Yhdeksänvuotinen sota

Yhdeksänvuotinen sota
Ludvig XIV Namurin piirityksessä
Päivämäärä: 24. syyskuuta 1688 – 20. syyskuuta 1697 Paikka: Manner-Eurooppa, Irlanti, Pohjois-Amerikka Lopputulos:
Osapuolet
Ranska Irlannin jakobiitit	Augsburgin liitto: Pyhä saksalais-roomalainen keisarikunta Yhdistyneet Alankomaat Englanti Espanja Savoiji Ruotsi ja muita
Komentajat
Ludvig XIV Jaakko II (Englanti)	Vilhelm III Oranialainen Kaarle II (Espanja) Leopold I (keisari) Fredrik I (Preussi) ja muita
Vahvuudet
420 000	350 000

Yhdeksänvuotinen sota (eli Augsburgin liigan sota tai Pfalzin perimyssota) käytiin Euroopassa 1600-luvun lopulla.

Ranskaa johti tuolloin Ludvig XIV. Hän huolestui kälynsä perintöoikeudesta veljensä Pfalzin vaaliruhtinaan omaisuuteen, ja ilmoitti miehittävänsä Pflaztin varmuuden vuoksi. Näitä miehitysaikeita vastaan muodostettiin Augsburgin liitto. Ranskan ainoana liittolaisena olivat irlantilaiset jakobiitit, kun taas vastapuoleen kuuluivat Pyhä Saksalais-Roomalainen keisarikunta, Hollannin tasavalta, Englanti, Espanja, Savoyn herttuakunta ja Ruotsi. Ranskalaisten puolella oli noin 420 000 sotilasta, kun taas vastapuolella oli vain 350 000 miehen joukot. Taisteluja käytiin syyskuusta 1688 syyskuuhun 1697, ja ne levisivät myös Pohjois-Amerikan puolelle. Sodalle olivat tyypillisiä monet piiritystilanteet, kuten varsinaiset sotatoimet aloittanut Philippsburgin piiritys 1688, Monsin piiritys vuonna 1691, Namurinn piiritys vuonna 1692 sekä Charleroin ja Barcelonan piiritykset. Marsalkka Sébastien Le Prestre de Vauban oli Ludvig XIV:n piiritystekniikan asiantuntija.

Rauha solmittiin vuonna 1697 Rijswijkissä, Hollannissa. Ludvig joutui tunnustamaan Vilhelm Oranialaisen Englannin kuninkaaksi ja luopumaan maa-alueistaan Reinin itäpuolella.

Pian rauhanteon jälkeen Espanjan Kaarle II kuoli lapsettomana, ja 1701 alkoi Espanjan perimyssota.