Ero sivun ”Lahti (Somero)” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
p →Historia: kh |
|||
| Rivi 9: | Rivi 9: | ||
==Historia== |
==Historia== |
||
Isossajaossa Lahti on ollut samaa jakokuntaa viereisen Pyölin kylän kanssa, joka pienempänä kylänä lienee synnyltään Lahden tytärkylä. Aiemmin samaan jakokuntaan on tulkittu kuuluneen myös joen eteläpuolisten Kärilän, Ryhdän ja Kimalan kylien.<ref name="A232" /> Maanomistushistorialtaan Lahti on [[kartano]]kylä, jonka kaikki talot jo 1640-luvulla on yhdistetty [[Lahden kartano]]ksi.<ref>Alanen 2004: 233.</ref> Kartano, jonka vanha päärakennus on rakennettu vuosina 1803–1806, sijaitsee mäellä Hämeen Härkätien pohjoispuolella ja muodostaa kulttuuri- ja rakennushistoriallisesti ja maisemallisesti merkittävän kokonaisuuden.<ref>Lehtonen 1990: 325.</ref> Lahden hävinnyt talonpoikaiskylä on sijainnut nykyään kartanoon vievän kujan eteläpäässä, Hämeen Härkätien varressa Pusulanjärven rannassa, paikalla jossa järvessä on kylälle nimensä antanut, myös Lahdenjärveksi sanottu sanottu pieni lahti.<ref name="A232" /> Lahden kartanon aiempia ulkotiloja ovat Kuri kylän pohjoisosassa |
Isossajaossa Lahti on ollut samaa jakokuntaa viereisen Pyölin kylän kanssa, joka pienempänä kylänä lienee synnyltään Lahden tytärkylä. Aiemmin samaan jakokuntaan on tulkittu kuuluneen myös joen eteläpuolisten Kärilän, Ryhdän ja Kimalan kylien.<ref name="A232" /> Maanomistushistorialtaan Lahti on [[kartano]]kylä, jonka kaikki talot jo 1640-luvulla on yhdistetty [[Lahden kartano]]ksi.<ref>Alanen 2004: 233.</ref> Kartano, jonka vanha päärakennus on rakennettu vuosina 1803–1806, sijaitsee mäellä Hämeen Härkätien pohjoispuolella ja muodostaa kulttuuri- ja rakennushistoriallisesti ja maisemallisesti merkittävän kokonaisuuden.<ref>Lehtonen 1990: 325.</ref> Lahden hävinnyt talonpoikaiskylä on sijainnut nykyään kartanoon vievän kujan eteläpäässä, Hämeen Härkätien varressa Pusulanjärven rannassa, paikalla jossa järvessä on kylälle nimensä antanut, myös Lahdenjärveksi sanottu sanottu pieni lahti.<ref name="A232" /> Lahden kartanon aiempia ulkotiloja ovat Kuri kylän pohjoisosassa ja Jokila kylän länsiosassa lähellä Jokioistentietä ([[kantatie 52]]). Kuri erotettiin Lahden kartanosta itsenäiseksi tilaksi 1933 ja Jokila 1921.<ref>Lehtonen 1990: 315–316, 318.</ref> |
||
==Lähteet== |
==Lähteet== |
||
Versio 11. helmikuuta 2011 kello 16.02
Lahti (myös Lahdenkylä[1]) on kylä ja aiempi koulupiiri Somerolla. Lahden naapurikyliä ovat Pyöli lännessä, Ryhtä ja Kimala etelässä sekä Pusula, Ollila ja Paltta idässä.[2]
Sijainti ja palvelut
Lahden kylä sijaitsee Hämeen Härkätien (yhdystie 2810) varrella, Paimionjoen vesireitin pohjoisrannalla, noin 10 kilometriä Somerolta Kosken suuntaan. Lahden kylässä toimivat 2000-luvulla Lahden–Pitkäjärven koulun 1–2 luokat Lahden koulussa Hämeen Härkätien varrella Pyölin kylän rajalla. 3–6 luokkien opetusta annetaan Pitkäjärven koulussa Pitkäjärvellä. Lahden kylä kuuluu pääosin Pyölin postinumeroalueeseen, ja aiemmin Pyölissä ovat toimineet posti ja kauppa, joiden vaikutusalue on ulottunut Lahden kylän alueelle. Kylän pohjoisosista on aiemmin käyty koulua vuosina 1926–1971 toiminnassa olleessa Lehtimäen koulussa Pyölin kylässä.
Luonto
Etelässä Lahden kylä rajoittuu Pusulanjärveen, joka on Paimionjoen yläjuoksun pitkistä ja kapeista järvistä muodostuvan järviketjun kolmanneksi suurin järvi Painion ja Hirsjärven jälkeen. Pohjoisessa kylän alueelle ulottuvat Paimionjoen pohjoisten sivujokien Jaatilanjoen ja Puostaanojan latvahaarat. Maisemaltaan kylän alue on pääosin kalliosydämisten moreenimäkien pilkkomaa savitasankoa, johon jyrkkäreunaiset puronotkot paikoin tuovat vaihtelua. Kylän pohjoisosissa metsät ovat hieman laajempia.
Historia
Isossajaossa Lahti on ollut samaa jakokuntaa viereisen Pyölin kylän kanssa, joka pienempänä kylänä lienee synnyltään Lahden tytärkylä. Aiemmin samaan jakokuntaan on tulkittu kuuluneen myös joen eteläpuolisten Kärilän, Ryhdän ja Kimalan kylien.[1] Maanomistushistorialtaan Lahti on kartanokylä, jonka kaikki talot jo 1640-luvulla on yhdistetty Lahden kartanoksi.[3] Kartano, jonka vanha päärakennus on rakennettu vuosina 1803–1806, sijaitsee mäellä Hämeen Härkätien pohjoispuolella ja muodostaa kulttuuri- ja rakennushistoriallisesti ja maisemallisesti merkittävän kokonaisuuden.[4] Lahden hävinnyt talonpoikaiskylä on sijainnut nykyään kartanoon vievän kujan eteläpäässä, Hämeen Härkätien varressa Pusulanjärven rannassa, paikalla jossa järvessä on kylälle nimensä antanut, myös Lahdenjärveksi sanottu sanottu pieni lahti.[1] Lahden kartanon aiempia ulkotiloja ovat Kuri kylän pohjoisosassa ja Jokila kylän länsiosassa lähellä Jokioistentietä (kantatie 52). Kuri erotettiin Lahden kartanosta itsenäiseksi tilaksi 1933 ja Jokila 1921.[5]
Lähteet
- Alanen, Timo: Someron ja Tammelan vanhin asutusnimistö. Nimistön vakiintumisen aika. Somero: Amanita, 2004. ISBN 952-5330-14-1.
- Lehtonen, Kaarin: Someron ja Somerniemen kulttuurimaisema ja vanha rakennuskanta. Turku: [Turun maakuntamuseo], 1990. ISBN 951-9125-77-9.
Viitteet
Aiheesta muualla
- Alanen, Timo (toim.): Lahdenkylän eilispäivää: 500-vuotisjulkaisu. Somero: Kurinseudun marttayhdistys, 1992. ISBN 952-90-3793-7.
| ||||||||||||||||||