Ero sivun ”Bund Deutscher Mädel” versioiden välillä
[arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
p Botti muokkasi: tr:Alman Kız Birliği |
pEi muokkausyhteenvetoa |
||
Rivi 1: | Rivi 1: | ||
[[Kuva:Bundesarchiv Bild 133-130, Worms, Jungmädelbund, Werbung.jpg|thumb|290px|BDM-tyttöjä vuonna 1933.]] |
[[Kuva:Bundesarchiv Bild 133-130, Worms, Jungmädelbund, Werbung.jpg|thumb|290px|BDM-tyttöjä vuonna 1933.]] |
||
[[Tiedosto:Bundesarchiv Bild 119-5592-15A, Porträt BDM-Mädchen.jpg|thumb|Nuori BDM:n jäsen (1933)]] |
[[Tiedosto:Bundesarchiv Bild 119-5592-15A, Porträt BDM-Mädchen.jpg|thumb|Nuori BDM:n jäsen (1933)]] |
||
'''Bund Deutscher Mädel''' (BDM, |
'''Bund Deutscher Mädel''' (BDM, {{k-fi|Saksan tyttöliitto}}) oli tyttöjärjestö [[Kansallissosialistinen Saksa|kansallissosialistisessa Saksassa]]. Se perustettiin vuonna 1930 jo ennen natsien vallan kasvua ja se oli vain yksi järjestö muiden joukossa. [[Adolf Hitler|Hitlerin]] tullessa valtaan [[1933]] se nousi merkittävämpään asemaan natsien kontrollointipolitiikan eli yhdenmukaistamisen (''[[Gleichschaltung]]'') kautta, kun muut tyttöjen järjestöt hajotettiin. Yhdenmukaistamisen nimissä perustettiin BDM:n lisäksi lukuisia muita uusia järjestöjä, joiden jäsenyys oli pakollista. Näin varmistettiin se, että jokainen Saksan kansalainen kuului johonkin [[Kansallissosialismi|natsien]] kontrolloimaan liikkeeseen, ja taattiin valtaa pitävän puolueen [[propaganda]]n tehokas leviäminen. |
||
Järjestöjä oli natsi-Saksassa useita eri ryhmille, ja BDM oli näistä tarkoitettu |
Järjestöjä oli natsi-Saksassa useita eri ryhmille, ja BDM oli näistä tarkoitettu 14–18-vuotiaille tytöille; 10–14-vuotiaille tytöille oli [[Jungmädel]], kun taas [[Hitler-Jugend]] oli poikien nuortenjärjestö. Nuorten järjestöjen yläjärjestönä toimi [[Staatsjugend]]. |
||
== Ideologia == |
== Ideologia == |
Versio 14. maaliskuuta 2011 kello 18.12
Bund Deutscher Mädel (BDM, suom. Saksan tyttöliitto) oli tyttöjärjestö kansallissosialistisessa Saksassa. Se perustettiin vuonna 1930 jo ennen natsien vallan kasvua ja se oli vain yksi järjestö muiden joukossa. Hitlerin tullessa valtaan 1933 se nousi merkittävämpään asemaan natsien kontrollointipolitiikan eli yhdenmukaistamisen (Gleichschaltung) kautta, kun muut tyttöjen järjestöt hajotettiin. Yhdenmukaistamisen nimissä perustettiin BDM:n lisäksi lukuisia muita uusia järjestöjä, joiden jäsenyys oli pakollista. Näin varmistettiin se, että jokainen Saksan kansalainen kuului johonkin natsien kontrolloimaan liikkeeseen, ja taattiin valtaa pitävän puolueen propagandan tehokas leviäminen.
Järjestöjä oli natsi-Saksassa useita eri ryhmille, ja BDM oli näistä tarkoitettu 14–18-vuotiaille tytöille; 10–14-vuotiaille tytöille oli Jungmädel, kun taas Hitler-Jugend oli poikien nuortenjärjestö. Nuorten järjestöjen yläjärjestönä toimi Staatsjugend.
Ideologia
Bund Deutscher Mädel oli tiukassa valtiollisessa ohjauksessa ja sen tavoitteet olivat ensisijaisesti propagandistiset, tarkoitus oli levittää kansallissosialistista maailmankatsomusta. Hallinto piti nuorisoa erityisen tärkeänä, koska nuoret nähtiin liikkeen dynaamisena voimana, joka mahdollisti siirtymisen pois vanhasta ”rappeutuneesta” poliittisesta systeemistä ja ”keskiluokkaisista” arvoista. Toiseksi nuoret olivat muokattavissa omaksumaan natsien maailmankatsomus, ja kolmanneksi vanhan lakattua heistä tulisi ”kansallisen yhteisön” ruumiillistuma. Koska kaikki muut vastaavat järjestöt olivat kansallissosialistisessa Saksassa kiellettyjä ja jäsenyys toisaalta BDM:ssä tytöille pakollista olivat olosuhteet propagandan levittämiseen otolliset.
BDM:ssä yksilöllisyys pyrittiin häivyttämään, opetettua ei saanut kyseenalaistaa ja natsien arvoihin ja normeihin tuli uskoa. Tyttöjä opetettiin täyttämään velvollisuutensa isänmaata ja kansakuntaa kohtaan. Ensisijaisena velvollisuutena naisilla oli aviollinen äiteys. Mutta sen lisäksi heidän tuli olla terveitä, puhtaita, fyysisesti kunnossa ja tuntea kansanperinnettä. Vaikka järjestö ei tarjoillutkaan kovin modernia naiskuvaa, se toisaalta halveksi feminiinistä naiseutta ja piti ihanteena sen sijaan vahvaa ahkeraa äitiyttä. Miesihanne sen sijaan oli hyvin maskuliininen.
Toiminta
BDM:n toiminnan kaksi tärkeintä muotoa olivat viikoittaiset tapaamiset (Heimabend) ja jokakesäinen leiri. Sekä tapaamisissa että leireillä harrastettiin liikuntaa, laulettiin lauluja, käsiteltiin Saksan historiaa ja politiikkaa sekä opeteltiin käytännöllisiä taitoja. Toiminta oli hyvin ylhäältä johdettua niin, että leirin vetäjät saivat listat niistä lauluista ja aiheista, joita tuli laulaa ja käsitellä. Toiminnassa korostettiin kuria ja täsmällisyyttä.
1936 perustettiin ensimmäinen BDM:n talouskoulu, jonka opetukseen sisältyi käytännön talous- ja lastenhoitotaitojen opettelua, teoreettista opetusta, joka käsitteli sairauden hoitoa ja terveyttä, opintoja kansanyhteisöstä, jossa käsiteltiin rotua, kansallisuutta ja kansantaloutta. Lisäksi urheilu kuului opetukseen. Vuonna 1939 käyttöön otettiin myös vuoden pakollinen työjakso.
Toisen maailmansodan aikana BDM:n jäseniä mobilisoitiin valtion palvelukseen. Sodan ensimmäisen vuoden aikana mobilisoituja oli 9 miljoonaa. Nuoret työskentelivät maataloudessa, propagandan ja ruokakorttien jakajina sekä rintamalla haavoittuneiden ja lasten hoitajina. Heitä myös lähetettiin Saksan valtaamille itäisille alueille siivoamaan ja valmistelemaan SS:n entisistä asukkaistaan tyhjentämiä koteja saksalaisten siirtolaisten käyttöön.
Aiheesta muualla
- Bund Deutscher Mädel (englanniksi)