Ero sivun ”Empiirinen tutkimus” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
p Botti lisäsi: uk:Емпіричні дослідження |
Bks (keskustelu | muokkaukset) pEi muokkausyhteenvetoa |
||
| Rivi 1: | Rivi 1: | ||
'''Empiirinen tutkimus''' ({{K-el-tr|empeiria|kokemus}}) eli kokemusperäinen tutkimus perustuu tutkimuskohteen [[havainto|havainnointi]]in tai [[mittaaminen|mittaamiseen]]. Se eroaa siis teoreettisesta tutkimuksesta, jossa tutkimuksen kohteeseen perehdytään ajatusrakennelmien ja niiden tarkastelun avulla. Useimmiten käytännön tutkimuksessa yhdistetään kumpaakin: käytännön esimerkit sitovat teoreettisen tarkastelun todellisuuteen ja aiheen teoreettinen tarkastelu puolestaan vahvistaa empiirisen aineiston käyttökelpoisuutta. |
'''Empiirinen tutkimus''' ({{K-el-tr|empeiria|kokemus}}) eli kokemusperäinen tutkimus perustuu tutkimuskohteen [[havainto|havainnointi]]in tai [[mittaaminen|mittaamiseen]]. Se eroaa siis teoreettisesta tutkimuksesta, jossa tutkimuksen kohteeseen perehdytään ajatusrakennelmien ja niiden tarkastelun avulla. Useimmiten käytännön tutkimuksessa yhdistetään kumpaakin: käytännön esimerkit sitovat teoreettisen tarkastelun todellisuuteen ja aiheen teoreettinen tarkastelu puolestaan vahvistaa empiirisen aineiston käyttökelpoisuutta. |
||
[[Luettelo tieteenaloista|Tieteenalojen]] suuri enemmistö pyrkii pohjaamaan empiiriseen tutkimukseen. Muun muassa [[matematiikka]], [[teoreettinen fysiikka]] sekä [[filosofia]]n jotkin osa-alueet rakentuvat teoreettisen tutkimuksen varaan. |
[[Luettelo tieteenaloista|Tieteenalojen]] suuri enemmistö pyrkii pohjaamaan empiiriseen tutkimukseen. |
||
Muun muassa [[matematiikka]], [[teoreettinen fysiikka]] sekä [[filosofia]]n jotkin osa-alueet rakentuvat teoreettisen tutkimuksen varaan. |
|||
Tutkimuksen empiria voi syntyä monella tavalla. Usein toisistaan erotellaan [[kvalitatiivinen tutkimus|kvalitatiivinen]] ja [[kvantitatiivinen tutkimus]]. Erilaiset empiiriset tutkimukset poikkeavat toisistaan myös sen mukaan, kuinka tarkasti tutkimuskohteeseen vaikuttavia tekijöitä yritetään kontrolloida mm. erilaisilla [[koe]]järjestelyillä. Empiirinen tutkimus kohdistuu sekä toistettaviin että ainutkertaisiin tapahtumiin; edellisiä tutkitaan usein luonnontieteessä, jälkimmäisiä käyttäytymistieteissä. |
Tutkimuksen empiria voi syntyä monella tavalla. Usein toisistaan erotellaan [[kvalitatiivinen tutkimus|kvalitatiivinen]] ja [[kvantitatiivinen tutkimus]]. Erilaiset empiiriset tutkimukset poikkeavat toisistaan myös sen mukaan, kuinka tarkasti tutkimuskohteeseen vaikuttavia tekijöitä yritetään kontrolloida mm. erilaisilla [[koe]]järjestelyillä. Empiirinen tutkimus kohdistuu sekä toistettaviin että ainutkertaisiin tapahtumiin; edellisiä tutkitaan usein luonnontieteessä, jälkimmäisiä käyttäytymistieteissä. |
||
| Rivi 14: | Rivi 15: | ||
* {{Kirjaviite | Tekijä=Barlow, David H. – Nock, Matthew K. – Hersen, Michael | Nimeke=Single case experimental designs: Strategies for studying behavior for change. | Selite=Third edition | Julkaisupaikka=Boston | Julkaisija=Allyn and Bacon | Vuosi=2009| Tunniste=ISBN 978-0-205-47455-4 }} |
* {{Kirjaviite | Tekijä=Barlow, David H. – Nock, Matthew K. – Hersen, Michael | Nimeke=Single case experimental designs: Strategies for studying behavior for change. | Selite=Third edition | Julkaisupaikka=Boston | Julkaisija=Allyn and Bacon | Vuosi=2009| Tunniste=ISBN 978-0-205-47455-4 }} |
||
* {{Kirjaviite | Tekijä=Töttö, Pertti | Nimeke=Syvällistä ja pinnallista: Teoria, empiria ja kausaalisuus sosiaalitutkimuksessa | Julkaisupaikka=Tampere | Julkaisija=Vastapaino | Vuosi=2004 | Tunniste=ISBN 951-768-127-5}} |
* {{Kirjaviite | Tekijä=Töttö, Pertti | Nimeke=Syvällistä ja pinnallista: Teoria, empiria ja kausaalisuus sosiaalitutkimuksessa | Julkaisupaikka=Tampere | Julkaisija=Vastapaino | Vuosi=2004 | Tunniste=ISBN 951-768-127-5 begin_of_the_skype_highlighting 951-768-127-5 end_of_the_skype_highlighting}} |
||
{{tynkä/Tiede}} |
{{tynkä/Tiede}} |
||
Versio 28. joulukuuta 2010 kello 00.50
Empiirinen tutkimus (kreik. empeiria) eli kokemusperäinen tutkimus perustuu tutkimuskohteen havainnointiin tai mittaamiseen. Se eroaa siis teoreettisesta tutkimuksesta, jossa tutkimuksen kohteeseen perehdytään ajatusrakennelmien ja niiden tarkastelun avulla. Useimmiten käytännön tutkimuksessa yhdistetään kumpaakin: käytännön esimerkit sitovat teoreettisen tarkastelun todellisuuteen ja aiheen teoreettinen tarkastelu puolestaan vahvistaa empiirisen aineiston käyttökelpoisuutta.
Tieteenalojen suuri enemmistö pyrkii pohjaamaan empiiriseen tutkimukseen. Muun muassa matematiikka, teoreettinen fysiikka sekä filosofian jotkin osa-alueet rakentuvat teoreettisen tutkimuksen varaan.
Tutkimuksen empiria voi syntyä monella tavalla. Usein toisistaan erotellaan kvalitatiivinen ja kvantitatiivinen tutkimus. Erilaiset empiiriset tutkimukset poikkeavat toisistaan myös sen mukaan, kuinka tarkasti tutkimuskohteeseen vaikuttavia tekijöitä yritetään kontrolloida mm. erilaisilla koejärjestelyillä. Empiirinen tutkimus kohdistuu sekä toistettaviin että ainutkertaisiin tapahtumiin; edellisiä tutkitaan usein luonnontieteessä, jälkimmäisiä käyttäytymistieteissä.
Katso myös
Kirjallisuutta
- Barlow, David H. – Nock, Matthew K. – Hersen, Michael: Single case experimental designs: Strategies for studying behavior for change.. Third edition. Boston: Allyn and Bacon, 2009. ISBN 978-0-205-47455-4.
- Töttö, Pertti: Syvällistä ja pinnallista: Teoria, empiria ja kausaalisuus sosiaalitutkimuksessa. Tampere: Vastapaino, 2004. ISBN 951-768-127-5 begin_of_the_skype_highlighting 951-768-127-5 end_of_the_skype_highlighting.