Ero sivun ”Aivoinfarkti” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
insuliiniresistenssi
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 3: Rivi 3:
Aivoinfarktin tyypillisiä oireita ovat äkillisesti alkavat toispuoliset [[halvaus]]oireet ja puheen tuottamisen ongelmat. Aivoinfarkti on usein hyvin invalidisoiva sairaus, josta kuntoutuminen on hidasta eikä toimintakyky välttämättä ikinä palaa entiselleen. [[Aivovaurio]]n asteeseen vaikuttavat [[verenkiertohäiriö]]n vaikeusaste, sijainti ja kesto. Osa aivosoluista kestää hapenpuutetta vain viitisen minuuttia. Tilannetta pahentaa infarktialueelle ilmaantuva kudosturvotus.
Aivoinfarktin tyypillisiä oireita ovat äkillisesti alkavat toispuoliset [[halvaus]]oireet ja puheen tuottamisen ongelmat. Aivoinfarkti on usein hyvin invalidisoiva sairaus, josta kuntoutuminen on hidasta eikä toimintakyky välttämättä ikinä palaa entiselleen. [[Aivovaurio]]n asteeseen vaikuttavat [[verenkiertohäiriö]]n vaikeusaste, sijainti ja kesto. Osa aivosoluista kestää hapenpuutetta vain viitisen minuuttia. Tilannetta pahentaa infarktialueelle ilmaantuva kudosturvotus.


Nykyisin aivoinfarktia on mahdollista hoitaa [[liuotushoito|liuotushoidolla]] ensimmäisten tuntien aikana. Hoito on nykykäsityksen mukaan aloitettava 3 tunnin kuluessa oireiden alusta, joskin eräissä tutkimuksissa potilaat ovat hyötyneet pidemmälläkin viiveellä aloitetusta hoidosta. Aivoinfarkti ja [[aivoverenvuoto]] aiheuttavat usein samankaltaiset oireet, ja diagnoosi edellyttää aivojen [[tietokonetomografia]]a. Suomessa liuotushoitovalmiutta ei ole valitettavasti vielä kaikissa [[sairaala|sairaaloissa]] etenkään virka-ajan ulkopuolella.
Nykyisin aivoinfarktia on mahdollista hoitaa [[liuotushoito|liuotushoidolla]] ensimmäisten tuntien aikana. Hoito on nykykäsityksen mukaan aloitettava kolmen tunnin kuluessa oireiden alusta, joskin eräissä tutkimuksissa potilaat ovat hyötyneet pidemmälläkin viiveellä aloitetusta hoidosta. Aivoinfarkti ja [[aivoverenvuoto]] aiheuttavat usein samankaltaiset oireet, ja diagnoosi edellyttää aivojen [[tietokonetomografia]]a. Suomessa liuotushoitovalmiutta ei ole valitettavasti vielä kaikissa [[sairaala|sairaaloissa]] etenkään virka-ajan ulkopuolella.


Äkisti alkaneissa halvausoireissa tulee aina soittaa [[hätänumero]]on [[112]]. Hätäkeskuspäivystäjä arvioi potilaan riskin ja hälyttää tarvittavaa apua. Liuotushoitoon soveltuva potilas tulisi kuljettaa suoraan liuotushoitoa antavaan sairaalaan.
Äkisti alkaneissa halvausoireissa tulee aina soittaa [[hätänumero]]on [[112]]. Hätäkeskuspäivystäjä arvioi potilaan riskin ja hälyttää tarvittavaa apua. Liuotushoitoon soveltuva potilas tulisi kuljettaa suoraan liuotushoitoa antavaan sairaalaan.

Versio 7. tammikuuta 2011 kello 10.10

Aivoinfarkti on sairaus, jossa osa aivosoluista jää ilman happea ja tuhoutuu. Syynä on aivovaltimoiden tukkeutuminen. Useimmiten tukkeuma johtuu hyytymästä ahtaassa valtimossa. Tukkeuma voi syntyä myös muualta tulleesta hyytymäpalasesta.

Aivoinfarktin tyypillisiä oireita ovat äkillisesti alkavat toispuoliset halvausoireet ja puheen tuottamisen ongelmat. Aivoinfarkti on usein hyvin invalidisoiva sairaus, josta kuntoutuminen on hidasta eikä toimintakyky välttämättä ikinä palaa entiselleen. Aivovaurion asteeseen vaikuttavat verenkiertohäiriön vaikeusaste, sijainti ja kesto. Osa aivosoluista kestää hapenpuutetta vain viitisen minuuttia. Tilannetta pahentaa infarktialueelle ilmaantuva kudosturvotus.

Nykyisin aivoinfarktia on mahdollista hoitaa liuotushoidolla ensimmäisten tuntien aikana. Hoito on nykykäsityksen mukaan aloitettava kolmen tunnin kuluessa oireiden alusta, joskin eräissä tutkimuksissa potilaat ovat hyötyneet pidemmälläkin viiveellä aloitetusta hoidosta. Aivoinfarkti ja aivoverenvuoto aiheuttavat usein samankaltaiset oireet, ja diagnoosi edellyttää aivojen tietokonetomografiaa. Suomessa liuotushoitovalmiutta ei ole valitettavasti vielä kaikissa sairaaloissa etenkään virka-ajan ulkopuolella.

Äkisti alkaneissa halvausoireissa tulee aina soittaa hätänumeroon 112. Hätäkeskuspäivystäjä arvioi potilaan riskin ja hälyttää tarvittavaa apua. Liuotushoitoon soveltuva potilas tulisi kuljettaa suoraan liuotushoitoa antavaan sairaalaan.

Jatkohoidossa potilaan jäljellä olevaa toimintakykyä pyritään ylläpitämään ja aktivoimaan esimerkiksi fysioterapialla ja toimintaterapialla. Kerran aivoinfarktin sairastaneella on korkeahko riski sairastua uudelleen. Uusiutumista pyritään estämään esimerkiksi veren hyytymistä hidastavalla lääkityksellä.

Syyt

Aivoinfarktin riskitekijät ovat samat kuin ohimenevän aivoverenkiertohäiriön. Nuorilla potilailla voi syynä olla rakenteellinen poikkeama aivoverisuonissa tai verenhyytymistaipumusta lisäävä sairaus. Lisätekijöitä voivat olla humalatila tai elimistön bakteeritulehdus. Aivovaltimon tukkiva hyytymä voi myös lähteä liikkeelle esimerkiksi sydämestä, johon on syntynyt hyytymiä eteisvärinä-rytmihäiriön seurauksena.

Insuliiniresistenssiä on alustavasti epäilty myös aivoinfarktin, kuten sydän- ja verisuonitautienkin, riskitekijäksi.[1]

Lähteet

  1. Insuliiniongelmat ennustavat aivoinfarktin riskiä Yle.fi/Uutiset. Viitattu 25.10.2010.
Tämä lääketieteeseen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.