Ero sivun ”Juuri” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
WikitanvirBot (keskustelu | muokkaukset)
p r2.7.1) (Botti lisäsi: ln:Monsisá (nzeté)
WikitanvirBot (keskustelu | muokkaukset)
p r2.7.1) (Botti muokkasi: ln:Monsisá mwa nzeté
Rivi 59: Rivi 59:
[[lv:Sakne]]
[[lv:Sakne]]
[[lt:Šaknis]]
[[lt:Šaknis]]
[[ln:Monsisá (nzeté)]]
[[ln:Monsisá mwa nzeté]]
[[hu:Gyökér]]
[[hu:Gyökér]]
[[mk:Корен]]
[[mk:Корен]]

Versio 10. maaliskuuta 2011 kello 20.42

Vesikasvatuksen avulla kasvaneita juuria.

Juuri on kasvin lehdetön, tavallisesti maanalainen osa, joka kiinnittyy varteen ja kasvaa kohtisuoraan alaspäin. Juuren päätehtävät ovat veden ja ravinteiden varteen nostaminen sekä kasvin paikallaan pitäminen.

Juuri on joko pääjuuri tai lisäjuuri. Pääjuureksi kutsutaan selvästi yhtenäistä, paksua, suoraan alaspäin tunkeutuvaa juurta, jollainen on mm. voikukalla. Lisäjuuri taasen haarautuu moneen, lähellä maanpintaa laajalle ulottuvaan juurihaaraan. Lisäjuuri on mm. heinäkasveilla.

Näistä haarautuvat juurikarvat, jotka mahdollistavat veteen liuenneiden ravinteiden oton. Poikkeustapauksessa koko juuri voi puuttua, kuten sammalilta, tai juurikarvat, kuten metsämännyltä, jolloin juurikarvoja korvaavat sienirihmat. Ne elävät kasvin kanssa molemminpuolisessa hyötysuhteessa eli symbioosissa.

Juuren päässä on suojaava juurenhuntu, joka varmistaa juuren kasvamisen ja maahan tunkeutumisen. Se on yleensä ihmissilmälle näkymätöntä. Juuren kasvaminen vaatii kosteutta, ja nuoren kasvin kasvupyrähdys alkaa vasta juurten kehityttyä.

Juuret ravinnon lähteinä

Juuret ovat erikoistuneet erilaisiin tehtäviin. Ravinnon kannalta tärkeimpänä voidaan pitää mukulajuurta, joka on ravintosäiliönä toimiva juuri, jollainen on mm. porkkanalla. Luonnossa esiintyviä syömäkelpoisia juuria nimitetään juuriksi. Ihmisen kasvattamina niitä nimitetään juureksiksi.[1] Luonnonkansat, kuten keräilijä-metsästäjät, etsivät maasta ravinnokseen juuria.

Katso myös

Malline:Link GA

Lähteet

  1. Nurmi Timo (toim.) 1998: Uusi suomen kielen sanakirja. Jyväskylä: Gummerus. ISBN 951-20-5244-X.

Malline:Link FA