Ero sivun ”Geologia” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
pEi muokkausyhteenvetoa |
pEi muokkausyhteenvetoa |
||
| Rivi 1: | Rivi 1: | ||
[[Kuva:The Earth seen from Apollo 17.jpg|thumb|200px|Maa Apollo 17:n astronauttien kuvaamana.]] |
[[Kuva:The Earth seen from Apollo 17.jpg|thumb|200px|Maa Apollo 17:n astronauttien kuvaamana.]] |
||
'''Geologia''' (kreikan sanoista γη- (''ge-'', "maa") ja λογος (''logos'', "tiede")) on tieteenala, joka tutkii [[Maa]]ta ja sen historiaa, rakennetta, koostumusta sekä sen muotoutumiseen vaikuttavia tapahtumia. Tutkimuksen kohteena ovat [[maankuoren]] [[kivet]] ja kiviä synnyttävät [[prosessit]]. |
'''Geologia''' (kreikan sanoista γη- (''ge-'', "maa") ja λογος (''logos'', "tiede")) on tieteenala, joka tutkii [[Maa]]ta ja sen historiaa, rakennetta, koostumusta sekä sen muotoutumiseen vaikuttavia tapahtumia. Tutkimuksen kohteena ovat [[maankuori|maankuoren]] [[kivet]] ja kiviä synnyttävät [[prosessi|prosessit]]. |
||
Geologia on yksi kaikkein laaja-alaisimmista luonnontieteistä. |
Geologia on yksi kaikkein laaja-alaisimmista luonnontieteistä. |
||
Versio 9. huhtikuuta 2006 kello 16.10
Geologia (kreikan sanoista γη- (ge-, "maa") ja λογος (logos, "tiede")) on tieteenala, joka tutkii Maata ja sen historiaa, rakennetta, koostumusta sekä sen muotoutumiseen vaikuttavia tapahtumia. Tutkimuksen kohteena ovat maankuoren kivet ja kiviä synnyttävät prosessit.
Geologia on yksi kaikkein laaja-alaisimmista luonnontieteistä.
Richard de Bury käytti ensimmäisen kerran termiä geologia vuonna 1473. Nykyisessä merkityksessä sanaa käyttää ensimmäisen kerran Jean-André de Luc vuonna 1778. Termin virallisti Bénédict de Saussure vuonna 1779.
Geologia jaetaan kallioperägeologiaan ja maaperägeologiaan.
Geologiaa voi opiskella pääaineena Helsingin yliopistossa, Oulun yliopistossa ja Turun yliopistossa.
Geologia jakaantuu useaan tutkimushaaraan. Näissä perehdytään muun muassa maakamaran kemialliseen koostumukseen, luonnovarojen etsintään ja arviointiin. Geologiassa käytetään apuna niin fysiikkaa, biologiaa kuin kemiaa.
Osa-alueita
- gemmologia
- geokemia
- geomorfologia
- glasiaaligeologia
- historiallinen geologia
- hydrogeologia
- kvartäärigeologia
- maaperägeologia
- malmigeologia
- merigeologia
- mineralogia
- paleontologia
- petrologia
- sedimentologia
- taloudellinen geologia
- ympäristögeologia