapengerryksen päällä lepäävä raide. Rautatieliikenne toimii kiskoilla, ja liikenne on yleensä aikataulunmukaista.

Rautatie tarkoittaa koko raideliikenneväylää kaikkine siihen kuuluvine raiteineen, laitteineen ja järjestelmineen, kuten asemat, ratapihat, opastimet, sähköistys, turvalaitteet.

Rautatieliikenteen harjoittaminen

Rautatieasema

Pääartikkeli: Rautatieasema

Rautatieasema on junaliikenteen henkilö- ja tavaraliikenteen terminointialue mahdollisine lipunmyynti- ja oheispalvelupisteineen. Junien nopeuden nostaminen pakottaisi harventamaan asematiheyttä.

Aikataulut

Aikataulut muodostavat rautatieliikenteen rungon turvallisuudelle. Yksiraiteisella rautatieosuudella junat odottavat toisiaan kohtaamistilanteessa, asemilla, seisakkeilla ennen kuin saavat jatkaa matkaa.

Opastin- ja merkinantojärjestelmä

Opastimet osoittavat kunkin junan kulkuvuoron. Opastimien toimintaan tarvitaan kytkimiä ja merkinantovälineitä, joita on sijoitettu rataosuuden varteen. Ohjauskeskukset ja liikenteen valvomot hoitavat rautatieliikennettä.

Turvallisuus

Tasoylikäytävissä tapahtuu eniten onnettomuuksia junaliikenteessä. Kehittyneet opastin- ja turvapuomijärjestelyt ehkäisevät onnettomuuksia tasoylikäytävillä. Kuitenkin autoilijoiden riskinotto aiheuttaa vaaratilanteita.[4]

EU:ssa tapahtuu keskimäärin yksi merkittävä onnettomuus vuodessa sataa tasoristeystä kohti. Suomessa onnettomuuksia on vuosittain noin 50 ja kuolleita keskimäärin 8. Vaikka tasoristeysten määrä on vähentynyt, liikenteen määrä on lisääntynyt, ja onnettomuuksien määrä on pysynyt samana.[5]

Väitteitä rautatieliikenteestä

Rautatieaseman ympäristössä sijaitsee usein useita rinnakkaisia raiteita käsittävä ratapiha, jossa vaunut ja veturit voivat seistä, ja jossa junat voivat kohdata toisensa.

Hyödyt

  • tarjoaa hyvän logistiikan yrityksille
  • hyvät junayhteydet luovat vetovoimaa alueelle; houkuttelevat yrityksiä ja asukkaita
  • mahdollistaa pendelöinnin eli kaukotyömatkailun
  • rautateitse on nopeaa matkustaa, suurin nopeus Suomessa 220 km/h
  • (täydet) junat ovat ympäristöystävällinen tapa kuljettaa
  • käytännön havaintojen mukaan busseja houkuttelevampi kulkuväline
  • turvallinen liikkumismuoto verrattuna maantieliikenteeseen
  • kulkeminen hiljaista ja tasaista
  • pitkä käyttöikä (noin 30 vuotta, sähköveturi kestää yli 40 vuotta)
  • suuret kuljetuskapasiteetit (esim. 5-vaunuiseen IC2-junaan 565 matkustajaa vs. bussin 40–60 matkustajaa)
  • suurilla kuljetusmäärillä juna on edullinen kuljetusmuoto
  • kiskojen välityskyky on teitä parempi, ja vievät vähemmän tilaa
  • kuljetuskapasiteettia on helppo säädellä vuorotiheyden muuttumatta lisäämällä tai vähentämällä vaunuja
  • meluhaitat tieliikennettä pienempiä ja vähemmän häiritseviä (melu korkeataajuista ja lyhytkestoista)

Haitat

  • radan rakentaminen on kallista (km-kustannus moottoritien hintaluokassa)
  • junat ovat kalliita (esimerkiksi 307-paikkainen Pendolino-juna maksaa 13,5 miljoonaa euroa, uusi 50-paikkainen bussi noin 300 000–500 000 euroa)
  • vaatii suuren liikennevolyymin ollakseen itsensä kannattava, muutoin liikenne vaatii subventiota
  • yllä mainituista seikosta johtuen ainakaan raskas kiskoliikenne ei voi ulottua joka paikkaan, tilanne voi olla eri pikaraitiotiellä

Rautatieliikenne Suomessa

Pääartikkeli: Suomen rautatieliikenne

Suomessa junaliikennettä hoitaa valtion omistama VR Group ja rataverkkoa ylläpitää liikenne- ja viestintäministeriön alaisen Liikenneviraston Rautatieosasto (ent. Ratahallintokeskus). Periaatteessa tavaraliikenteen kilpailu vapautui vuonna 2007 ja henkilöliikenne vuonna 2010, mutta käytännössä VR:llä ei ole kilpailua kummallakaan alueella.

Rautateiden rakentaminen alkoi Suomessa 1860-luvulla. VR:n kaukoliikenteessä kulkee päivittäin noin 260 junavuoroa edestakaisin. Nykyään suurin osa Suomen henkilöjunakalustosta on sähkövetoista. Monilla vähemmän liikennöidyillä rataosuuksilla hoidetaan henkilöliikennettä yhä dieselkalustolla.

Katso myös

Lähteet

  1. Lewis,MJ T: Railways in the Greek and Roman World (pdf) sciencenews.gr. 11. huhtikuuta 2009. Viitattu 10.11.2009.
  2. Shanghai Maglev Official Website
  3. Shanghai-Hangzhou Maglev, China Railway Technology
  4. Tasoristeysten turvallisuus Liikenneturva
  5. Rautatien tasoristeykset Rautatievirasto 2009

Malline:Link GA Malline:Link GA