Ero sivun ”Ruotsin valtaneuvosto” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Tuskin Ruotsin valtaneuvosto vaikutti noissa maissa.. |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
| Rivi 1: | Rivi 1: | ||
'''Ruotsin valtaneuvosto''' (ruotsiksi [[:sv:riksrådet|riksrådet]]) oli |
'''Ruotsin valtaneuvosto''' tai '''valtakunnaneuvosto''' (ruotsiksi [[:sv:riksrådet|riksrådet]]) oli [[Ruotsin historia|Ruotsissa]] hallitusasioissa [[kuningas|kuninkaan]] apuna toiminut |
||
monijäseninen elin, neuvoskunta. |
|||
[[Ruotsin historia|Ruotsissa]] hallitusasioissa [[kuningas|kuninkaan]] apuna toiminut |
|||
neuvoskunta. |
|||
Valtaneuvosto syntyi Ruotsissa 1280-luvulla ja se mainitaan [[Maunu Eerikinpoika|Maunu Eerikinpojan]] maanlaissa. |
Valtaneuvosto syntyi Ruotsissa 1280-luvulla ja se mainitaan [[Maunu Eerikinpoika|Maunu Eerikinpojan]] maanlaissa. |
||
Siihen kuuluivat keskiajalla valtakunnan mahtavimmat hengelliset ja maalliset ylimykset. |
Siihen kuuluivat keskiajalla valtakunnan mahtavimmat hengelliset ja maalliset ylimykset, tyypillisesti ''valtaneuvokset'' edustivat valtakunnan eri osia. Suomesta Turun piispalla oli pysyvä oikeus kuulua keskiajalla valtaneuvostoon. |
||
Neuvosto tapasi kuninkaan säännöllisesti kuninkaan kutsusta ja hallitsi kuninkaan ja myöhemmin muodostuneiden [[valtiopäivät (Ruotsi)|valtiopäivien]] kanssa läpi keskiajan. |
Neuvosto tapasi kuninkaan säännöllisesti kuninkaan kutsusta ja hallitsi kuninkaan ja myöhemmin muodostuneiden [[valtiopäivät (Ruotsi)|valtiopäivien]] kanssa läpi keskiajan. |
||
Valtaneuvosto oli usein melko mahtava ja vastapainona sekä rajoituksena kuninkaan vallalle. Useiden monarkkien valtaannousu oli tulosta valtaneuvosten juonitteluista syrjäyttää liian mahtavaksi muodostunut edellinen kuningas - etenkin ulkomailta tuotettiin valtaneuvoksista riippuvaisia monarkkeja, malliesimerkkinä [[Albrekt Mecklenburgilainen]]. |
|||
[[Kustaa I Vaasan]] aikoihin saakka ''valtaneuvokset'' edustivat valtakunnan eri osia. |
|||
[[Kustaa I Vaasan]] aikana valtaneuvosto alettiin muodostaa pikemminkin kuninkaan käskettävänä olevista henkilöistä. Niinpä poliittinen valta keskittyikin. |
|||
[[Kustaa II Aadolf]]in aikana valtaneuvostosta tuli pysyvä virasto ja hallinnon keskus. Sen asema vahvistettiin vuoden [[1634]] hallitusmuodossa. 1600-luvulla valtaneuvoston tärkeimmät jäsenet olivat |
[[Kustaa II Aadolf]]in aikana valtaneuvostosta tuli pysyvä virasto ja hallinnon keskus. Sen asema vahvistettiin vuoden [[1634]] hallitusmuodossa. 1600-luvulla valtaneuvoston tärkeimmät jäsenet olivat |
||
* [[kansleri]] (johti valtaneuvoston toimintaa, vastasi [[pääministeri]]ä) |
* valtakunnan[[kansleri]] (hoiti ulkopolitiikkaa ja asiakirjojen laadintaa, usein johti valtaneuvoston toimintaa, vastasi jossakin määrin [[pääministeri]]ä) |
||
* [[drotsi]] (vastasi oikeudenkäytöstä) |
* valtakunnan[[drotsi]] (vastasi oikeudenkäytöstä) |
||
* [[kamarimestari]] (vastasi valtion kassasta ja verojen keräämisestä) |
* [[kamarimestari]] (vastasi valtion kassasta ja verojen keräämisestä) |
||
* [[marski]] (johti valtakunnan armeijaa) ja |
* valtakunnan[[marski]] (johti valtakunnan armeijaa) ja |
||
* [[valta-amiraali]] (johti laivastoa). |
* valtakunnanamiraali eli [[valta-amiraali]] (johti laivastoa). |
||
[[Kaarle XI]] supisti valtaneuvoston tehtävää muuttaen sen yksistään ylimmäksi tuomioistuimeksi. |
[[Kaarle XI]] supisti valtaneuvoston tehtävää muuttaen sen yksistään ylimmäksi tuomioistuimeksi. |
||
Sen jäseniä ei sanottu enää valtaneuvoksiksi, vaan ''kuninkaan neuvoksiksi''. |
Sen jäseniä ei sanottu enää valtaneuvoksiksi, vaan ''kuninkaan neuvoksiksi''. |
||
Arvo palautettiin [[1719]] [[Ulrika Eleonora]]n aikana, ja vapauden ajalla valtaneuvostolla oli suuri vaikutusvalta kuninkaaseen; säädyt nimittivät ja erottivat neuvoston jäsenet. |
Arvo palautettiin [[1719]] [[Ulrika Eleonora]]n aikana, ja vapauden ajalla valtaneuvostolla oli suuri vaikutusvalta kuninkaaseen; säädyt nimittivät ja erottivat neuvoston jäsenet. |
||
[[Kustaa III]]:n aikana sen merkitys väheni, ja vuoden [[1789]] [[yhdistys- ja vakuuskirja]]ssa kuningas |
[[Kustaa III]]:n aikana sen merkitys väheni, ja vuoden [[1789]] [[yhdistys- ja vakuuskirja]]ssa kuningas sai mahdollisuuden lakkauttaa valtaneuvoston (määräämällä sen jäsenmääräksi nolla) asettaen sijaan [[Ruotsin korkein oikeus|korkeimman tuomioistuimen]] ja yleisten asioiden valmistelukunnan. |
||
Norjassa valtaneuvosto lakkautettiin 1500-luvulla ja Tanskassa 1660-61. |
Norjassa oma valtaneuvosto lakkautettiin 1500-luvulla (kun maan hallintoa sulautettiin muutenkin Tanskanalaisuuteen) ja Tanskassa 1660-61. |
||
[[Luokka:Ruotsin historia]] |
[[Luokka:Ruotsin historia]] |
||
Versio 29. maaliskuuta 2006 kello 23.04
Ruotsin valtaneuvosto tai valtakunnaneuvosto (ruotsiksi riksrådet) oli Ruotsissa hallitusasioissa kuninkaan apuna toiminut monijäseninen elin, neuvoskunta. Valtaneuvosto syntyi Ruotsissa 1280-luvulla ja se mainitaan Maunu Eerikinpojan maanlaissa. Siihen kuuluivat keskiajalla valtakunnan mahtavimmat hengelliset ja maalliset ylimykset, tyypillisesti valtaneuvokset edustivat valtakunnan eri osia. Suomesta Turun piispalla oli pysyvä oikeus kuulua keskiajalla valtaneuvostoon. Neuvosto tapasi kuninkaan säännöllisesti kuninkaan kutsusta ja hallitsi kuninkaan ja myöhemmin muodostuneiden valtiopäivien kanssa läpi keskiajan. Valtaneuvosto oli usein melko mahtava ja vastapainona sekä rajoituksena kuninkaan vallalle. Useiden monarkkien valtaannousu oli tulosta valtaneuvosten juonitteluista syrjäyttää liian mahtavaksi muodostunut edellinen kuningas - etenkin ulkomailta tuotettiin valtaneuvoksista riippuvaisia monarkkeja, malliesimerkkinä Albrekt Mecklenburgilainen.
Kustaa I Vaasan aikana valtaneuvosto alettiin muodostaa pikemminkin kuninkaan käskettävänä olevista henkilöistä. Niinpä poliittinen valta keskittyikin.
Kustaa II Aadolfin aikana valtaneuvostosta tuli pysyvä virasto ja hallinnon keskus. Sen asema vahvistettiin vuoden 1634 hallitusmuodossa. 1600-luvulla valtaneuvoston tärkeimmät jäsenet olivat
- valtakunnankansleri (hoiti ulkopolitiikkaa ja asiakirjojen laadintaa, usein johti valtaneuvoston toimintaa, vastasi jossakin määrin pääministeriä)
- valtakunnandrotsi (vastasi oikeudenkäytöstä)
- kamarimestari (vastasi valtion kassasta ja verojen keräämisestä)
- valtakunnanmarski (johti valtakunnan armeijaa) ja
- valtakunnanamiraali eli valta-amiraali (johti laivastoa).
Kaarle XI supisti valtaneuvoston tehtävää muuttaen sen yksistään ylimmäksi tuomioistuimeksi. Sen jäseniä ei sanottu enää valtaneuvoksiksi, vaan kuninkaan neuvoksiksi. Arvo palautettiin 1719 Ulrika Eleonoran aikana, ja vapauden ajalla valtaneuvostolla oli suuri vaikutusvalta kuninkaaseen; säädyt nimittivät ja erottivat neuvoston jäsenet. Kustaa III:n aikana sen merkitys väheni, ja vuoden 1789 yhdistys- ja vakuuskirjassa kuningas sai mahdollisuuden lakkauttaa valtaneuvoston (määräämällä sen jäsenmääräksi nolla) asettaen sijaan korkeimman tuomioistuimen ja yleisten asioiden valmistelukunnan.
Norjassa oma valtaneuvosto lakkautettiin 1500-luvulla (kun maan hallintoa sulautettiin muutenkin Tanskanalaisuuteen) ja Tanskassa 1660-61.