Kirkkoherra

Pappeus Suomen evankelis- luterilaisessa kirkossa
Pappeus
Yleinen pappeus
Erityinen pappeus
Papinvirat
Seurakuntapastori
Kappalainen
Kirkkoherra
Lääninrovasti
Tuomiorovasti
Piispa
Arkkipiispa

Kirkkoherra on seurakunnan johtajana toimivan papin virkanimike sekä Suomen evankelis-luterilaisessa kirkossa että Suomen ortodoksisessa kirkossa. Nimitys on peräisin ruotsin kielen sanasta kirkiohärra eli kyrkoherre, joka myöhemmin on muuntunut muotoon kyrkoherde. Latinan pastor-sanaan viittaava kyrkoherde, "paimen", ei siis ole kirkkoherra-sanan pohjana, kuten usein virheellisesti väitetään.

Luterilainen kirkko

Suomen evankelis-luterilaisessa kirkossa kirkkoherra valitaan suorassa kansanvaalissa, jossa äänioikeutettuja ovat täysi-ikäiset seurakunnan konfirmoidut jäsenet.

Kirkkoherran viran kelpoisuusehtona on suoritettu pastoraalitutkinto sekä seurakuntatyön johtamisen tutkinto. Tuomiokirkkoseurakunnan kirkkoherralta, eli tuomiorovastilta, vaaditaan myös suoritettu ylempi pastoraalitutkinto. Tuomiokapituli asettaa hakijat ennen vaalia kolmelle vaalisijalle. Näiden ulkopuolelle jääneet voidaan todeta olevan kelpoisia ylimääräiselle vaalisijalle. Ylimääräiseltä vaalisijalta hakija voi tulla valituksi, jos hän saa vähintään yhden kymmenesosan koko seurakunnan äänistä ja enemmän kuin puolet annetuista äänistä.

Kirkkohallitus on esittänut tammikuussa 2009, että kirkkoherranvaalin toimittaisivat kirkkovaltuusto tai seurakuntayhtymään kuuluvassa seurakunnassa seurakuntaneuvosto. Samalla luovuttaisiin nykyisestä kansanvaalista ja tuomiokapitulin suorittamasta ehdollepanosta. Uudistuksen tavoitteena on lyhentää ja yksinkertaistaa kirkkoherran viran täyttöä.

Pitkään palvelleille papeille myönnetään usein rovastin arvonimi. Sitä ei tule sekoittaa lääninrovastin tehtävään, jonka rovastikunnan papit ja lehtorit valitsevat rovastikunnan kirkkoherroista kuudeksi vuodeksi kerrallaan. Lääninrovasti toimii piispan ja tuomiokapitulin apuna rovastikunnan hallinnossa.

Ortodoksinen kirkko

Kirkkoherran virkanimike venäjäksi on настоятель ja kreikaksi εφημέριος, joissa kielissä nimi tarkoittaa edessä seisovaa korostaen kirkkoherran vastuuta ja asemaa.

Kirkkoherraksi voidaan valita Suomen ortodoksisen kirkon pappi, joka on valmistunut ortodoksisesta pappisseminaarista tai yliopistosta ja on saanut vihkimyksen pappeuteen. Hiippakunnan piispa asettaa kirkkoherran virkaa hakeneet vaalisijoille 1, 2, ja 3. Vaalisijojen ulkopuoleltakin voidaan kirkkoherra valita tiettyjen sääntöjen ja huomattavan äänimäärän perusteella.

Piispa voi myöntää kirkkoherralle rovastin arvonimen ja hänelle voidaan myös antaa huomionosoitukena epigonation kanto-oikeus. Luostareissa olevalla munkkipapistossa arvonimet ovat erilaisia, rovastia siellä vastaa arkkimandriitta. Venäjällä rovasti voi saada joissain tapauksissa myös mitran kanto-oikeuden, tämä käytäntö ei ole voimassa Suomessa.

Lähteet

Ortodoksisen kirkon pappeuden asteet

Pappeuden asteita	Lukija - Diakoni - Pappi - Piispa
Diakonien virka- ja arvonimikkeitä	Ipodiakoni (alidiakoni) - Diakoni - Munkkidiakoni (luostareissa) - Ylidiakoni - Arkkidiakoni (luostareissa)
Pappien virka- ja arvonimikkeitä	Pastori - Pappismunkki (luostareissa) - Kirkkoherra - Rovasti - Arkkimandriitta (luostareissa) - Igumeeni (luostareissa)
Piispojen virka- ja arvonimikkeitä	Apulaispiispa - Piispa - Metropoliitta - Arkkipiispa - Eksarkki - Patriarkka