Vänrikki

Suomen maa- ja ilmavoimien sotilasarvot

Upseerit

Kenraalikunta

• kenraali
• kenraaliluutnantti
• kenraalimajuri
• prikaatikenraali

Esiupseerit

• eversti
• everstiluutnantti
• majuri

Komppaniaupseerit

• kapteeni
• yliluutnantti
• luutnantti
• vänrikki

Aliupseerit

• sotilasmestari
• ylivääpeli
• vääpeli
• ylikersantti
• kersantti
• alikersantti

Miehistö

• korpraali
• sotamies

Vänrikki on Suomen puolustusvoimissa käytetty maa- ja ilmavoimien sotilasarvo. Merivoimissa vastaava arvo on aliluutnantti. Vänrikkiä vastasi käytöstä poistunut ratsuväen sotilasarvo kornetti. Puhekielessä vänrikki on vänskä.

Suomalainen käytäntö

Suomessa vänrikki on alin upseeriarvo, mutta germaanisissa ja joissain slaavilaisissa maissa aliupseeriston ja upseeriston väliin sijoittuva arvo. Nimitys juontuu saksan kielen lipunkantajaa tarkoittavasta sanasta. Se oli arvokas tehtävä, jota ei voitu uskoa aliupseerille tai miehistölle, mutta joka ei kuitenkaan vaatinut erityistä upseerikoulutusta. Toinen vastaavanlainen tehtävä on perinteisesti kuriiri, joka myös on nuoremman upseerin suorittama tehtävä.

Suomalainen maa- tai ilmavoimien vänrikki tai merivoimien aliluutnantti vastaa siis anglosaksisten maiden 2. luutnanttia, joka on näiden maiden alin upseerin arvo.

Suomessa vänrikki on lähinnä reservin upseerien sotilasarvo. Reservin vänrikin arvoon ylennetään upseerikokelaat varusmiespalveluksen tai erillisen reserviläisille tarkoitetun kurssin päättyessä. Vänrikin arvossa aloittavat palveluksensa myös ne, jotka suorittavat Maanpuolustuskorkeakoulussa upseerin perusopinnot. Näistä on käytetty jo kauan osavirallista nimikettä "kesävänrikki". Sen sijaan vakinaisessa virassa toimivilla upseereilla luutnantti on yleensä alin sotilasarvo.

Vuonna 2007 Suomen puolustusvoimissa tapahtuneen uudistuksen johdosta määräaikaiseen sopimussotilaan virkaan pyrkivät reservin upseerit palvelevat myös vänrikkeinä.

Reservin vänrikki on korkein sotilasarvo, jonka 12 kuukauden varusmiespalveluksen aikana voi saada.

Sodan aikana vänrikit normaalisti johtavat joukkuetta. Tiedustelu-, tulenjohto- ja mittausryhmän johtajana on useimmiten vänrikki (ja rauhan aikana myös mahdollisesti upseerikokelas). Vänrikki voi toimia myös komppanian (patterin) varapäällikkönä.

• 
  Jalkaväen vänrikin kauluslaatta
• 
  Vänrikin hihalaatta

Vänrikin arvomerkissä kauluslaatassa on yksi pieni heraldinen ruusu. Hihamerkissä puolestaan on yksi vaakaviiva. Ennen talvisotaa vänrikin ja muiden reservin upseerien arvomerkkiruusut olivat väriltään hopeisia, josta juontuu kansanomainen nimitys "tinanappi". Talvisodan jälkeen reserviupseerien arvomerkit ja arvot yhtenäistettiin aktiiviupseerien kanssa. Asetuksella 13.6.1941 poistettiin reserviupseeriarvot ja kaikille upseereille vahvistettiin samanlaiset arvomerkit. Tämän jälkeen sotilasarvojärjestyksessä ei ole ollut muodollista eroa aktiivi- ja reserviupseerien välillä. Reservi- ja aktiiviupseerin arvojärjestykseen vaikuttavat vain sotilasarvo ja ylennyspäivämäärä. Kuitenkin yksi pieni ero säilyi: kesäaikana yleensä vain kantaupseereilla oli mittojen mukaan tehtyjä asetakkeja, reserviläiset käyttivät valtion omistamaa kesäpuseroa. Muutamat varakkaammat reserviläiset tosin teettivät itselleen asetakkeja, mutta niitä käytettiin yleensä lomapukuina.

Vänrikistä seuraava ylempi arvo on luutnantti.

Ulkomainen käytäntö

Joissakin valtioissa, mm. Yhdysvalloissa ja Saksassa, vänrikin arvoa käytettiin ennen toista maailmansotaa ja sen aikana juuri Merisotakoulusta valmistuneista upseereista. ^lähde?

Fiktiivisiä vänrikkejä

• vänrikki Koskela, Väinö Linnan Tuntemattomassa sotilaassa
• vänrikki Stool, Runebergin Vänrikki Stoolin tarinoissa
• vänrikki Nappula, Masi-sarjakuvassa