Ero sivun ”Axel Hägerström” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
JGW (keskustelu | muokkaukset)
Ei muokkausyhteenvetoa
JGW (keskustelu | muokkaukset)
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 1: Rivi 1:
[[Tiedosto:Axel_hagerstrom.jpg|right|180px|Axel Hägerström]] '''Axel Anders Theodor Hägerström''' ([[6. syyskuuta]] [[1868]] &ndash; [[7. heinäkuuta]] [[1939]]) oli [[ruotsi|ruotsalainen]] filosofi ja oikeusoppinut. Hägerström oli kirkkoherra Karl Fredrik Theodor Hägerströmin ja Augusta Maria Skarin poika. Isoisä Carl Peter Hägerström oli pappi ja pastori Östra Tollstadissa. Äidinisä Johan Skarin oli kruununvouti ja äidinäiti Charlotte Björn oli syntyjään [[Suomi|Suomesta]]. Hän tuli tunnetuksi [[nihilismi|arvonihilistinä]] Skandinaavisen realistisen koulukunnan perustajana sekä [[oikeuspositivismi|oikeuspositivistina]]. Hägerströmin katsotaan perustaneen [[Uppsalan koulukunta|Uppsalan koulukunnan]] ja kehittäneen pohjoismaista [[hyvinvointivaltio|hyvinvointivaltioajattelua]].<ref>Hänninen, Sakari, Lakimies 7–8/2009 s. 1053–1070.</ref>
[[Tiedosto:Axel_hagerstrom.jpg|right|180px|Axel Hägerström]] '''Axel Anders Theodor Hägerström''' ([[6. syyskuuta]] [[1868]] &ndash; [[7. heinäkuuta]] [[1939]]) oli [[ruotsi|ruotsalainen]] filosofi ja oikeusoppinut. Hägerström oli kirkkoherra Karl Fredrik Theodor Hägerströmin ja Augusta Maria Skarin poika. Isoisä Carl Peter Hägerström oli pappi ja pastori Östra Tollstadissa. Äidinisä Johan Skarin oli kruununvouti ja äidinäiti Charlotte Björn oli syntyjään [[Suomi|Suomesta]]. Hän tuli tunnetuksi [[nihilismi|arvonihilistinä]] Skandinaavisen realistisen koulukunnan perustajana sekä [[oikeuspositivismi|oikeuspositivistina]]. Hägerströmin katsotaan perustaneen [[Uppsalan koulukunta|Uppsalan koulukunnan]] ja kehittäneen pohjoismaista [[hyvinvointivaltio|hyvinvointivaltioajattelua]].<ref>Hänninen, Sakari, Lakimies 7–8/2009 s. 1053–1070.</ref>


==Filosofia==
Hägerström esitti, että arvot, viitaten kunkin ihmisen kannattamiin toimintavalmiuksiin, tulisi täsmällisesti ja avoimesti tuoda esiin subjektiivisina valintoina. Niitä ei tulisi käsittää ikään kuin ne olisivat objektiivisesti tai luonnollisesti annettuja toimintaohjeita, ikään kuin Jumalan sanoja.<ref>Hänninen, Sakari, Lakimies 7–8/2009 s. 1053–1070.</ref>

==Vaikutus==
Axel Hägerströmin vaikutusta ruotsalaisessa kulttuurissa ja erityisesti oikeuskulttuurissa, mutta myös pohjoismaisen hyvinvointivaltiollisen ajattelun vakiintumisessa, ei voida tulkita suoraviivaisesti. Kyse on Hägerström-efektistä, joka on ollut monitahoinen ja kestänyt pitkään. Hägerströmin mainetta ovat kasvattaneet sekä hänen vastustajansa että hänen kannattajansa. Axel Hägerströmin erityisenä ansiona voidaan pitää sitä, että hän ajattelunsa ja tutkimustensa kautta loi uudenlaisen järkeilytyylin, jolla on ollut vallankumouksellinen vaikutus pohjoismaisessa yhteiskunnallisessa ajattelussa ja toiminnassa. Hägerströmin järkeilytyylin omaksuminen läpäisi monia tieteenaloja lainopista taloustieteeseen, filosofiasta sosiologiaan, politiikan tieteestä teologiaan, eikä se rajoittunut vain akateemiseen maailmaan. Uppsalan koulukunnan filosofialla oli paljon yhteyksiä myöhempään [[looginen empirismi|loogiseen empirismiin]], muun muassa kielteisessä suhtautumisessa [[metafysiikka|metafysiikkaa]] kohtaan, vaikka suuntauksilla oli myös merkittäviä eroja.<ref>Hänninen, Sakari, Lakimies 7–8/2009 s. 1053–1070.</ref> Radikaalia Uppsalan koulukuntaa pidetäänkin pohjoismaissa ja erityisesti Ruotsissa maltillisemman [[looginen empirismi|loogisen empirismin]] edeltäjänä, johon Uppsalan koulukunta vähitellen sulautui.<ref>Strang, Johan, History, Transfer, Politics, Five studies on the Legacy of Uppsala Philosophy. 2010 Helsinki.</ref>
Axel Hägerströmin vaikutusta ruotsalaisessa kulttuurissa ja erityisesti oikeuskulttuurissa, mutta myös pohjoismaisen hyvinvointivaltiollisen ajattelun vakiintumisessa, ei voida tulkita suoraviivaisesti. Kyse on Hägerström-efektistä, joka on ollut monitahoinen ja kestänyt pitkään. Hägerströmin mainetta ovat kasvattaneet sekä hänen vastustajansa että hänen kannattajansa. Axel Hägerströmin erityisenä ansiona voidaan pitää sitä, että hän ajattelunsa ja tutkimustensa kautta loi uudenlaisen järkeilytyylin, jolla on ollut vallankumouksellinen vaikutus pohjoismaisessa yhteiskunnallisessa ajattelussa ja toiminnassa. Hägerströmin järkeilytyylin omaksuminen läpäisi monia tieteenaloja lainopista taloustieteeseen, filosofiasta sosiologiaan, politiikan tieteestä teologiaan, eikä se rajoittunut vain akateemiseen maailmaan. Uppsalan koulukunnan filosofialla oli paljon yhteyksiä myöhempään [[looginen empirismi|loogiseen empirismiin]], muun muassa kielteisessä suhtautumisessa [[metafysiikka|metafysiikkaa]] kohtaan, vaikka suuntauksilla oli myös merkittäviä eroja.<ref>Hänninen, Sakari, Lakimies 7–8/2009 s. 1053–1070.</ref> Radikaalia Uppsalan koulukuntaa pidetäänkin pohjoismaissa ja erityisesti Ruotsissa maltillisemman [[looginen empirismi|loogisen empirismin]] edeltäjänä, johon Uppsalan koulukunta vähitellen sulautui.<ref>Strang, Johan, History, Transfer, Politics, Five studies on the Legacy of Uppsala Philosophy. 2010 Helsinki.</ref>



Versio 31. joulukuuta 2010 kello 12.56

Axel Hägerström
Axel Hägerström

Axel Anders Theodor Hägerström (6. syyskuuta 18687. heinäkuuta 1939) oli ruotsalainen filosofi ja oikeusoppinut. Hägerström oli kirkkoherra Karl Fredrik Theodor Hägerströmin ja Augusta Maria Skarin poika. Isoisä Carl Peter Hägerström oli pappi ja pastori Östra Tollstadissa. Äidinisä Johan Skarin oli kruununvouti ja äidinäiti Charlotte Björn oli syntyjään Suomesta. Hän tuli tunnetuksi arvonihilistinä Skandinaavisen realistisen koulukunnan perustajana sekä oikeuspositivistina. Hägerströmin katsotaan perustaneen Uppsalan koulukunnan ja kehittäneen pohjoismaista hyvinvointivaltioajattelua.[1]

Filosofia

Hägerström esitti, että arvot, viitaten kunkin ihmisen kannattamiin toimintavalmiuksiin, tulisi täsmällisesti ja avoimesti tuoda esiin subjektiivisina valintoina. Niitä ei tulisi käsittää ikään kuin ne olisivat objektiivisesti tai luonnollisesti annettuja toimintaohjeita, ikään kuin Jumalan sanoja.[2]

Vaikutus

Axel Hägerströmin vaikutusta ruotsalaisessa kulttuurissa ja erityisesti oikeuskulttuurissa, mutta myös pohjoismaisen hyvinvointivaltiollisen ajattelun vakiintumisessa, ei voida tulkita suoraviivaisesti. Kyse on Hägerström-efektistä, joka on ollut monitahoinen ja kestänyt pitkään. Hägerströmin mainetta ovat kasvattaneet sekä hänen vastustajansa että hänen kannattajansa. Axel Hägerströmin erityisenä ansiona voidaan pitää sitä, että hän ajattelunsa ja tutkimustensa kautta loi uudenlaisen järkeilytyylin, jolla on ollut vallankumouksellinen vaikutus pohjoismaisessa yhteiskunnallisessa ajattelussa ja toiminnassa. Hägerströmin järkeilytyylin omaksuminen läpäisi monia tieteenaloja lainopista taloustieteeseen, filosofiasta sosiologiaan, politiikan tieteestä teologiaan, eikä se rajoittunut vain akateemiseen maailmaan. Uppsalan koulukunnan filosofialla oli paljon yhteyksiä myöhempään loogiseen empirismiin, muun muassa kielteisessä suhtautumisessa metafysiikkaa kohtaan, vaikka suuntauksilla oli myös merkittäviä eroja.[3] Radikaalia Uppsalan koulukuntaa pidetäänkin pohjoismaissa ja erityisesti Ruotsissa maltillisemman loogisen empirismin edeltäjänä, johon Uppsalan koulukunta vähitellen sulautui.[4]

Seuraajat ja oppilaat

Teoksia

  • Aristoteles etiska grundtankar och deras teoretiska förutsättningar (gradualavhandling, 1893),
  • Undersökning av den empiristiska etikens möjlighet med särskild hänsyn till dess moderna huvudformer (1895),
  • Om den moraliska känslan och driften såsom förnuftiga (s.å.),
  • Om "den empiristiska etiken" och "den moraliska känslan", Svar på kritik (1897),
  • Om filosofiens betydelse för människan (i serien "Vår tids lifsfrågor", 6, 1898),
  • Kants Ethik, im Verhältnis zu seinen erkenntnistheoretischen Grundgedanken systematisch dargestellt (1902),
  • Stat och rätt, en rättsfilosofisk undersökning, I (1904), Das prinzip der wissenschaft, I (i Humanistiska vetenskapssamfundets skrifter, 1908)
  • I moralpsykologiska frågor (i tidskr. "Psyke", 1908).
  • Der römische Obligationsbegriff im Lichte der allgemeinen römischen Rechtsanschauung. 1 (1927)
  • Der römische Obligationsbegriff im Lichte der allgemeinen römischen Rechtsanschauung. 2, Über die Verbalobligation (1941) (Skrifter utgivna av K. Humanistiska vetenskapssamfundet i Uppsala 35)

Lähteet

  1. Hänninen, Sakari, Lakimies 7–8/2009 s. 1053–1070.
  2. Hänninen, Sakari, Lakimies 7–8/2009 s. 1053–1070.
  3. Hänninen, Sakari, Lakimies 7–8/2009 s. 1053–1070.
  4. Strang, Johan, History, Transfer, Politics, Five studies on the Legacy of Uppsala Philosophy. 2010 Helsinki.
Tämä filosofiaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.