Ero sivun ”Maustemeirami” versioiden välillä
Siirry navigaatioon
Siirry hakuun
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
pEi muokkausyhteenvetoa |
p r2.6.3) (Botti lisäsi: id, io, lij, qu |
||
| Rivi 33: | Rivi 33: | ||
[[ar:بردقوش]] |
[[ar:بردقوش]] |
||
[[id:Marjoram]] |
|||
[[bs:Mažuran]] |
[[bs:Mažuran]] |
||
[[bg:Майорана]] |
[[bg:Майорана]] |
||
| Rivi 46: | Rivi 47: | ||
[[hsb:Majoran]] |
[[hsb:Majoran]] |
||
[[hr:Majoran]] |
[[hr:Majoran]] |
||
[[io:Majorano]] |
|||
[[it:Origanum majorana]] |
[[it:Origanum majorana]] |
||
[[he:אזוב תרבותי]] |
[[he:אזוב תרבותי]] |
||
| Rivi 52: | Rivi 54: | ||
[[lv:Majorāns]] |
[[lv:Majorāns]] |
||
[[lt:Kvapusis mairūnas]] |
[[lt:Kvapusis mairūnas]] |
||
[[lij:Persa]] |
|||
[[li:Majoraan]] |
[[li:Majoraan]] |
||
[[hu:Majoránna]] |
[[hu:Majoránna]] |
||
| Rivi 62: | Rivi 65: | ||
[[pt:Manjerona]] |
[[pt:Manjerona]] |
||
[[ro:Maghiran]] |
[[ro:Maghiran]] |
||
[[qu:Mikhurana]] |
|||
[[ru:Майоран]] |
[[ru:Майоран]] |
||
[[scn:Origanum majorana]] |
[[scn:Origanum majorana]] |
||
Versio 15. tammikuuta 2011 kello 00.57
| Meirami | |
|---|---|
 |
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Kasvit Plantae |
| Alakunta: | Putkilokasvit Tracheobionta |
| Kaari: | Siemenkasvit Magnoliophyta |
| Alakaari: | Koppisiemeniset Magnoliophytina |
| Luokka: | Kaksisirkkaiset Magnoliopsida |
| Lahko: | Lamiales |
| Heimo: | Huulikukkaiskasvit Lamiaceae |
| Suku: | Meiramit Origanum |
| Laji: | majorana |
| Kaksiosainen nimi | |
| Katso myös | |
Maustemeirami (Origanum majorana) on alun perin Pohjois-Afrikasta ja Lounais-Aasiasta peräisin oleva maustekasvi, jota alettiin viljellä ja käyttää Euroopassa keskiajalla. Meiramia pidetään yhtenä vanhimmista Suomessa käytetyistä maustekasveista ja sitä käytetään eniten heti persiljan ja tillin jälkeen.[2]
Meiramia voidaan käyttää muun muassa spagettikastikkeisiin, jauheliha-, lammas-, veri-, maksa-, peruna-, sieni- ja kaaliruokiin sekä hernekeittoon. Luonnonlääkkeenä sen väitetään myös rauhoittavan ja laukaisevan kouristuksia.
Lähteet
- ↑ ITIS
- ↑ Raassina, Palmgren, Hujala: Yrttitarha 2000. Länsi-Pirkanmaan Koulutuskuntayhtymä, Osara. Viitattu 25.6.2009.