Ero sivun ”Tapani Niku” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p w
Jannex (keskustelu | muokkaukset)
Lisätty alkuperäinen sukunimi
Rivi 1: Rivi 1:
'''Tapani Niku''' (s. [[1. huhtikuuta]] [[1895]], [[Haapavesi]] - k. [[6. huhtikuuta]] [[1989]], [[Lahti]]) oli [[maastohiihto|maastohiihtäjä]], suksiseppä ja metsätyönjohtaja. Hän edusti pitkän ja menestyksekkään uransa aikana Haapaveden NSU:ta, Haapaveden Hiihtäjiä ja Lahden Hiihtoseuraa.
'''Tapani Niku''' (alk. '''Karsikas''', s. [[1. huhtikuuta]] [[1895]], [[Haapavesi]] - k. [[6. huhtikuuta]] [[1989]], [[Lahti]]) oli [[maastohiihto|maastohiihtäjä]], suksiseppä ja metsätyönjohtaja. Hän edusti pitkän ja menestyksekkään uransa aikana Haapaveden NSU:ta, Haapaveden Hiihtäjiä ja Lahden Hiihtoseuraa.


Nikun aloittaessa kilpauraansa 1910-luvulla hiihtokisat siirtyivät tasamaalta murtomaalle, mikä muutti huomattavasti sekä hiihtoa että hiihtovarustusta. Hän hankki peruskuntoaan muun muassa ''suokävelyllä'' suonkuivatustöissä (vrt. myöhempi pohjoispohjalainen hiihtäjä [[Mika Myllylä]]). Nikun hiihtouran suurin hetki oli vuoden [[1924 talviolympialaiset|1924 Chamonix'n olympiakisojen]] 18 km, jossa hän otti pronssia. Mitali on Suomen kaikkien aikojen ensimmäinen hiihdon olympiamitali. Sen Niku saavutti huolimatta kahdesta katkenneesta kylkiluusta, jotka olivat seurausta kolmen päivän takaisesta keskeytykseen johtaneesta kaatumisesta 50 km:n hiihdossa. Kisojen avajaisissa hän oli ollut joukkueen Suomi-kyltin (''Finlande'') kantajana. Niku otti kovia sijoituksia myös muun muassa [[Holmenkollen]]illa, [[Åre]]ssa ja [[Salpausselän Kisat|Salpausselällä]]. Hän oli ensimmäinen, joka sai Salpausselkä-mitalin voitettuaan Salpausselällä neljä kertaa vuosina [[1923]]–[[1925]].
Nikun aloittaessa kilpauraansa 1910-luvulla hiihtokisat siirtyivät tasamaalta murtomaalle, mikä muutti huomattavasti sekä hiihtoa että hiihtovarustusta. Hän hankki peruskuntoaan muun muassa ''suokävelyllä'' suonkuivatustöissä (vrt. myöhempi pohjoispohjalainen hiihtäjä [[Mika Myllylä]]). Nikun hiihtouran suurin hetki oli vuoden [[1924 talviolympialaiset|1924 Chamonix'n olympiakisojen]] 18 km, jossa hän otti pronssia. Mitali on Suomen kaikkien aikojen ensimmäinen hiihdon olympiamitali. Sen Niku saavutti huolimatta kahdesta katkenneesta kylkiluusta, jotka olivat seurausta kolmen päivän takaisesta keskeytykseen johtaneesta kaatumisesta 50 km:n hiihdossa. Kisojen avajaisissa hän oli ollut joukkueen Suomi-kyltin (''Finlande'') kantajana. Niku otti kovia sijoituksia myös muun muassa [[Holmenkollen]]illa, [[Åre]]ssa ja [[Salpausselän Kisat|Salpausselällä]]. Hän oli ensimmäinen, joka sai Salpausselkä-mitalin voitettuaan Salpausselällä neljä kertaa vuosina [[1923]]–[[1925]].

Versio 4. huhtikuuta 2006 kello 23.31

Tapani Niku (alk. Karsikas, s. 1. huhtikuuta 1895, Haapavesi - k. 6. huhtikuuta 1989, Lahti) oli maastohiihtäjä, suksiseppä ja metsätyönjohtaja. Hän edusti pitkän ja menestyksekkään uransa aikana Haapaveden NSU:ta, Haapaveden Hiihtäjiä ja Lahden Hiihtoseuraa.

Nikun aloittaessa kilpauraansa 1910-luvulla hiihtokisat siirtyivät tasamaalta murtomaalle, mikä muutti huomattavasti sekä hiihtoa että hiihtovarustusta. Hän hankki peruskuntoaan muun muassa suokävelyllä suonkuivatustöissä (vrt. myöhempi pohjoispohjalainen hiihtäjä Mika Myllylä). Nikun hiihtouran suurin hetki oli vuoden 1924 Chamonix'n olympiakisojen 18 km, jossa hän otti pronssia. Mitali on Suomen kaikkien aikojen ensimmäinen hiihdon olympiamitali. Sen Niku saavutti huolimatta kahdesta katkenneesta kylkiluusta, jotka olivat seurausta kolmen päivän takaisesta keskeytykseen johtaneesta kaatumisesta 50 km:n hiihdossa. Kisojen avajaisissa hän oli ollut joukkueen Suomi-kyltin (Finlande) kantajana. Niku otti kovia sijoituksia myös muun muassa Holmenkollenilla, Åressa ja Salpausselällä. Hän oli ensimmäinen, joka sai Salpausselkä-mitalin voitettuaan Salpausselällä neljä kertaa vuosina 19231925.

Tapani Nikun syntymäpitäjässä Haapavedellä, Karsikkaan kylässä, järjestetään hänen muistokisojaan.

Saavutuksia

Kisat ulkomailla

Kisat Suomessa


Kirjallisuutta

  • Tapani Niku (toim. Eero Niku ja Risto Niku): Murtomaata. Suomalaisen murtomaahiihdon uranuurtaja muistelee. 1977.