Ero sivun ”Traidenis” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
LucienBOT (keskustelu | muokkaukset)
p r2.6.4) (Botti lisäsi: da:Traidenis af Litauen
pEi muokkausyhteenvetoa
Rivi 27: Rivi 27:
{{Viitteet}}
{{Viitteet}}
[[Luokka:Liettuan suuriruhtinaat]]
[[Luokka:Liettuan suuriruhtinaat]]
[[Luokka:Vuonna 1282 kuolleet]]
{{Link FA|be-x-old}}
{{Link FA|be-x-old}}



Versio 27. tammikuuta 2011 kello 14.14

[[Tiedosto:|250px|Traidenis kuvattuna Alexander Guagninin kronikoissa.]]
Traidenis kuvattuna Alexander Guagninin kronikoissa.
Liettuan suuriruhtinas
Suuriruhtinaana 12691282
Kuninkaana 1253-1263
Edeltäjä Švarno
Seuraaja Daumantas
Henkilötiedot
Syntynytei tiedossa
Kuollut1282

Traidenis oli Liettuan suuriruhtinas vuosina 12691282. Traideniksen onnistui palauttamaan Liettuan alueelliseksi mahdiksi Mindaugasin murhaa seuranneen kaoksen jälkeen. Traidenis oli myös ensimmäinen tunnettu Liettuan hallitsija, joka ei kuollut väkivaltaisesti.

Vallassa

Kernaven mäkilinnat toimivat Traideniksen tukikohtana.

Kernaven ruhtinaana toiminut Traidenis nousi Liettuan suuriruhtinaaksi syrjäyttämällä Vaišvilkasin jälkeen valtaan nouseen galitsialaisen ruhtinaan Švarnon.[1] Traidenis teki talvella 1270 sotaretken Liivinmaalle, ja he marssivat Saarenmaalle saakka. Paluumatkalla 9. helmikuuta he kohtasivat Liivinmaan ritariston ja tanskalaiset Karusen lähellä merenjäällä. Liettualaiset voittivat ja ritariston mestari Otto von Lutterberg kaatui taistelussa. Oton seuraaja Andreas von Westfalen joutui niin ikään Traideniksen surmaamaksi. Liivinmaalaiset hyökkäsivät vuonna 1272 Semgalliaan, jonne he perustivat Väinänlinnan seuraavana vuonna. Traidenis hyökkäsi linnaa vastaan, mutta liettualaiset joutuivat paikalle tuomistaan katapulteista huolimatta luopumaan sen valloituksesta vuonna 1278.[2] Traidenis soti vuodesta 1274 vuoteen 1276 myös Kultaisen ordan mongolien tukemaa Galitsia-Volynian vastaan. Traideniksen onnistui kuitenkin vahvistamaan asemiaan Mustassa Rusissa, ja liettualaiset ottivat haltuunsa Novgorodokin, Grodnon ja Slonimin.[1] Traidenis teki ryöstöretkiä Puolan alueelle. Hän jätti kuitenkin rauhaan Masovian, johon Traidenis oli luonut suhteet naittamalla tyttärensä Gaudemundan Masovian ruhtinas Boleslav II:lle.[2]

Valtakauden loppu

Vuonna 1279 ritaristo hyökkäsi Liettuaan ryöstellen paikallisia kyliä ja polttaen Kernaven. Traidenis hyökkäsi jo palaamassa olleita ritareita vastaan 5. maaliskuuta 1279 lähellä Aizkrauklea. Liettualaiset voittivat taistelun, ja ritariston mestari Ernst von Rassburgista tuli jo kolmas Traideniksen tappama mestari. Semgallit julistivat itsensä Liettuan alamaisiksi ja pyysivät tukea ritarikuntaa vastaan Liettualta. Traidenis valloitti vuonna 1281 Jersikan linnan ja vaihtoi sen Väinänlinnaan. Traidenis kuitenkin kuoli pian tämän jälkeen vuonna 1282. Hänen kuolemansa jälkeen ritarikunnan onnistui viimein vakiinnuttaa asemansa valloittamillaan balttialueilla.[2]

Kirjallisuutta

Viitteet

  1. a b Kallio 2009, s. 41
  2. a b c Kallio 2009, s. 42

Malline:Link FA