Ero sivun ”Arabialainen kirjaimisto” versioiden välillä
[arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
p Botti lisäsi: rue:Арабскый алфавіт |
p r2.6.4) (Botti muokkasi: id:Abjad Arab |
||
Rivi 103: | Rivi 103: | ||
[[Luokka:Kirjoitusjärjestelmät]] |
[[Luokka:Kirjoitusjärjestelmät]] |
||
⚫ | |||
[[als:Arabisches Alphabet]] |
[[als:Arabisches Alphabet]] |
||
Rivi 112: | Rivi 110: | ||
[[ast:Alfabetu árabe]] |
[[ast:Alfabetu árabe]] |
||
[[az:Ərəb əlifbası]] |
[[az:Ərəb əlifbası]] |
||
[[ |
[[bjn:Abjad Arap]] |
||
⚫ | |||
[[ms:Abjad Arab]] |
[[ms:Abjad Arab]] |
||
[[bn:আরবি লিপি]] |
[[bn:আরবি লিপি]] |
||
Rivi 170: | Rivi 169: | ||
[[ro:Alfabetul arab]] |
[[ro:Alfabetul arab]] |
||
[[qu:Arabya siq'i llumpa]] |
[[qu:Arabya siq'i llumpa]] |
||
⚫ | |||
[[ru:Арабское письмо]] |
[[ru:Арабское письмо]] |
||
⚫ | |||
[[sq:Shkrimi arab]] |
[[sq:Shkrimi arab]] |
||
[[simple:Arabic alphabet]] |
[[simple:Arabic alphabet]] |
Versio 2. helmikuuta 2011 kello 14.12
Arabialaisen kirjaimiston käyttö | |
---|---|
→ Maat joissa arabialainen aakkosto on ainut virallinen kirjaimisto | |
→ Maat joissa arabialaista kirjaimistoa käytetään muun kirjaimiston rinnalla. |
Arabialainen kirjaimisto on kirjaimisto, jota käytetään mm. arabian ja persian kirjoittamiseen. Kirjoitussuunta on oikealta vasemmalle, ylhäältä alas. Kirjaimistossa ei ole erikseen isoja ja pieniä kirjaimia. Kirjoitus muistuttaa kaunokirjoitusta siten, että kirjaimet kirjoitetaan yhteen toisiinsa ja niiden muoto vaihtelee kirjaimen sijaintipaikan sanassa mukaan. Tämä antaa myös mahdollisuuden kalligrafisiin erikoisuuksiin.
Myös kašmiria (devanagarin rinnalla), kurdia (latinalaisten aakkosten rinnalla), paštoa, ja urdua kirjoitetaan arabialaisin aakkosin.
Ennen lokakuun vallankumousta monia Keski-Aasian kieliä (azeri, uzbekki, kirgiisi, tadžikki, kazakki, turkmeeni) kirjoitettiin myös arabialaisilla kirjaimilla, joista 1920-luvulla siirryttiin latinalaisiin kirjaimiin, 1940-luvulla kyrillisiin kirjaimiin ja osassa näistä edelleen 1990-luvulla taas latinalaisiin aakkosiin.
Turkissa siirryttiin arabialaisesta kirjaimistosta latinalaiseen kirjaimistoon Mustafa Kemal Atatürkin aloittaman laajan uudistusohjelman yhteydessä.
Historiallinen tausta
Arabialainen kirjaimisto voidaan jäljittää aramean nabatealaisen murteen kirjoittamiseen käytettyyn nabatealaiseen aakkostoon, joka puolestaan periytyi foinikialaisesta kirjaimistosta. Koraanin kirjoittamista edeltäneeltä ajalta arabialaisesta kirjoituksesta on säilynyt vain muutamia hajaesimerkkejä.
Arabian kielessä
Arabian kielen kirjoittamiseen käytetään 28 aakkosta. Muiden kielien, kuten persian ja urdun kirjoittamisessa käytetään lisäkirjaimia. Arabian kielessä kirjoitukseen ei yleensä merkitä lainkaan lyhyitä vokaaleja tai kaksoiskonsonantteja, eikä monissa tietokoneohjelmissa ja matkapuhelimissa ole edes mahdollisuutta käyttää vokalisointia. Merkittävin poikkeus on Koraani, jossa vokaalimerkintöjä on käytettävä. Pitkillä vokaaleilla (/a:/, /u:/ ja /i:/) on omat kirjaimensa.
Kirjainten ns. abjadī-järjestys on:
أ | ب | ج | د | ﻫ | و | ز | ح | ط | ي | ك | ل | م | ن | س | ع | ف | ص | ق | ر | ش | ت | ث | خ | ذ | ض | ظ | غ |
ʼ | b | ǧ | d | h | w | z | ḥ | ṭ | y | k | l | m | n | s | ʻ | f | ṣ | q | r | š | t | ṯ | ḫ | ḏ | ḍ | ẓ | ġ |
Muistisääntö:
- ʼabǧad hawwaz ḥuṭṭī kalaman saʻfaṣ qarašat ṯaḫaḏ ḍaẓaġ.
tai
- ʼabuǧadin hawazin ḥuṭiya kalman saʻfaṣ qurišat ṯaḫuḏ ḍaẓuġ
Katso myös
Aiheesta muualla
- Transliteration of Arabic (englanniksi) (PDF)