Ero sivun ”Viisauden kirja” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
palautus, muutokset osin uutta tutkimusta, epäneutraaleja tai perustuvat primäärilähteisiin |
ML (keskustelu | muokkaukset) →Sisältö: poistetaan lähteetön |
||
| Rivi 5: | Rivi 5: | ||
Viisauden kirjasta ei ole säilynyt [[heprea]]nkielisiä kopioita, ainoastaan Septuagintassa oleva [[muinaiskreikka|kreikankielinen]] teksti, joka edustaa Septuagintan klassisinta kreikkaa. Vaikka kirjan kirjoittaja esittää olevansa [[Salomo]], monet tutkijat katsovat kirjan kielen ja ajatusten olevan [[hellenismi|hellenististä]] alkuperää, ja kirjoittajan, jota yleensä kutsutaan Pseudo-Salomoksi, tämän vuoksi olevan [[Aleksandria]]n juutalaisia. Kirja ajoitetaan yleensä [[ensimmäinen vuosisata eaa.|ensimmäiselle]] tai [[100-luku eaa.|toiselle vuosisadalle eaa.]] |
Viisauden kirjasta ei ole säilynyt [[heprea]]nkielisiä kopioita, ainoastaan Septuagintassa oleva [[muinaiskreikka|kreikankielinen]] teksti, joka edustaa Septuagintan klassisinta kreikkaa. Vaikka kirjan kirjoittaja esittää olevansa [[Salomo]], monet tutkijat katsovat kirjan kielen ja ajatusten olevan [[hellenismi|hellenististä]] alkuperää, ja kirjoittajan, jota yleensä kutsutaan Pseudo-Salomoksi, tämän vuoksi olevan [[Aleksandria]]n juutalaisia. Kirja ajoitetaan yleensä [[ensimmäinen vuosisata eaa.|ensimmäiselle]] tai [[100-luku eaa.|toiselle vuosisadalle eaa.]] |
||
== |
== Filosofiset vaikutteet == |
||
Sisältönsä puolesta Viisauden kirja luetaan Vanhan testamentin viisauskirjallisuuteen [[Sananlaskujen kirja|Sananlaskujen]], [[Saarnaajan kirja|Saarnaajan]] ja [[Sirakin kirja|Sirakin kirjojen]] ohella. |
|||
Yksi esimerkki kirjan eroista Salomon kirjoittamiin teoksiin on luvussa 2:1, joka on ristiriidassa Saarnaajan kirjan kanssa: |
|||
:2:1 ''Sillä he sanovat sydämessään, päätellen nurjasti:'' |
|||
:''"Lyhyt ja surkea on meidän elämämme; eikä ole parannuskeinoa'' |
|||
:''ihmisen kuolemaa vastaan, ei tunneta sitä, joka tuonelasta päästää."'' |
|||
Näin kirjojen ajatukset kuoleman jälkeisestä elämästä ovat hyvin erilaiset. |
|||
=== Filosofiset vaikutteet === |
|||
Viisauden kirja on saattanut saada vaikutteita [[platonismi|keskiplatonismista]] ja sen perustana olevasta muusta [[antiikin filosofia|kreikkalaisesta filosofiasta]]. Osa kirjan uskonnollisista ja eettisistä ajatuksista on linjassa kreikkalais-roomalaisen [[stoalaisuus|stoalaisuuden]] kanssa. Kirjassa esiintyvät muun muassa neljä stoalaista ideaalia, jotka on lainattu [[Platon]]ilta. Jakeet 8:2-18 muistuttavat [[Herakles|Herakleen]] puhetta hyveestä [[Ksenofon]]in ''[[Muistelmat (Ksenofon)|Muistelmissa]]'' (II.1). |
Viisauden kirja on saattanut saada vaikutteita [[platonismi|keskiplatonismista]] ja sen perustana olevasta muusta [[antiikin filosofia|kreikkalaisesta filosofiasta]]. Osa kirjan uskonnollisista ja eettisistä ajatuksista on linjassa kreikkalais-roomalaisen [[stoalaisuus|stoalaisuuden]] kanssa. Kirjassa esiintyvät muun muassa neljä stoalaista ideaalia, jotka on lainattu [[Platon]]ilta. Jakeet 8:2-18 muistuttavat [[Herakles|Herakleen]] puhetta hyveestä [[Ksenofon]]in ''[[Muistelmat (Ksenofon)|Muistelmissa]]'' (II.1). |
||
Versio 20. maaliskuuta 2011 kello 17.40
Viisauden kirja eli Salomon viisaus on deuterokanonisiin kirjoihin eli Vanhan testamentin apokryfikirjoihin kuuluva kirja, joka on mukana Septuagintassa sekä katolisessa ja ortodoksisessa Raamatussa. Se ei kuulu juutalaiseen Raamattuun Tanakhiin eikä protestanttisiin Raamatuihin.
Historia
Viisauden kirjasta ei ole säilynyt hepreankielisiä kopioita, ainoastaan Septuagintassa oleva kreikankielinen teksti, joka edustaa Septuagintan klassisinta kreikkaa. Vaikka kirjan kirjoittaja esittää olevansa Salomo, monet tutkijat katsovat kirjan kielen ja ajatusten olevan hellenististä alkuperää, ja kirjoittajan, jota yleensä kutsutaan Pseudo-Salomoksi, tämän vuoksi olevan Aleksandrian juutalaisia. Kirja ajoitetaan yleensä ensimmäiselle tai toiselle vuosisadalle eaa.
Filosofiset vaikutteet
Viisauden kirja on saattanut saada vaikutteita keskiplatonismista ja sen perustana olevasta muusta kreikkalaisesta filosofiasta. Osa kirjan uskonnollisista ja eettisistä ajatuksista on linjassa kreikkalais-roomalaisen stoalaisuuden kanssa. Kirjassa esiintyvät muun muassa neljä stoalaista ideaalia, jotka on lainattu Platonilta. Jakeet 8:2-18 muistuttavat Herakleen puhetta hyveestä Ksenofonin Muistelmissa (II.1).
Aiheesta muualla
- Viisauden kirja
- Finbible Apokryfikirjojen käännökset vuosilta 1642, 1776 ja 1938 erikseen ja rinnakkain sekä muita suomalaisia raamatunkäännöksiä
- Catholic Encyclopedia: Book of Wisdom (englanniksi)
