Ero sivun ”Pastori” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Mallineen paikka
Rivi 1: Rivi 1:
{{Ortodoksisen kirkon pappeus}}
{{Kirkon virat}}
{{Kirkon virat}}
'''Pastori''' (latinan sanasta ''pastor'' 'paimen') on erityisesti [[kristinusko]]on liittyvä hengellisen työn [[virka]], jonka tarkempi sisältö vaihtelee huomattavasti eri [[kirkko]]kunnissa. Termiä käytetään usein [[protestantismi|protestanttisissa]] kirkoissa ja kirkkokunnissa.
'''Pastori''' (latinan sanasta ''pastor'' 'paimen') on erityisesti [[kristinusko]]on liittyvä hengellisen työn [[virka]], jonka tarkempi sisältö vaihtelee huomattavasti eri [[kirkko]]kunnissa. Termiä käytetään usein [[protestantismi|protestanttisissa]] kirkoissa ja kirkkokunnissa.
Rivi 17: Rivi 18:
Lähes satavuotias [[Helluntaiherätys]] on hiljalleen alkanut omaksua pastori-nimikkeen käyttöä. Yleisesti herätyksessä ymmärretään seurakuntatyötä tekevät henkilöt pastoreiksi. Nimikkeen alkuperä on Raamatussa, jossa puhutaan seurakunnan paimenista (kreikaksi ''poimen'', latinaksi ''pastor'') eli kaitsijoista. Raamatun perusteella ei voi osoittaa, että nimikkeen käyttö edellyttäisi muodollista koulutusta tai virallista virkaan vihkimistä. Helluntaiseurakunnissa seurakuntatyöhön asetetun henkilöt siunataan aina tehtäväänsä ja heidät tunnustetaan yhteisessä tilaisuudessa herätyksen vuosittaisessa kirkolliskokouksessa, josta käytetään nimitystä Talvipäivät. Käytännössä helluntaiseurakunnat kouluttavat työntekijänsä seurakuntatyötä varten ja kouluttamattomat maallikkopastorit alkavat olla poikkeus.
Lähes satavuotias [[Helluntaiherätys]] on hiljalleen alkanut omaksua pastori-nimikkeen käyttöä. Yleisesti herätyksessä ymmärretään seurakuntatyötä tekevät henkilöt pastoreiksi. Nimikkeen alkuperä on Raamatussa, jossa puhutaan seurakunnan paimenista (kreikaksi ''poimen'', latinaksi ''pastor'') eli kaitsijoista. Raamatun perusteella ei voi osoittaa, että nimikkeen käyttö edellyttäisi muodollista koulutusta tai virallista virkaan vihkimistä. Helluntaiseurakunnissa seurakuntatyöhön asetetun henkilöt siunataan aina tehtäväänsä ja heidät tunnustetaan yhteisessä tilaisuudessa herätyksen vuosittaisessa kirkolliskokouksessa, josta käytetään nimitystä Talvipäivät. Käytännössä helluntaiseurakunnat kouluttavat työntekijänsä seurakuntatyötä varten ja kouluttamattomat maallikkopastorit alkavat olla poikkeus.


== Viitteet ==
== Lähteet ==

{{viitteet}}
{{viitteet}}


Rivi 29: Rivi 29:
* [[Diakoni]]
* [[Diakoni]]


{{Ortodoksisen kirkon pappeus}}
{{tynkä/Uskonto}}
{{tynkä/Uskonto}}



Versio 3. helmikuuta 2011 kello 18.23

Ortodoksinen papisto
Alempi papisto
Lukija
Alidiakoni
Ylempi papisto
Diakoni
Ylidiakoni
Pappi (Presbyteeri)
Pastori
Kirkkoherra
Rovasti
Piispa
Apulaispiispa
Metropoliitta
Arkkipiispa
Eksarkki
Patriarkka
Luostaripapisto
Munkkidiakoni
Arkkidiakoni
Pappismunkki
Arkkimandriitta
Igumeeni
Pappeus Suomen evankelis-
luterilaisessa kirkossa
Pappeus
Yleinen pappeus
Erityinen pappeus
Papinvirat
Seurakuntapastori
Kappalainen
Kirkkoherra
Lääninrovasti
Tuomiorovasti
Piispa
Arkkipiispa

Pastori (latinan sanasta pastor 'paimen') on erityisesti kristinuskoon liittyvä hengellisen työn virka, jonka tarkempi sisältö vaihtelee huomattavasti eri kirkkokunnissa. Termiä käytetään usein protestanttisissa kirkoissa ja kirkkokunnissa.

Sanaa käytetään arkikielessä ja joissain kirkkokunnissa nimityksen ”pappi” synonyyminä, mutta sanoilla on Raamatussa ja teologiassa toisistaan erillinen merkitys. Sana 'pappi' liittyy Raamatussa uhrien toimittamiseen sekä Jumalan ja ihmisen välimiehenä toimimiseen, 'paimen' tai 'kaitsija' (pastori) seurakunnan johtamiseen. Protestanttisissa kirkoissa käytetään viranhaltijoista usein mielummin pastori-sanaa, kahdesta syystä. Ensinnä, pappi-sana halutaan varata tarkoittamaan vanhatestamentillista kulttipappeutta, Jeesuksen erityisasemaa välittäjänä sekä kristittyjen yleistä pappeutta. Toiseksi, pastori-sanan käytöllä voidaan korostaa viran epähierarkkisuutta ja ykseyttä. Tällöin kirkkokunnan virkakäsityksessä torjutaan mahdollisesti hengellisen viran hierarkkinen jako piispuuteen, pappeuteen ja diakonin virkaan. Toinen perinteisesti käytetty sana, jolla vältetään hierarkkinen virkateologia, on saarnavirka.

Kuitenkin esimerkiksi luterilaisessa kirkossa ja anglikaanisessa kirkossa voidaan kirkon erityisen viran haltijoita kutsua sekä papeiksi että pastoreiksi. Suomen kieleen sana pappi on vakiintunut ja on hyvin vanha, eikä siihen yleensä liitetä kielteisiä merkityksiä, mutta sitä ei käytetä tittelinä henkilön nimen yhteydessä.[1] Sen sijaan monissa ulkomaisissa yhteyksissä protestantit voivat aidosti vieroksua englannin kielen priest-sanan käyttöä.

Pastori evankelis-luterilaisessa kirkossa

Suomen evankelis-luterilaisessa kirkossa 'pastori' on virallisesti sellaisen pappisviran haltijan titteli, joka ei ole saanut rovastin arvonimeä. kirkkoherroista ei yleensä myöskään käytetä pastori-nimitystä, mutta pastori- tai rovasti-nimitys palautuu käyttöön kirkkoherran virasta luovuttaessa. [2] Pappisviran haltija on seurakunnan paimenen tehtävään koulutettu, kutsuttu ja vihitty henkilö. Kaikki pastorit eivät toimi kirkon työntekijöinä, vaan saattavat olla hengellisten järjestöjen palveluksessa tai toimia muissa kuin pastoraalisissa työtehtävissä. Silti heillä on pappisvirkaan kuuluvat oikeudet saarnata ja suorittaa kirkollisia toimituksia.

Myös jotkut aiemmin saarnaaja-nimityksellä toimineet sananjulistajat ovat oma-aloitteisesti alkaneet käyttää itsestään pastori-nimitystä, ilman siihen oikeuttavaa koulutusta ja virkaa.

Pastori helluntaiherätyksessä

Lähes satavuotias Helluntaiherätys on hiljalleen alkanut omaksua pastori-nimikkeen käyttöä. Yleisesti herätyksessä ymmärretään seurakuntatyötä tekevät henkilöt pastoreiksi. Nimikkeen alkuperä on Raamatussa, jossa puhutaan seurakunnan paimenista (kreikaksi poimen, latinaksi pastor) eli kaitsijoista. Raamatun perusteella ei voi osoittaa, että nimikkeen käyttö edellyttäisi muodollista koulutusta tai virallista virkaan vihkimistä. Helluntaiseurakunnissa seurakuntatyöhön asetetun henkilöt siunataan aina tehtäväänsä ja heidät tunnustetaan yhteisessä tilaisuudessa herätyksen vuosittaisessa kirkolliskokouksessa, josta käytetään nimitystä Talvipäivät. Käytännössä helluntaiseurakunnat kouluttavat työntekijänsä seurakuntatyötä varten ja kouluttamattomat maallikkopastorit alkavat olla poikkeus.

Lähteet

  1. Nykysuomen sanakirja, 2. osa (L-R), hakusana Pappi, 10. painos WSOY 1998, ISBN 951-0-09106-5
  2. Nykysuomen sanakirja, 2. osa (L-R), hakusana Pastori, 10. painos WSOY 1998, ISBN 951-0-09106-5

Katso myös

Tämä uskontoon liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.