Ero sivun ”Glukosinolaatit” versioiden välillä
[arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Ei pelkestään yhdestä aminohaposta |
iw (piti tehdä jo äsken) |
||
Rivi 14: | Rivi 14: | ||
[[Luokka:Kasvifysiologia]] |
[[Luokka:Kasvifysiologia]] |
||
[[Luokka:Ravinto-oppi]] |
[[Luokka:Ravinto-oppi]] |
||
[[da:Glucosinolat]] |
|||
[[en:Glucosinolate]] |
|||
[[de:Senfölglycoside]] |
|||
[[es:Glucosinolato]] |
|||
[[fr:Glucosinolate]] |
|||
[[it:Glucosinolati]] |
|||
[[nl:Glucosinolaat]] |
|||
[[pl:Glukozynolany]] |
|||
[[pt:Glicosinolato]] |
Versio 15. helmikuuta 2011 kello 17.32
Glukosinolaatit ovat orgaanisia yhdisteitä, jotka sisältävät typpeä ja rikkiä. Kasvit tuottavat niitä glukoosista ja eräistä aminohapoista. Niitä on melkein kaikissa ristikukkaismaisten lahkon kasveissa, (kuten Brassicaceae, Capparidaceae ja Caricaceae), mutta myös suvun Drypetes (heimo Euphorbiaceae) kasveissa.[1]
Koska glukosinolaatteja sisältävien viljelyskasvien käyttö eläinten pääasiallisena rehuna on osoittautunut haitalliseksi, on kehitetty ravintokasveja, joissa on hyvin vähän glukosinolaatteja, esimerkiksi rypsi. Muun muassa glukosinolaatti sinigriini aiheuttaa kypsennettyyn kukkakaaliin[2] ja ruusukaaliin kitkeryyttä.
Suuria määriä glukosinolaatteja sisältävät kasvit ovat toisaalta kiinnostavia, sillä niistä saatuja aineita voidaan käyttää luontaisina tuhoeläinten torjujina ja niitä tutkitaan syövän hoidossa. Tunnetuin esimerkki on parsakaalin sulforafaani. Tätä tietoa ei kuitenkaan ole vahvistettu tieteellisesti. Kaalien suvun kasvit sisältävät runsaasti glukosinolaatteja joita kasvientsyymi voidaan hydrolysoida myrosinaasi-entsyymin tai suolistoflooran avulla isotiosyanaateiksi, jotka alustavien koeputkitutkimuksienmukaan saattavat aiheuttaa soluja suojaavien entsyymien eritystä. Näiden havaintojen perusteella on aihetta arvioida parsakaalinversovalmisteen suojaavia vaikutuksia kliinisissä kokeissa naisille, joilla on rintasyöpäriski.
Glukosinolaateilla tiedetään olevan suurina annoksina myrkyllisiä vaikutuksia sekä ihmisille että eläimille.
Lähteet
- ↑ James E. Rodman ym.: Molecules, Morphology, and Dahlgren's Expanded Order Capparales (sivu 289) Systematic Botany. 1996.
- ↑ Home – CAB Direct Cababstractsplus.org