Ranskan kunnat

Ranskan tasavalta

Tämä artikkeli on osa Ranskan viidennen tasavallan poliittista elämää ja rakennetta koskevasta kokonaisuudesta

• Viides tasavalta
• Ranskan perustuslaki (1958)
• Ranskan perustuslakineuvosto

Toimeenpanovalta

• Ranskan tasavallan presidentti
• Ranskan pääministeri
• Ranskan hallitus

Lainsäädäntövalta

• Ranskan parlamentti:
  • Ranskan kansalliskokous
  • Ranskan senaatti

Ranskan aluehallinto

• Alueneuvosto (Ranska)
• Yleisneuvosto (Ranska)
• Ranskan departementit
• Ranskan arrondissementit
• Ranskan kantonit
• Ranskan kunnat

Viidennen tasavallan vaalit

• Ranskan presidentinvaalit
• Ranskan kansalliskokouksen vaalit
• Ranskan senaatin vaalit
• Ranskan aluevaalit
• Ranskan kantonivaalit
• Ranskan kunnallisvaalit
• Ranskan kansanäänestykset

Ranskan puolueet

Kunta (ransk. Commune) on Ranskan pienin hallinnollisen jaon yksikkö. Kunta vastaa yleensä kaupungin tai kylän aluetta. Ranskan kuntien pinta-alat ja erityisesti asukasluvut voivat vaihdella huomattavasti: väkirikkaimmassa kunnassa Pariisissa on yli kaksi miljoonaa asukassa, pienimmissä taas ei yhtään.^lähde?

1. maaliskuuta 2008 Ranskassa oli yhteensä 36 783 kuntaa, joista 36 571 sijaitsi Ranskan Euroopan puoleisessa osassa, 112 mertentakaisissa departementeissä ja 100 muissa mertentakaisissa hallintoyksiköissä. Kunnat käsittävät koko Ranskan alueen, lukuun ottamatta Wallista ja Futunaa ja muutamia territorioita ilman vakituista asutusta. Suurista väestöeroista huolimatta kaikilla kunnilla on periaatteessa samantyyppinen hallintojärjestelmä: kuudeksi vuodeksi valittava kunnanvaltuusto ja pormestari. Kuntajärjestelmä luotiin Ranskan suuren vallankumouksen yhteydessä. Kuntien suuresta määrästä huolimatta – Ranskan kunnat muodostavat noin puolet Euroopan unionin kunnista – niiden määrä on pysynyt viime vuosina suhteellisen samana.

Rooli ja hallinto

Ranskan kuntahallinto perustettiin Ranskan suuressa vallankumouksessa entisten seurakuntien tilalle.

Kuntien asema on taattu perustuslaissa ja se on tärkeä taso Ranskan aluehallinnossa. Kuntien nimet ovat määrätty valtion toimesta ja niiden nimiä voidaan muuttaa valtioneuvoston (Conseil d'État) asetuksella. Kuntien suurista väestö- ja pinta-alaeroista huolimatta niillä on samanlainen hallintorakenne ja samat toimivaltuudet (poislukien Pariisi, Marseille ja Lyon, joita säätelee eri laki). Alsace-Mosellen kunnilla on omia erityisiä juridisia erikoisuuksia johtuen ajalta 1871-1919, jolloin alue oli Saksan keisarikunnan alainen. Pariisia ja sitä ympäröivien departementtien (ns. petite couronne eli Hauts-de-Seinen, Seine-Saint-Denis'n ja Val-de-Marnen departementit) kunnilla on myös omia erityissääntöjään, koskien etupäässä alueen poliisin hallintoa.

Kuntaa hallinnoi kunnanvaltuusto (conseil municipal), jonka jäsenet valitaan suoralla kansanvaalilla kuuden vuoden vaalikaudeksi. Kunnanvaltuusto valitsee keskuudestaan määrin, jonka tehtäviin kuuluu kunnanhallituksen päätösten valmistelu ja täytäntöönpano. Määriä avustaa useat viransijaiset, jotka voivat saada tiettyjä valtuutuksia.

Kunnanvaltuutettujen lukumäärä riippuu kunnan väkiluvusta, minimi kunnanvaltuutettujen lukumäärä on 9. Kunnanvaltuustojen kokoukset ovat julkisiä, mutta vain kunnanvaltuutetut voivat esiintyä siellä.

Kunta on alueellinen yhteisö, oikeussubjekti, jolla on oma budjetti, joka koostuu valtion tulonsiirroista ja paikallisista veroista. Kunnan toimialaan kuuluu paikallishallinnon kysymykset, kuten vesihuolto ja rakennusluvat. Valtion edustajana kunnassa määri on vastuussa siviilisäätyyn liittyvistä toimenpiteistä (syntymä, avioliitto, avioero, kuolema) ja määrillä on myös poliisin valtuudet.

Kunnanvaltuuston ja määrin päätökset voidaan kyseenalaistaa hallinto-oikeudessa.

Kolme suurinta kuntaa (Pariisi, Marseille ja Lyon) on jaettu pienempiin hallintoyksikköihin (arrondissement municipal), mutta niiden toimivalta on rajoitetumaa, esim. niillä ei ole omaa budjettivaltaa.

Kuntien toimivaltuuksia säädellään Alueellisten yhteisöjen yleisellä lainsäädännöllä, Code général des collectivités territoriales, lyhennetään CGCT.

Ranskassa on noin 500 000 kunnanvaltuutettua, määrit mukaanlukien.

Tilastoja

Kuntien lukumäärä hallintoyksiköittäin

Kartta kuntien lukumäärästä departementittäin

894 - Pas-de-Calais 816 - Aisne 782 - Somme 745 - Seine-Maritime 730 - Moselle 707 - Côte-d’Or 706 - Calvados 693 - Oise 675 - Eure 652 - Nord 620 - Marne 601 - Manche 594 - Doubs 594 - Meurthe-et-Moselle 589 - Haute-Garonne 573 - Saône-et-Loire 557 - Dordogne 547 - Pyrénées-Atlantiques 545 - Haute-Saône 544 - Jura 542 - Gironde 533 - Isère 527 - Bas-Rhin 515 - Vosges 514 - Seine-et-Marne 505 - Orne 500 - Meuse

474 - Hautes-Pyrénées 472 - Charente-Maritime 470 - Puy-de-Dôme 463 - Ardennes 463 - Gers 454 - Yonne 438 - Aude 433 - Aube 433 - Haute-Marne 419 - Ain 404 - Charente 403 - Eure-et-Loir 377 - Haut-Rhin 375 - Sarthe 373 - Côtes-d’Armor 369 - Drôme 363 - Maine-et-Loire 353 - Gard 353 - Ille-et-Vilaine 343 - Hérault 340 - Lot 339 - Ardèche 334 - Loiret 332 - Ariège 331 - Landes 327 - Loire 323 - Tarn

320 - Allier 319 - Lot-et-Garonne 312 - Nièvre 305 - Deux-Sèvres 305 - Savoie 304 - Aveyron 294 - Haute-Savoie 293 - Rhône 291 - Loir-et-Cher 290 - Cher 286 - Corrèze 283 - Finistère 282 - Vendée 281 - Vienne 277 - Indre-et-Loire 262 - Yvelines 261 - Mayenne 261 - Morbihan 260 - Cantal 260 - Creuse 260 - Haute-Loire 247 - Indre 236 - Haute-Corse 226 - Pyrénées-Orientales 221 - Loire-Atlantique 201 - Haute-Vienne 200 - Alpes-de-Haute-Provence

196 - Essonne 195 - Tarn-et-Garonne 185 - Lozère 185 - Val-d’Oise 177 - Hautes-Alpes 163 - Alpes-Maritimes 153 - Var 151 - Vaucluse 124 - Corse-du-Sud 119 - Bouches-du-Rhône 102 - Territoire de Belfort 48 - Ranskan Polynesia 47 - Val-de-Marne 40 - Seine-Saint-Denis 36 - Hauts-de-Seine 34 - Martinique 33 - Uusi-Kaledonia 32 - Guadeloupe 24 - Réunion 22 - Ranskan Guayana 17 - Mayotte 2 - Saint Pierre ja Miquelon 1 - Pariisi

Väestö

• Väestöltään suurin kunta on Pariisi 2 125 246 asukkaallaan vuonna 1999.
• Kuudessa Ensimmäisessä maailmansodassa tuhoutuneessa Ranskan kunnassa ei ole yhtään asukasta. Niitä johtaa kolmijäseninen kunnanvaltuusto, jonka jäsenet nimittää Meuse'n prefekti. Kunnat ovat seuraavat :
  • Beaumont-en-Verdunois
  • Bezonvaux
  • Cumières-le-Mort-Homme
  • Fleury-devant-Douaumont
  • Haumont-près-Samogneux
  • Louvemont-Côte-du-Poivre

• Asutuista kunnista näissä oli pienin asukasluku vuonna 1999:
  • Rochefourchat, Alppien juurella. Yksi asukas
  • Leménil-Mitry, Lorrainen metsäalueella itä-Ranskassa. Kaksi asukasta
  • Rouvroy-Ripont, Champagnen alueella. Kaksi asukasta

Pinta-ala

• Kuntien keskikoko Ranskan Euroopan puoleisessa osassa on 14,88 km² ja kuntien mediaanikoko Ranskan Euroopan puoleisessa osassa on 10,73 km².

• Ranskan suurin kunta pinta-alaltaan on Maripasoula (3 710 asukasta) Ranskan Guayanan departementissa: 18 360 km².

• Ranskan Euroopan puoleisisita kunnista pinta-alaltaan suurin on Arlesin kunta (50 513 asukasta) Marseillen lähellä. Alue muodostuu suurimmasta osasta Rhône-joen suistoa: 759 km².

• Pienin kunta koko Ranskassa on Castelmoron-d'Albret (62 asukasta) Bordeaux'n lähellä: 0,0376 km²

Maantieteelliset äärimmäisyydet

• Ranskan ja koko Euroopan korkeimmalla sijaitseva kunta on Saint-Véran (267 asukasta) Ranskan Alpeilla. Kunnan keskus sijaitsee 1 990 ja 2 040 metriä merenpinnan yläpuolella.
• Matalimmalla sijaitseva kunta on Les Moëres (Nord, 670 asukasta), josta osa sijaitsee -4 merenpinnan alapuolella.
• Ranskan kauimpana Pariisista sijaitseva kunta on L'Île-des-Pins (1 840 asukasta) Uudessa-Kaledoniassa: 16 841 km Pariisin keskustasta.
• Ranskan Euroopan puoleisen osan (poislukien Korsika) kauimpana Pariisista sijaitsevat kunnat ovat Coustouges (134 asukasta) ja Lamanère (44 asukasta) Espanjan rajalla. Molemmista on 721 km Pariisin keskustaan. Mikäli Korsika lasketaan mukaan, niin tällöin Bonifacio sijaitsee kauimpana Ranskan Euroopan puoleisen osan kunnista, 986 km Pariisista.
• Pohjoisin kunta on Bray-Dunes (Nord).
• Läntisimmät kunnat ovat:
  • Le Conquet (Finistère), Ranskan mantereella
  • Ouessant (Finistère), Euroopan puoleisessa Ranskassa
  • Rimatara (Ranskan Polynesia), Ranskan koko alueella
• Itäisimmät kunnat ovat:
  • Lauterbourg (Bas-Rhin), Ranskan mantereella
  • Aléria (Haute-Corse), Euroopan puoleisessa Ranskassa
  • Maré (Uusi-Kaledonia), Ranskan koko alueella
• Eteläisimmät kunnat ovat:
  • Lamanère (Pyrénées-Orientales), Ranskan mantereella
  • Bonifacio (Corse-du-Sud), Euroopan puoleisessa Ranskassa
  • Île des Pins (Uusi-Kaledonia), Ranskan koko alueella

Lyhin ja pisin kunnan nimi

Kyltti Yn kunnan loppumisesta

• Ranskan lyhin kunnan nimi on Y (89 asukasta). 15 kunnan nimessä on kaksi kirjainta (Ay, Bû, By, Eu, Fa, Gy, Oô, Oz, Py, Ri, Ry, Sy, Ur, Us ja Uz).

• Ranskan pisin kunnan nimi on Saint-Remy-en-Bouzemont-Saint-Genest-et-Isson Marnessa (592 asukasta, 45 merkkiä), Saint-Germain-de-Tallevende-la-Lande-Vaumont (Calvados'ksessa (1 731 asukasta, 44 merkkiä) ja Beaujeu-Saint-Vallier-Pierrejux-et-Quitteur Haute-Saônessa (739 asukasta, 43 merkkiä). Kaikissa kunnan nimissä on 38 kirjainta.

Ensimmäinen ja viimeinen aakkosjärjestyksessä

• Aakkosjärjestyksessä ensimmäinen kunta on Aast (Pyrénées-Atlantiques, 190 asukasta) ja viimeinen aakkosjärjestyksessä on Zuytpeene (Nord, 469 asukasta).

Katso myös

• Luettelo Ranskan kunnista