Ero sivun ”Kertoma” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Luckas-bot (keskustelu | muokkaukset)
p r2.7.1) (Botti lisäsi: la:Factorialis
OM (keskustelu | muokkaukset)
lähde merkinän ! esittelylle
Rivi 48: Rivi 48:
Kertoma kuvaa [[äärellinen joukko|äärellisen]] [[joukko|joukon]] alkioiden [[permutaatio]]iden lukumäärää.
Kertoma kuvaa [[äärellinen joukko|äärellisen]] [[joukko|joukon]] alkioiden [[permutaatio]]iden lukumäärää.


Merkinnän <math>n!</math> esitti ranskalainen matemaatikko [[Christian Kramp]] vuonna [[1808]].
Merkinnän <math>n!</math> esitti ranskalainen matemaatikko [[Christian Kramp]] vuonna [[1808]].<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Florian Cajori | Nimeke = A History of mathematical Notations, Volume II| Vuosi = | Luku = 448 | Sivu = 72 | Selite = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Tunniste = ISBN 978-1-60206-713-4| www = | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = 22.1.2011 | Kieli = }}</ref>


== Määritelmä ==
== Määritelmä ==

Versio 22. tammikuuta 2011 kello 20.33

Tämä artikkeli käsittelee matemaattista kertomaa. Artikkeli verbien aikamuodosta, katso imperfekti.
0 1
1 1
2 2
3 6
4 24
5 120
6 720
7 5040
8 40 320
9 362 880
10 3 628 800
15 1 307 674 368 000
20 2 432 902 008 176 640 000
25 15 511 210 043 330 985 984 000 000
50 3,04140932... × 1064
70 1,19785717... × 10100
450 1,73368733... × 101000
3249 6,41233768... × 1010 000
25206 1,205703438... × 10100 000

Positiivisen kokonaisluvun kertoma on :n ja kaikkien :ää pienempien positiivisten kokonaislukujen tulo. Esimerkiksi luvun neljä kertoma on 1×2×3×4 = 24. Kertomaa merkitään symbolilla , joka lausutaan: ”n:n kertoma”. Nollan kertoma on 1. Kertoma voidaan yleistää myös muille kuin kokonaisluvuille.

Kertoma kuvaa äärellisen joukon alkioiden permutaatioiden lukumäärää.

Merkinnän esitti ranskalainen matemaatikko Christian Kramp vuonna 1808.[1]

Määritelmä

Luvun kertoma määritellään seuraavasti: [2]

kaikilla luonnollisilla luvuilla .

Esimerkiksi

.

On lisäksi määritelty, että , koska tyhjä tulo on .

Kasvunopeus

Kertoma kasvaa varsin nopeasti. Monilla laskimilla saatu likiarvo 69:n kertomasta, () on jo yli triljoonakertaisesti ihmiskunnan arvioimaa tunnetun maailmankaikkeuden atomimäärää suurempi.

Stirlingin kaava

Kertomaa voi approksimoida Stirlingin kaavalla:

.

Lisäksi kaikilla luonnollisilla luvuilla on voimassa arvio

.

Stirlingin kaava on suljetussa muodossa olevana numeerisesti nopea käsitellä ja suhteellisesti tarkka suurilla arvoilla. Esimerkiksi:

Lukuteoria

Kertomilla on monia sovellutuksia lukuteoriassa. Erityisesti on jaollinen kaikilla lukua pienemmillä ja yhtäsuurilla alkuluvuilla. Siitä seuraa, että on yhdistetty luku, jos ja vain jos

.

Vahvempi tulos on Wilsonin lause, jonka mukaan

,

jos ja vain jos on alkuluku. Ainoa kertoma, joka on myös alkuluku, on 2. On kuitenkin olemassa monia alkulukuja muotoa . Näitä alkulukuja kutsutaan kertoma-alkuluvuiksi.

Kertomafunktion arvo alkulukutekijöiden tulona

Kertomafunktion arvo voidaan laskea kaavasta

,

missä luvut ovat alkulukuja.

Viitteet

  1. Florian Cajori: ”448”, A History of mathematical Notations, Volume II, s. 72. . ISBN 978-1-60206-713-4.
  2. Richard Courant & Fritz John: Introduction to Calculus and Analysis 1 - Volume 1, s. 56. Springer, 1999. ISBN 3-540-65058-X. (englanniksi)

Katso myös

Aiheesta muualla