Ero sivun ”Pussieläimet” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Selaa historiaa interaktiivisesti
[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
WikitanvirBot (keskustelu | muokkaukset)
72 889 muokkausta
p r2.7.1) (Botti lisäsi: ht:Masipyal
marsupialia ja Metatheria -nimien määrittelyä + kappalejako
Rivi 2: Rivi 2:
| nimi = Pussieläimet
| nimi = Pussieläimet
| kuva = Red Kangaroos lying down.jpg
| kuva = Red Kangaroos lying down.jpg
| kuvateksti = [[Punajättikenguru]] (''Macropus rufus'')
| kuvateksti = [[Punajättikenguru]]ita (''Macropus rufus'')
| domeeni = [[Aitotumalliset]] ''Eucarya''
| domeeni = [[Aitotumaiset]] ''Eucarya''
| kunta = [[Eläinkunta]] ''Animalia''
| kunta = [[Eläinkunta]] ''Animalia''
| pääjakso = [[Selkäjänteiset]] ''Chordata''
| pääjakso = [[Selkäjänteiset]] ''Chordata''
| alajakso = [[Selkärankaiset]] ''Vertebrata''
| alajakso = [[Selkärankaiset]] ''Vertebrata''
| luokka = [[Nisäkkäät]] ''Mammalia''
| luokka = [[Nisäkkäät]] ''Mammalia''
| alaluokka = ''[[Theria]]''
| alaluokka = [[Synnyttävät nisäkkäät]] ''Theria''
| osaluokka = Pussieläimet<br>'''''Metatheria'''''
| osaluokka = Pussieläimet<br>'''''Metatheria'''''
| osaluokka_auktori = [[Thomas Henry Huxley|Huxley]], 1880 <ref name="ITIS"/>
| osaluokka_auktori = [[Thomas Henry Huxley|Huxley]], 1880 <ref name="ITIS"/>
Rivi 15: Rivi 15:
| jaot =
| jaot =
*[[Pussipedot]] (''Dasyuromorphia'')
*[[Pussipedot]] (''Dasyuromorphia'')
*[[Opossumit]] (''Didelphimorphia'')
*[[Pussirotat]] (''Didelphimorphia'')
*[[Harvaetuhampaiset]] (''Diprotodontia'')
*[[Harvaetuhampaiset]] (''Diprotodontia'')
*[[Chilenpussirotta|Silkkipussirotat]] (''Microbiotheria'')
*[[Silkkipussirotat]] (''Microbiotheria'')
*[[Pussikontiaiset]] (''Notoryctemorphia'')
*[[Pussikontiaiset]] (''Notoryctemorphia'')
*[[Pussipäästäiset]] (''Paucituberculata'')
*[[Pussipäästäiset]] (''Paucituberculata'')
Rivi 27: Rivi 27:


Pussieläinten sikiöt syntyvät pian hedelmöityksen jälkeen hyvin kehittymättöminä, mutta kuitenkin kykenevinä liikkumaan niin, että ne voivat siirtyä emän vatsaa pitkin ryömien pussiin. Pussissa ne tarrautuvat nisään ja pysyvät kiinni siinä tiiviisti seuraavat viikot.
Pussieläinten sikiöt syntyvät pian hedelmöityksen jälkeen hyvin kehittymättöminä, mutta kuitenkin kykenevinä liikkumaan niin, että ne voivat siirtyä emän vatsaa pitkin ryömien pussiin. Pussissa ne tarrautuvat nisään ja pysyvät kiinni siinä tiiviisti seuraavat viikot.

== Luokittelu ==

Pussieläinten asema nisäkkäiden [[tieteellinen luokittelu|tieteellisessä luokittelussa]] on muuttunut useaan kertaan. Aluksi pussieläimet (''Marsupialia'') oli vain yksi nisäkkäiden [[Lahko (biologia)|lahkoista]] muun muassa [[jyrsijät|jyrsijöiden]] ja [[Sorkkaeläimet|sorkkaeläinten]] rinnalla. Pian kuitenkin pussieläinten anatomian ja lisääntymistapojen havaittiin poikkeavan huomattavasti muista lahkoista, jolloin ne erotettiin [[Istukkanisäkkäät|istukkanisäkkäistä]] erilliseen '''istukattomien nisäkkäiden''' (''Metatheria'') osaluokkaan, sen ainoaksi lahkoksi.<ref name="biologia2001">{{Kirjaviite | Tekijä=Tirri, R., Lehtonen, J., Lemmetyinen, R., Pihakaski, S. & Portin, P. | Nimeke=Biologian sanakirja | Sivu= 811| Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Otava | Vuosi=2001 | Tunniste=ISBN 951-1-17618-8}}</ref> Nykyisin vallitsevassa luokituksessa "''Marsupialia''"-nimeä pidetään vain ''Metatheria''-osaluokan [[Synonymia|synonyymina]], ja elossa olevien pussieläinlajien katsotaan jakautuvan kaikkiaan seitsemään eri lahkoon.<ref name="ITIS"/>

⚫
Lahkoista [[pussirotat]] eli opossumit, [[pussipäästäiset]] ja silkkipussirottien ainoa laji [[chilenpussirotta]] elävät [[Amerikan manner|Amerikan mantereella]], muut neljä lahkoa puolestaan Australiassa ja Uudessa-Guineassa. Aikaisemmin vallinneen luokittelun mukaan lahkot oli jaettu kahden ylälahkon, ''Ameridelphia'':n ja ''Australidelphia'':n kesken.<ref name="palaeos">{{Verkkoviite | Osoite= http://www.palaeos.com/Vertebrates/Units/Unit440/440.100.html| Nimeke= A Metatherian Cladogram| Julkaisu= Palaeos.com| Julkaisija= PALAEOS: The history of life on Earth| Viitattu= 1.11.2010| Kieli= {{en}} }}</ref> Ensin mainittuun luettiin pussirotat ja pussipäästäiset, jälkimmäiseen kaikki muut pussieläimet, myös amerikkalainen chilenpussirotta.<ref name="palaeos"/>

== Evoluutio ==
⚫
[[Tiedosto:Marsupial biogeography present day - dymaxion map.png|thumb|vasen|Pussieläinten nykyinen levinneisyys: luontainen sinisellä ja siirtoistutuksista aiheutunut vihreällä.]]


Fossiiliaineiston todisteet, jotka ensimmäisenä julkaisi tutkija [[M. J. Spechtt]], eivät tue enää ennen yleistä käsitystä pussieläimistä [[Istukkanisäkkäät|istukallisten nisäkkäiden]] primitiivisinä edeltäjinä. Molemmat [[nisäkkäät|nisäkkäiden]] tärkeimmät osaluokat (kolmas ryhmä on [[nokkaeläimet]]) näyttävät kehittyneen samoihin aikoihin [[Mesotsooinen maailmankausi|mesotsooisella maailmankaudella]] ja ne ovat olleet kilpailijoita siitä lähtien.
Fossiiliaineiston todisteet, jotka ensimmäisenä julkaisi tutkija [[M. J. Spechtt]], eivät tue enää ennen yleistä käsitystä pussieläimistä [[Istukkanisäkkäät|istukallisten nisäkkäiden]] primitiivisinä edeltäjinä. Molemmat [[nisäkkäät|nisäkkäiden]] tärkeimmät osaluokat (kolmas ryhmä on [[nokkaeläimet]]) näyttävät kehittyneen samoihin aikoihin [[Mesotsooinen maailmankausi|mesotsooisella maailmankaudella]] ja ne ovat olleet kilpailijoita siitä lähtien.


Useimmilla mantereilla istukalliset nisäkkäät olivat paljon menestyksekkäämpiä ja pussieläimet katosivat. Etelä-Amerikassa opossumit saivat kuitenkin vankan jalansijan ja [[tertiäärikausi|tertiäärikaudella]] pussieläimistä kehittyi myös saalistajia, kuten esimerkiksi sapelihampainen ''[[Thylacosmilus]]''. Australiassa istukalliset nisäkkäät eivät menestyneet, vaan pussieläimet ja nokkaeläimet hallitsivat tertiäärikauden ajan. Australian istukalliset nisäkkäät ovat muuttaneet mantereelle myöhemmin.
Useimmilla mantereilla istukalliset nisäkkäät olivat paljon menestyksekkäämpiä ja pussieläimet katosivat. Etelä-Amerikassa opossumit saivat kuitenkin vankan jalansijan ja [[tertiäärikausi|tertiäärikaudella]] pussieläimistä kehittyi myös saalistajia, kuten esimerkiksi sapelihampainen ''[[Thylacosmilus]]''. Australiassa istukalliset nisäkkäät eivät menestyneet, vaan pussieläimet ja nokkaeläimet hallitsivat tertiäärikauden ajan. Australian istukalliset nisäkkäät ovat muuttaneet mantereelle myöhemmin.
⚫
[[Tiedosto:Marsupial biogeography present day - dymaxion map.png|thumb|vasen|Pussieläinten nykyinen levinneisyys, luontainen sinisellä ja siirtoistutuksista aiheutunut vihreällä.]]

⚫
Nykyisin elävät pussieläinlajit jaetaan seitsemään [[Lahko (biologia)|lahkoon]].<ref name="ITIS"/> Niistä [[opossumit]], [[pussipäästäiset]] ja silkkipussirottien ainoa laji [[chilenpussirotta]] elävät [[Amerikan manner|Amerikan mantereella]], muut neljä lahkoa puolestaan Australiassa ja Uudessa-Guineassa. Aikaisemmin vallinneen [[Tieteellinen luokittelu|luokittelun]] mukaan lahkot oli jaettu kahden ylälahkon, ''Ameridelphia'':n ja ''Australidelphia'':n kesken.<ref name="palaeos">{{Verkkoviite | Osoite= http://www.palaeos.com/Vertebrates/Units/Unit440/440.100.html| Nimeke= A Metatherian Cladogram| Julkaisu= Palaeos.com| Julkaisija= PALAEOS: The history of life on Earth| Viitattu= 1.11.2010| Kieli= {{en}} }}</ref> Ensin mainittuun luettiin opossumit ja pussipäästäiset, jälkimmäiseen kaikki muut pussieläimet, myös amerikkalainen chilenpussirotta.<ref name="palaeos"/>


== Katso myös ==
== Katso myös ==

Versio 11. maaliskuuta 2011 kello 23.42

Pussieläimet
Punajättikenguruita (Macropus rufus)
Punajättikenguruita (Macropus rufus)
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Selkäjänteiset Chordata
Alajakso: Selkärankaiset Vertebrata
Luokka: Nisäkkäät Mammalia
Alaluokka: Synnyttävät nisäkkäät Theria
Osaluokka: Pussieläimet
Metatheria
Huxley, 1880 [1]
Synonyymit
Lahkot [1]
Katso myös

  Pussieläimet Wikispeciesissä
  Pussieläimet Commonsissa

Pussieläimet (Metatheria,[1] aiemmin Marsupialia) ovat nisäkkäitä, joiden naarailla on sikiön kasvattamista ja poikasen kantamista varten erityinen pussi vatsan seudulla. Pussieläinten naarailla on kaksi emätintä ja uroksilla puolestaan kaksihaarainen siitin.

Pussieläinten sikiöt syntyvät pian hedelmöityksen jälkeen hyvin kehittymättöminä, mutta kuitenkin kykenevinä liikkumaan niin, että ne voivat siirtyä emän vatsaa pitkin ryömien pussiin. Pussissa ne tarrautuvat nisään ja pysyvät kiinni siinä tiiviisti seuraavat viikot.

Luokittelu

Pussieläinten asema nisäkkäiden tieteellisessä luokittelussa on muuttunut useaan kertaan. Aluksi pussieläimet (Marsupialia) oli vain yksi nisäkkäiden lahkoista muun muassa jyrsijöiden ja sorkkaeläinten rinnalla. Pian kuitenkin pussieläinten anatomian ja lisääntymistapojen havaittiin poikkeavan huomattavasti muista lahkoista, jolloin ne erotettiin istukkanisäkkäistä erilliseen istukattomien nisäkkäiden (Metatheria) osaluokkaan, sen ainoaksi lahkoksi.[2] Nykyisin vallitsevassa luokituksessa "Marsupialia"-nimeä pidetään vain Metatheria-osaluokan synonyymina, ja elossa olevien pussieläinlajien katsotaan jakautuvan kaikkiaan seitsemään eri lahkoon.[1]

Lahkoista pussirotat eli opossumit, pussipäästäiset ja silkkipussirottien ainoa laji chilenpussirotta elävät Amerikan mantereella, muut neljä lahkoa puolestaan Australiassa ja Uudessa-Guineassa. Aikaisemmin vallinneen luokittelun mukaan lahkot oli jaettu kahden ylälahkon, Ameridelphia:n ja Australidelphia:n kesken.[3] Ensin mainittuun luettiin pussirotat ja pussipäästäiset, jälkimmäiseen kaikki muut pussieläimet, myös amerikkalainen chilenpussirotta.[3]

Evoluutio

Pussieläinten nykyinen levinneisyys: luontainen sinisellä ja siirtoistutuksista aiheutunut vihreällä.

Fossiiliaineiston todisteet, jotka ensimmäisenä julkaisi tutkija M. J. Spechtt, eivät tue enää ennen yleistä käsitystä pussieläimistä istukallisten nisäkkäiden primitiivisinä edeltäjinä. Molemmat nisäkkäiden tärkeimmät osaluokat (kolmas ryhmä on nokkaeläimet) näyttävät kehittyneen samoihin aikoihin mesotsooisella maailmankaudella ja ne ovat olleet kilpailijoita siitä lähtien.

Useimmilla mantereilla istukalliset nisäkkäät olivat paljon menestyksekkäämpiä ja pussieläimet katosivat. Etelä-Amerikassa opossumit saivat kuitenkin vankan jalansijan ja tertiäärikaudella pussieläimistä kehittyi myös saalistajia, kuten esimerkiksi sapelihampainen Thylacosmilus. Australiassa istukalliset nisäkkäät eivät menestyneet, vaan pussieläimet ja nokkaeläimet hallitsivat tertiäärikauden ajan. Australian istukalliset nisäkkäät ovat muuttaneet mantereelle myöhemmin.

Katso myös

Lähteet

  1. ↑ a b c d e Integrated Taxonomic Information System (ITIS): Metatheria (TSN 179917) itis.gov. Viitattu 21.10.2010. (englanniksi)
  2. ↑ Tirri, R., Lehtonen, J., Lemmetyinen, R., Pihakaski, S. & Portin, P.: Biologian sanakirja, s. 811. Helsinki: Otava, 2001. ISBN 951-1-17618-8.
  3. ↑ a b A Metatherian Cladogram Palaeos.com. PALAEOS: The history of life on Earth. Viitattu 1.11.2010. (englanniksi)

Aiheesta muualla

Tämä nisäkkäisiin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.

Malline:Link FA

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Pussieläimet&oldid=9903271”