Ero sivun ”Amancio Amaro” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p w
ChuispastonBot (keskustelu | muokkaukset)
p r2.7.1) (Botti lisäsi: ro:Amancio Amaro
Rivi 80: Rivi 80:
[[pl:Amancio Amaro]]
[[pl:Amancio Amaro]]
[[pt:Amancio Amaro]]
[[pt:Amancio Amaro]]
[[ro:Amancio Amaro]]
[[ru:Амансио, Амаро]]
[[ru:Амансио, Амаро]]
[[sv:Amancio Amaro]]
[[sv:Amancio Amaro]]

Versio 19. tammikuuta 2011 kello 09.57

Amancio
Amancio ajmānilaisessa postimerkissä vuodelta 1968.
Henkilötiedot
Koko nimi Amancio Amaro Varela
Syntymäaika 16. lokakuuta 1939
Syntymäpaikka A Coruña, A Coruña, Espanja
Seurat
Vuodet Seura O (M)
1958–1962
1962–1976
Deportivo La Coruña
Real Madrid

344 (119)
Maajoukkue
1962–1974 Espanja 42 (11)
Valmennusura
1982–1984
1984–1985
Castilla
Real Madrid

Seurajoukkueuran tilastot kattavat vain kansalliset sarjat.

Amancio Amaro Varela (s. 16. lokakuuta 1939 A Coruñassa, A Coruñan maakunnassa, Espanjassa), taiteilijanimeltään vain Amancio, on espanjalainen entinen jalkapalloilija ja jalkapallovalmentaja. Ammattilaisurallaan hän edusti Deportivo La Coruñaa ja Real Madridia, ja pelasi useita otteluita myös Espanjan maajoukkueessa.

Ura

Amancio aloitti uransa 15-vuotiaana kotikaupunkinsa CF Victoriassa, ja kaudella 1958–1959 hän liittyi Deportivo La Coruñaan, joka pelasi tuohon aikaan Espanjan toiseksi korkeimmalla sarjatasolla, Segunda Divisiónissa. Deportivon noustua korkeimmalle tasolle Primera Divisióniin kauden 1961–1962 päätteksi alkoi Amancio herättää kiinnostusta Real Madridin kaltaisissa suurseuroissa.

Siirto Real Madridiin oli jäädä vain haaveeksi johtuen Amancion tuohon aikaan suuresta 10 miljoonan pesetan siirtosummasta, mutta puheenjohtaja Santiago Bernabéu oli vakuuttunut kaupan kannattavuudesta. Amancio teki sopimuksen Realin kanssa kesäkuussa 1962, ja hänen ohellaan seuraan liittyivät myös Zoco, Müller ja Yanko. Ensimmäisen ottelunsa Real Madridin paidassa Amancio pelasi Euroopan Cupissa Anderlechtia vastaan.

Kaudella 1963–1964 Real Madrid ylsi Euroopan Cupin loppuotteluun, mutta hävisi Benficalle, ja seuraavalla kaudella Internazionale pudotti seuran jatkosta. Kaudella 1965–1966 kaudella onni oli parempi, ja Amancio voitti uransa ainoan eurocup-mestaruuden. Brysselin Heysel-stadionilla 11. toukokuuta 1966 pelatussa loppuottelussa kaatui serbialainen Partizan maalein 2–1, joista Realin toisen ampui Amancio 30 metristä. Amancion ensimmäisellä seitsemällä kaudella Real Madridissa voitti seura Primera Divisiónin kuudesti. Myöhemmin hän oli mukana voittamassa vielä kolmea mestaruutta kasvattaen yhteismäärän yhdeksään. Vuosina 1969 ja 1970 hänet palkittiin liigan parhaalle maalintekijälle myönnettävällä Pichichi-palkinnolla.

Espanjan maajoukkueessa Amancio pelasi 42 ottelua, joista ensimmäisen 25. marraskuuta 1962 Romaniaa vastaan vuoden 1964 EM-kilpailuiden karsinnoissa. Hän oli mukana myös itse EM-kilpailuissa, joissa Espanja voitti kultaa lyötyään loppuottelussa hallitsevan mestarin Neuvostoliiton maalein 2–1. Myöhemmin hän edusti maataan vielä vuoden 1966 MM-kilpailuissa.

Amancio päätti ammattilaisuransa vuonna 1976, jonka jälkeen hän valmensi Real Madridin juniorijoukkueita yhden kauden ajan. Tämän jälkeen hän keskittyi omiin liiketoimiinsa kunnes uusi puheenjohtaja Luis de Carlos houkutteli hänet takaisin vuonna 1982. Amancio otti valmentaakseen reservijoukkue Castillan, joka sijoittui Segunda Divisiónin ensimmäiseksi hänen toisella kaudellaan. Joukkueeseen kuului tuolloin legendaarinen Quinta del Buitre eli Emilio Butragueño, Manuel Sanchís, Rafael Martín Vázquez, Míchel ja Miguel Pardeza. Kaudella 1984–1985 Amancio aloitti Real Madridin ykkösjoukkueen valmentajana, mutta tulos ei ollut odotettu ja hän siirtyi sivuun tehtävästä kauden jälkeen. Myöhemmin hän liittyi urheilujalkinevalmistaja Kelmen palkkalistoille.

Heinäkuussa 2000 Amancio asettui ehdolle Real Madridin puheenjohtajavaalissa. Vaalin voitti Florentino Pérez, joka suosi nimityksissään seuran entisiä pelaajia. Amancio sai vastuulleen seuran satavuotisjuhlallisuuksien järjestämisen.

Saavutukset

Lähteet

Edeltäjä:
Alfredo Di Stéfano
Real Madridin päävalmentaja
1984–1985
Seuraaja:
Luis Molowny