Ero sivun ”Radio” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
p r2.6.3) (Botti lisäsi: eo, gan, rue, vi |
pEi muokkausyhteenvetoa |
||
| Rivi 72: | Rivi 72: | ||
{{commons|Radio|Radio}} |
{{commons|Radio|Radio}} |
||
*[http://www.hukala.net/?do=radio_taajlista Taajuuslista] |
*[http://www.hukala.net/?do=radio_taajlista Taajuuslista] |
||
*[http://www.hukala.net/?do=radio_fakta_toimiluvat2007-2011 Toimiluvanhaltijat 2007-2011] |
*[http://www.hukala.net/?do=radio_fakta_toimiluvat2007-2011 Toimiluvanhaltijat 2007-2011] |
||
| Rivi 78: | Rivi 77: | ||
*[http://personal.inet.fi/private/onairfinland/ Radioasemien tiedot] |
*[http://personal.inet.fi/private/onairfinland/ Radioasemien tiedot] |
||
*{{Verkkoviite |Osoite=http://www.lahdenmuseot.fi/asiakkaat/lahdenmuseot/www.lahdenmuseot.fi/content_images/radioja_tvhistorian_tapahtumia_suomessa.pdf |Tekijä=Helena Parviainen |Nimeke=Radio ja televisiohistorian alkuajan tapahtumia Suomessa |Sivusto=www.lahdenmuseot.fi |Viitattu=2008-2-7}} |
*{{Verkkoviite |Osoite=http://www.lahdenmuseot.fi/asiakkaat/lahdenmuseot/www.lahdenmuseot.fi/content_images/radioja_tvhistorian_tapahtumia_suomessa.pdf |Tekijä=Helena Parviainen |Nimeke=Radio ja televisiohistorian alkuajan tapahtumia Suomessa |Sivusto=www.lahdenmuseot.fi |Viitattu=2008-2-7}} |
||
===Suomalaisia radiosivustoja=== |
===Suomalaisia radiosivustoja=== |
||
*[http://www.mediamonitori.fi/ Mediamonitori] |
*[http://www.mediamonitori.fi/ Mediamonitori] |
||
*[http://personal.inet.fi/private/onairfinland/ On Air Finland] |
*[http://personal.inet.fi/private/onairfinland/ On Air Finland] |
||
| Rivi 84: | Rivi 85: | ||
===Internet-radioportaaleja=== |
===Internet-radioportaaleja=== |
||
* [http://makela.info/nettiradio/ Nettiradiot Suomessa ja maailmalla] |
* [http://makela.info/nettiradio/ Nettiradiot Suomessa ja maailmalla] |
||
* [http://suomi.fm/ Suomalaisten nettiradioiden hakemisto ja kuuntelu] |
* [http://suomi.fm/ Suomalaisten nettiradioiden hakemisto ja kuuntelu] |
||
| Rivi 95: | Rivi 97: | ||
* [http://www.sky.fm SkyFM (Digitally Importedin sisarsivusto ja -radio)] |
* [http://www.sky.fm SkyFM (Digitally Importedin sisarsivusto ja -radio)] |
||
== |
== Lähteet == |
||
{{Viitteet}} |
{{Viitteet}} |
||
| Rivi 102: | Rivi 104: | ||
{{Link GA|no}} |
{{Link GA|no}} |
||
joo moi |
|||
[[af:Radio]] |
[[af:Radio]] |
||
Versio 5. helmikuuta 2011 kello 13.15
Radio on tekninen laite, joka radioaaltoja hyväksikäyttäen siirtää informaatiota (usein ääntä) paikasta toiseen tarvitsematta mitään väliainetta. Radioaallot siirtyvät täten sekä ilmassa että tyhjiössä.
Radioaalto syntyy varautuneen hiukkasen liikkuessa sähkömagneettisen spektrin radiotaajuusalueella (RF eli Radio Frequency). Radiotaajuusalueen ulkopuolisia sähkömagneettisen spektrin osia ovat gammasäteily, röntgensäteet, infrapuna- ja ultraviolettivalo sekä (eliöille) näkyvän valon alue.
Radioaallon ohittaessa sähköjohtimen se aiheuttaa johtimessa liikkuvan elektronivarauksen (jännitteen), joka voidaan muuttaa informaatiota välittäväksi ääni- tms. signaaliksi. Vaikka sanaa 'radio' käytetään tämän ilmiön kuvaamiseen, niin radion lisäksi myös televisio, tutka ja matkapuhelimet käyttävät hyväkseen radiotaajuusaluetta.
Historia
Sähkömagneettisen aaltoliikkeen teorian esitti ensimmäisenä vuonna 1873 James Clerk Maxwell. Heinrich Rudolf Hertz edisti vuosien 1886 ja 1888 välisenä aikana kokeellisesti Maxwellin teorian tutkimuksia.
Radion (jota aluksi kutsuttiin langattomaksi lennättimeksi) keksijästä on kiistelty jatkuvasti.
Nathan B. Stubblefield on todistettavasti lähettänyt ihmisääntä langattomasti vuotta ennen Nikola Teslaa, vuonna 1892. Hänen käyttämä tekniikka ei ollut niinkään radio vaan langaton puhelin.
Vuonna 1893 kroatialaissyntyinen Nikola Tesla teki St. Louisissa Missourissa ensimmäisen julkisen radiolähetysdemonstraation. Laite, jota hän käytti, sisälsi kaikki radion elementit, jotka olivat laitteissa ennen elektroniputken keksimistä.
Vuonna 1894 brittifyysikko Sir Oliver Lodge käytti omassa demonstraatiossaan ilmaisinlaitetta, jota kutsuttiin kohereeriksi. Ranskalainen Edouard Branly ja venäläinen Aleksandr Popov esittelivät myöhemmin parannetut versiot kohereerista. Popov teki radiolähetyskokeilujaan myös Suomessa vuonna 1900 ja hän olikin ensimmäisiä, joka kehitti kohereerista käytännölliseen radiotoimintaan soveltuvia laitteita. Intialainen fyysikko Jagdish Chandra Boss esitteli radioaaltojen käyttöä Kalkutassa marraskuussa 1894, mutta hän ei ollut kiinnostunut patentoimaan keksintöään.
Vuonna 1896 italialainen Guglielmo Marconi sai patentin radiolle Britanniassa (12039, Improvements in transmitting electrical impulses and signals and in apparatus there-for). Tätä pidetään usein maailman ensimmäisenä radiopatenttina. Seuraavana vuonna hän perusti maailman ensimmäisen radioaseman Isle of Wightin saarelle Englantiin. Samana vuonna Nikola Tesla patentoi Yhdysvalloissa eräitä radion varhaishistoriaan liittyviä keksintöjään, mutta vuonna 1904 US Patent Office peruutti nämä patentit, mikä teki Marconista radion keksijän. Tämä johtui mahdollisesti Marconin amerikkalaisista taloudellisista tukijoista, joihin kuuluivat mm. Thomas Edison ja Andrew Carnegie. Jotkut uskovat, että tämä tehtiin, ettei Yhdysvaltain hallituksen tarvitsisi maksaa Teslalle rojalteja hänen patenttiensa käytöstä.
Vuonna 1909 Marconi sai yhdessä Karl Ferdinand Braunin kanssa Nobelin fysiikanpalkinnon "ansioista langattoman lennättimen kehittämisessä". Kuitenkin vuonna 1943 Yhdysvaltojen korkein oikeus hyväksyi Teslan patentin numero 645576 ("System of Transmission of Electrical Energy") pian tämän kuoleman jälkeen. Päätös perustui Teslan ennen Marconin patentin julkistamista tekemään työhön. Joidenkin mielestä oikeus teki päätöksensä taloudellisista syistä: Yhdysvaltojen hallituksen ei nyt tarvinnut maksaa korvauksia Marconi Companylle Marconin patentin käytöstä ensimmäisen maailmansodan aikana.
Marconi avasi maailman ensimmäisen radiotehtaan ("wireless") Chelmsfordiin Englantiin vuonna 1898 työllistäen 50 ihmistä. Nikola Tesla aloitti 1900 oman Wardenclyffe Towerinsa suunnittelun ja torni valmistui n. 1903.
Seuraava tärkeä radion kehitykseen vaikuttanut keksintö oli elektroniputken keksiminen 1900-luvun alkupuolella.
Maailman ensimmäinen audiolähetys radiolla oli jouluaattona 1906, jolloin Reginald Fessenden lähetti viulunsoittoaan ja luki Raamatun säkeitä Brant Rockissa Massachusettsissa. Kaupallinen radiotoiminta alkoi pian tämän jälkeen.
1900-luvulla radion kehitykseen vaikuttaneita tärkeitä keksintöjä olivat mm. transistori, amplitudimodulaatio (AM), taajuusmodulaatio (FM) ja SSB.
Yleisradioasemat
Suomessa yleisradiotoimintaa harjoittaa julkisen palvelun osalta suomen ja ruotsin kielellä Oy Yleisradio Ab, sekä lukuisat toimiluvan omaavat yksityiset, useimmiten kaupalliset radioasemat. Suomessa radioasemien toimilupia myöntää sekä taajuuskoordinointia valvoo Viestintävirasto (Ficora) (ent. Telehallintokeskus). Maanlaajuista lähetysverkostoa hallinnoi ranskalaisomisteiden Digita Oy
Suomen ensimmäinen yleisradioasema aloitti insinööri Arvi Hauvosen johdolla toimintansa Tampereella 1. marraskuuta 1923.[1] Suomen Yleisradio lähetti 9. syyskuuta 1926 ensimmäisen radio-ohjelmansa (Ylen syntymäpäivä), vaikka vasta vuonna 1928 Ylen lähetyksiä pystyi kuuntelemaan koko maassa.
Nykyisin radio-ohjelmia voi kuunnella myös Internetin välityksellä (Internet-radio), jolloin valittavana on tuhansien radioasemien valikoima.
Tekniikka
Katso myös
- DX-kuuntelu
- Julkisen palvelun yleisradiotoiminta
- Kaupallinen radio
- Kenttäradio
- Liikennevastaanotin
- Luettelo suomalaisista yleisradioasemista
- Maailmanradio
- Musiikkiformaatit
- Paikallisradio
- Piraattiradio
- Putkiradio
- Radioamatööri
- Radio-ohjaus
- Radio edit
- Tutka
- Radiotekniikka
Kirjallisuutta
- Kemppainen, Pentti: Ain soi sävelradio: Radiomusiikista musiikkiradioon. Helsinki: Avain, 2010. ISBN 978-952-5524-86-4.
Aiheesta muualla
- Taajuuslista
- Toimiluvanhaltijat 2007-2011
- Radioaiheisia uutisia
- Radioasemien tiedot
- Helena Parviainen: Radio ja televisiohistorian alkuajan tapahtumia Suomessa www.lahdenmuseot.fi. Viitattu 2008-2-7.
Suomalaisia radiosivustoja
Internet-radioportaaleja
- Nettiradiot Suomessa ja maailmalla
- Suomalaisten nettiradioiden hakemisto ja kuuntelu
- Radio Finland
- Shoutcast
- Live365
- United Djs Radio
- Digitally Imported
- Radioamatöörit
- DX-kuuntelu
- SkyFM (Digitally Importedin sisarsivusto ja -radio)