Ero sivun ”Glukosinolaatit” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
pEi muokkausyhteenvetoa |
KLS (keskustelu | muokkaukset) Oli niitä rypsissäkin, ennen kuin ne saatiin kasvinjalostuksen avulla poistetuiksi |
||
| Rivi 2: | Rivi 2: | ||
'''Glukosinolaatit''' ovat [[Orgaaninen yhdiste|orgaanisia yhdisteitä]], jotka sisältävät typpeä ja rikkiä. Kasvit tuottavat niitä [[glukoosi]]sta ja eräistä aminohapoista. Niitä on melkein kaikissa [[Ristikukkaismaiset|ristikukkaismaisten]] [[Lahko (biologia)|lahkon]] kasveissa (kuten [[Brassicaceae]], [[Capparidaceae]] ja [[Caricaceae]]), mutta myös suvun [[Drypetes]] (heimo [[Euphorbiaceae]]) kasveissa.<ref>{{Verkkoviite|Osoite=http://links.jstor.org/sici?sici=0363-6445(199607/09)21:3%3C289:MMADEO%3E2.0.CO;2-V |Nimeke=Molecules, Morphology, and Dahlgren's Expanded Order Capparales |Tekijä=James E. Rodman ym. |Julkaisu =Systematic Botany |Vuosikerta=21 |Numero =3 |Ajankohta=1996 |Selite=sivu 289}} {{en}}</ref> |
'''Glukosinolaatit''' ovat [[Orgaaninen yhdiste|orgaanisia yhdisteitä]], jotka sisältävät typpeä ja rikkiä. Kasvit tuottavat niitä [[glukoosi]]sta ja eräistä aminohapoista. Niitä on melkein kaikissa [[Ristikukkaismaiset|ristikukkaismaisten]] [[Lahko (biologia)|lahkon]] kasveissa (kuten [[Brassicaceae]], [[Capparidaceae]] ja [[Caricaceae]]), mutta myös suvun [[Drypetes]] (heimo [[Euphorbiaceae]]) kasveissa.<ref>{{Verkkoviite|Osoite=http://links.jstor.org/sici?sici=0363-6445(199607/09)21:3%3C289:MMADEO%3E2.0.CO;2-V |Nimeke=Molecules, Morphology, and Dahlgren's Expanded Order Capparales |Tekijä=James E. Rodman ym. |Julkaisu =Systematic Botany |Vuosikerta=21 |Numero =3 |Ajankohta=1996 |Selite=sivu 289}} {{en}}</ref> |
||
Koska glukosinolaatteja sisältävien viljelyskasvien käyttö eläinten pääasiallisena rehuna on osoittautunut haitalliseksi, on |
Koska glukosinolaatteja sisältävien viljelyskasvien käyttö eläinten pääasiallisena rehuna on osoittautunut haitalliseksi, on ristikukkaisiin kuuluvista viljelyskasveista kuten [[rypsi]]stä [[jalostus (biologia)|jalostettu]] [[lajike|lajikkeita]], joissa on hyvin vähän glukosinolaatteja, esimerkiksi [[rypsi]].<ref name=Rousi>{{kirjaviite| Tekijä = Arne Rousi | Nimeke = Auringonkukasta viiniköynnökseen, ravintokasvit ihmisen palveluksessa | Sivu = 153 | Julkaisija = WSOY | Vuosi = 1997 | Tunniste = ISBN 951-0-211295-4}}</ref> |
||
Glukosinolaatteihin kuuluu muun muassa [[sinigriini]], joka aiheuttaa kypsennettyyn kukkakaaliin<ref>[http://www.cababstractsplus.org/google/abstract.asp?AcNo=20053074099 Home – CAB Direct] Cababstractsplus.org {{en}}</ref> ja ruusukaaliin kitkeryyttä. |
|||
Suuria määriä glukosinolaatteja sisältävät kasvit ovat toisaalta kiinnostavia, sillä niistä saatuja aineita voidaan käyttää luontaisina tuhoeläinten torjujina ja niitä tutkitaan syövän hoidossa. Tunnetuin esimerkki on parsakaalin [[sulforafaani]]. Tätä tietoa ei kuitenkaan ole vahvistettu tieteellisesti. [[Kaalit|Kaalien]] suvun kasvit sisältävät runsaasti glukosinolaatteja, joita voidaan hydrolysoida [[myrosinaasi]]-entsyymin tai suolistoflooran avulla [[isotiosyanaatti|isotiosyanaateiksi]], jotka alustavien koeputkitutkimuksien mukaan saattavat aiheuttaa soluja suojaavien entsyymien eritystä. Näiden havaintojen perusteella on aihetta arvioida parsakaalinversovalmisteen suojaavia vaikutuksia kliinisissä kokeissa naisille, joilla on rintasyöpäriski. |
Suuria määriä glukosinolaatteja sisältävät kasvit ovat toisaalta kiinnostavia, sillä niistä saatuja aineita voidaan käyttää luontaisina tuhoeläinten torjujina ja niitä tutkitaan syövän hoidossa. Tunnetuin esimerkki on parsakaalin [[sulforafaani]]. Tätä tietoa ei kuitenkaan ole vahvistettu tieteellisesti. [[Kaalit|Kaalien]] suvun kasvit sisältävät runsaasti glukosinolaatteja, joita voidaan hydrolysoida [[myrosinaasi]]-entsyymin tai suolistoflooran avulla [[isotiosyanaatti|isotiosyanaateiksi]], jotka alustavien koeputkitutkimuksien mukaan saattavat aiheuttaa soluja suojaavien entsyymien eritystä. Näiden havaintojen perusteella on aihetta arvioida parsakaalinversovalmisteen suojaavia vaikutuksia kliinisissä kokeissa naisille, joilla on rintasyöpäriski. |
||
Versio 26. helmikuuta 2011 kello 13.18
Glukosinolaatit ovat orgaanisia yhdisteitä, jotka sisältävät typpeä ja rikkiä. Kasvit tuottavat niitä glukoosista ja eräistä aminohapoista. Niitä on melkein kaikissa ristikukkaismaisten lahkon kasveissa (kuten Brassicaceae, Capparidaceae ja Caricaceae), mutta myös suvun Drypetes (heimo Euphorbiaceae) kasveissa.[1]
Koska glukosinolaatteja sisältävien viljelyskasvien käyttö eläinten pääasiallisena rehuna on osoittautunut haitalliseksi, on ristikukkaisiin kuuluvista viljelyskasveista kuten rypsistä jalostettu lajikkeita, joissa on hyvin vähän glukosinolaatteja, esimerkiksi rypsi.[2]
Glukosinolaatteihin kuuluu muun muassa sinigriini, joka aiheuttaa kypsennettyyn kukkakaaliin[3] ja ruusukaaliin kitkeryyttä.
Suuria määriä glukosinolaatteja sisältävät kasvit ovat toisaalta kiinnostavia, sillä niistä saatuja aineita voidaan käyttää luontaisina tuhoeläinten torjujina ja niitä tutkitaan syövän hoidossa. Tunnetuin esimerkki on parsakaalin sulforafaani. Tätä tietoa ei kuitenkaan ole vahvistettu tieteellisesti. Kaalien suvun kasvit sisältävät runsaasti glukosinolaatteja, joita voidaan hydrolysoida myrosinaasi-entsyymin tai suolistoflooran avulla isotiosyanaateiksi, jotka alustavien koeputkitutkimuksien mukaan saattavat aiheuttaa soluja suojaavien entsyymien eritystä. Näiden havaintojen perusteella on aihetta arvioida parsakaalinversovalmisteen suojaavia vaikutuksia kliinisissä kokeissa naisille, joilla on rintasyöpäriski.
Glukosinolaateilla tiedetään olevan suurina annoksina myrkyllisiä vaikutuksia sekä ihmisille että eläimille.
Lähteet
- ↑ James E. Rodman ym.: Molecules, Morphology, and Dahlgren's Expanded Order Capparales (sivu 289) Systematic Botany. 1996. (englanniksi)
- ↑ Arne Rousi: Auringonkukasta viiniköynnökseen, ravintokasvit ihmisen palveluksessa, s. 153. WSOY, 1997. ISBN 951-0-211295-4.
- ↑ Home – CAB Direct Cababstractsplus.org (englanniksi)
