Ero sivun ”Johan Gabriel Linsén” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
pEi muokkausyhteenvetoa |
pEi muokkausyhteenvetoa |
||
| Rivi 3: | Rivi 3: | ||
Linsénin isä oli laivaston vänrikki Jakob Johan Linsén ja äiti Birgitta Kristina Salovius. Hän valmistui filosofian kandidaatiksi vuonna [[1810]] ja hänet valittiin roomalaisen kirjallisuuden [[dosentti|dosentiksi]] vuonna [[1812]]. Seuraavana vuonna hänestä tuli roomalaisen kirjallisuuden apulaisopettaja ja vuonna [[1828]] kaunopuheisuuden ja runouden professori. |
Linsénin isä oli laivaston vänrikki Jakob Johan Linsén ja äiti Birgitta Kristina Salovius. Hän valmistui filosofian kandidaatiksi vuonna [[1810]] ja hänet valittiin roomalaisen kirjallisuuden [[dosentti|dosentiksi]] vuonna [[1812]]. Seuraavana vuonna hänestä tuli roomalaisen kirjallisuuden apulaisopettaja ja vuonna [[1828]] kaunopuheisuuden ja runouden professori. |
||
Linsén kuului ns. Turun romantikkoihin ja oli kansallisuusaatteen puolestapuhuja. Vuonna [[1815]] hän teki aloitteen ''Selma''-nimisen kirjallisen yhdistyksen perustamiseksi, joka toteutui [[Aura-seura|''Aura'']] -nimisenä pari vuotta myöhemmin eli vuonna [[1817]]. Samannimisessä seuran kalenterissa Linsén julkaisi muutamia runoja vuonna 1817 ja [[1818]]. |
Linsén kuului ns. [[Turun romantiikka|Turun romantikkoihin]] ja oli kansallisuusaatteen puolestapuhuja. Vuonna [[1815]] hän teki aloitteen ''Selma''-nimisen kirjallisen yhdistyksen perustamiseksi, joka toteutui [[Aura-seura|''Aura'']] -nimisenä pari vuotta myöhemmin eli vuonna [[1817]]. Samannimisessä seuran [[Aura (kalenteri)|kalenterissa]] Linsén julkaisi muutamia runoja vuonna 1817 ja [[1818]]. |
||
Vuonna [[1819]] hän perusti yhdessä Fr. Bergbomin kanssa [[Mnemosyne (lehti)|''Mnemosyne'']] -lehden, jota toimitti vuoteen [[1823]] saakka. Siinäkin hän julkaisi runojaan, kuten ''Den finska fosterbygden'', samoin kuin proosatekstejä. Jälkimmäisistä vuonna 1819 julkaistu ''Om finsk nationalitetet'' korostaa kansallishenkeä ja suomen kielen asemaa. Linsén ei kuitenkaan yhtynyt aikakauden kiivaimpiin kansallismiehiin ja piti esimerkiksi [[Turun Viikkosanomat|Turun Viikkosanomia]] ja kansan opettamista jopa vaarallisena. Silti, kun Linsén toimi [[Suomalaisen kirjallisuuden seura]]n puheenjohtajana vuodesta [[1833]] vuoteen [[1841]], hän [[Kalevala]]n innoittamana puhui kansansivistyksen puolesta. Linsén oli muutenkin aikakautensa tunnettu kaunopuhuja. |
Vuonna [[1819]] hän perusti yhdessä Fr. Bergbomin kanssa [[Mnemosyne (lehti)|''Mnemosyne'']] -lehden, jota toimitti vuoteen [[1823]] saakka. Siinäkin hän julkaisi runojaan, kuten ''Den finska fosterbygden'', samoin kuin proosatekstejä. Jälkimmäisistä vuonna 1819 julkaistu ''Om finsk nationalitetet'' korostaa kansallishenkeä ja suomen kielen asemaa. Linsén ei kuitenkaan yhtynyt aikakauden kiivaimpiin kansallismiehiin ja piti esimerkiksi [[Turun Viikkosanomat|Turun Viikkosanomia]] ja kansan opettamista jopa vaarallisena. Silti, kun Linsén toimi [[Suomalaisen kirjallisuuden seura]]n puheenjohtajana vuodesta [[1833]] vuoteen [[1841]], hän [[Kalevala]]n innoittamana puhui kansansivistyksen puolesta. Linsén oli muutenkin aikakautensa tunnettu kaunopuhuja. |
||
Versio 29. tammikuuta 2011 kello 19.53
Johan Gabriel Linsén (27. joulukuuta 1785 Helsinki – 16. marraskuuta 1848 Helsinki) oli suomalainen professori, runoilija, kirjailija ja kansallisen herätyksen puolestapuhuja.
Linsénin isä oli laivaston vänrikki Jakob Johan Linsén ja äiti Birgitta Kristina Salovius. Hän valmistui filosofian kandidaatiksi vuonna 1810 ja hänet valittiin roomalaisen kirjallisuuden dosentiksi vuonna 1812. Seuraavana vuonna hänestä tuli roomalaisen kirjallisuuden apulaisopettaja ja vuonna 1828 kaunopuheisuuden ja runouden professori.
Linsén kuului ns. Turun romantikkoihin ja oli kansallisuusaatteen puolestapuhuja. Vuonna 1815 hän teki aloitteen Selma-nimisen kirjallisen yhdistyksen perustamiseksi, joka toteutui Aura -nimisenä pari vuotta myöhemmin eli vuonna 1817. Samannimisessä seuran kalenterissa Linsén julkaisi muutamia runoja vuonna 1817 ja 1818.
Vuonna 1819 hän perusti yhdessä Fr. Bergbomin kanssa Mnemosyne -lehden, jota toimitti vuoteen 1823 saakka. Siinäkin hän julkaisi runojaan, kuten Den finska fosterbygden, samoin kuin proosatekstejä. Jälkimmäisistä vuonna 1819 julkaistu Om finsk nationalitetet korostaa kansallishenkeä ja suomen kielen asemaa. Linsén ei kuitenkaan yhtynyt aikakauden kiivaimpiin kansallismiehiin ja piti esimerkiksi Turun Viikkosanomia ja kansan opettamista jopa vaarallisena. Silti, kun Linsén toimi Suomalaisen kirjallisuuden seuran puheenjohtajana vuodesta 1833 vuoteen 1841, hän Kalevalan innoittamana puhui kansansivistyksen puolesta. Linsén oli muutenkin aikakautensa tunnettu kaunopuhuja.
Linsénin ensimmäinen puoliso vuodesta 1814 oli Amalia Carolina Forssell (k. 1827) ja toinen vuodesta 1829 Wilhelmina Petronella Hoeckert (k. 1870). Jälkimmäisestä avioliitosta syntynyt tytär Johanna Matilda Linsén oli ensimmäinen suomalainen sokeainopettaja ja poika Selim Gabriel Linsén säveltäjä.
Lähteet
- Ilmari Heikinheimo: Suomen elämäkerrasto. Helsinki: Werner Söderström Osakeyhtiö, 1955. Sivu 471.