Ero sivun ”Vuorimänty” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
p r2.5.2) (Botti lisäsi: sk:Pinus mugo |
p r2.5.2) (Botti muokkasi: sk:Borovica horská |
||
| Rivi 61: | Rivi 61: | ||
[[ro:Jneapăn]] |
[[ro:Jneapăn]] |
||
[[ru:Сосна горная]] |
[[ru:Сосна горная]] |
||
[[sk: |
[[sk:Borovica horská]] |
||
[[sr:Бор кривуљ]] |
[[sr:Бор кривуљ]] |
||
[[tr:Dağ çamı]] |
[[tr:Dağ çamı]] |
||
Versio 19. joulukuuta 2010 kello 04.57
| Vuorimänty | |
|---|---|
 |
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Kasvit Plantae |
| Alakunta: | Putkilokasvit Tracheobionta |
| Kaari: | Siemenkasvit Magnoliophyta |
| Alakaari: | Havupuut Pinophytina |
| Luokka: | Havupuut Pinopsida |
| Lahko: | Pinales |
| Heimo: | Mäntykasvit Pinaceae |
| Suku: | Männyt Pinus |
| Laji: | mugo |
| Kaksiosainen nimi | |
| Katso myös | |
Vuorimänty (Pinus mugo) on Euroopan vuoristoissa kasvava mäntyjen sukuun kuuluva ainavihanta havupuu. Levinneisyysalueeseen kuuluu Pyreneet, Alpit, Karpaatit, Apenniinien pohjoisosat ja Balkanin niemimaan vuoristot. Kasvupaikat ovat yleensä 1 000–2 200 metrin korkeudella, satunnaisesti niin alhaalla kuin 200 metriä levinneisyysalueen pohjoisosissa Puolassa ja Saksassa ja korkeimmillaan 2 700 metriä levinneisyysalueen eteläosissa Bulgariassa.
Vuorimänty on pensasmainen, yleensä 1–3 metrin, parhaimmillaan 5 metrin korkuinen. Neulaset ovat 3–8 senttimetrin pituisia ja kävyt 2–5 senttimetrin pituisia.
Vuorimänty jaetaan kahteen alalajiin:
- Pinus mugo subsp. mugo, levinneisyysalueen itä- ja eteläosissa.
- Pinus mugo subsp. uncinata, levinneisyysalueen länsi- ja pohjoisosissa. Jotkut kasvitieteilijät pitävät tätä omana lajinaan alppimänty (Pinus uncinata).
Koristekasvikäyttö
Vuorimänty on suosittu koristekasvi.[2] Suomessa vuorimäntyä käytetään tienvierusviheriöillä tai tonttien reunoilla pensasaitoja korvaavana koristekasvina.