Ero sivun ”Jäämit” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Keskustelu Nestorin kronikan nimestä ja "ortodoksinen perimätieto" ei kuulu tähän |
katso myös |
||
| Rivi 12: | Rivi 12: | ||
==Katso myös== |
==Katso myös== |
||
* [[Novgorodin ja jäämien sodat]] |
* [[Novgorodin ja jäämien sodat]] |
||
* [[Jäämien kuoro]] |
|||
==Lähteet== |
==Lähteet== |
||
Versio 19. tammikuuta 2011 kello 17.34
Jäämit (ven. емь, jam tai jem) on nimitys, jolla novgorodilaiset kutsuivat keskiajalla joitakin ilmeisesti itäisen Fennoskandian suunnalla asuneita ihmiskokonaisuuksia. Yleisimmin omaksutun tulkinnan mukaan jäämit olivat lähinnä hämäläisiä tai laajemmin Länsi-Suomen asukkaita [1]. Toisen teorian mukaan jäämit olivat Laatokan pohjoisrannan karjalaisia [2]. Eri yhteyksissä nimi on voinut viitata eri ihmisryhmiin, eikä mihinkään tiettyyn maantieteelliseen tai etniseen kokonaisuuteen. Kronikoissa kerrotaan sodista, joita novgorodilaiset ja korela (karjalaiset tai suppeammin Käkisalmen seudun asukkaat) kävivät jäämejä vastaan 1100- ja 1200-luvuilla. Jäämien tiedetään myös tehneen kostohyökkäyksiä Laatokan alueelle.
Jem-nimitys näyttäisi olevan venäjänkielinen väännös Häme-nimestä. Käsite jää kuitenkin epämääräiseksi, sillä keskiaikaiset lähteet käyttivät kaukana asuvien heimojen nimiä sekavilla ja epäjohdonmukaisilla tavoilla, joskus harhaanjohtavastikiin. Äänisjärven itäpuolella sijaitsi keskiajalla Jem-niminen pogosta Jemtsajoen varrella, ja on ainakin periaatteessa mahdollista, että osa jäämejä vastaan tehdyistä sotaretkistä olisikin suuntautunut sinne. Joissakin tapauksissa kuvaukset sotaretkien yksityiskohdista kuitenkin viittaavat siihen, että jäämit asuivat lännempänä.
Jäämit mainitaan ensimmäisen kerran Nestorin kronikassa nimellä jam vuonna 1042. Tuolloin Novgorodin ruhtinas Vladimir, Jaroslav Viisaan poika, hyökkäsi novgorodilaisten kanssa heitä vastaan. Jos maininta todella viittaa Suomen alueeseen eikä esimerkiksi Jemtsajoen jäämeihin, se on ensimmäinen selkeä vuosiluku Suomen historiassa. Nestorin kronikka ei mainitse novgorodilaisia, sen sijaan Novgorodin ensimmäisen kronikan vanhempi laitos antaa tuon tarkennuksen. Nestorin kronikka kertoo jäämien myös maksaneen veroa ruseille.
Seuraavaksi jäämit mainitaan 1123, sitten 1142, 1143, 1149, 1186, 1191, 1227 (1226?), 1228, 1240, 1256, 1292 ja 1311[3]
Vuonna 1142 jäämit hyökkäsivät Novgorodiin ja hävisivät taistelun lähellä Laatokkaa kokien 400 miehen tappiot. Jäämit organisoivat hyökkäyksensä uudemman kerran 1149, venäläisten tietojen mukaan 1000 miehen voimin. Novgorodilaiset lähtivät takaa-ajoon vatjalaisten kanssa 500 miehen voimalla ja voittivat.
Katso myös
Lähteet
- ↑ Gabriel Rein: Föreläsningar öfver Finlands historia, 1870, s.101, Martti Linna: Suomen alueellinen pyhimyskultti ja vanhemmat aluejaot, Vesilahti 1346-1996, 1996, s.154-155, Sama: Suomen vanhemmista aluejaoista, Muinaistutkija 4/1996
- ↑ Uino, Pirjo: Ancient Karelia. Archaeological Studies. Helsinki 1997
- ↑ Suomen varhaiskeskiajan lähteitä, toim. Martti Linna, 1989, The Chronicle of Novgorod 1016-1471, trans. Robert Michell and Nevill Forbes, 1914, reprinted 1970