Ero sivun ”Axel Hägerström” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 1: Rivi 1:
[[Tiedosto:Axel_hagerstrom.jpg|right|180px|Axel Hägerström]] '''Axel Anders Theodor Hägerström''' ([[6. syyskuuta]] [[1868]] – [[7. heinäkuuta]] [[1939]]) oli [[ruotsi|ruotsalainen]] filosofi ja oikeusoppinut. Hän tuli tunnetuksi Skandinaavisen realistisen koulukunnan perustajana sekä oikeuspositivistina. Hägerströmin katsotaan perustaneen [[Uppsalan koulukunta|Uppsalan koulukunnan]] ja kehittäneen pohjoismaista hyvinvointivaltioajattelua.
[[Tiedosto:Axel_hagerstrom.jpg|right|180px|Axel Hägerström]] '''Axel Anders Theodor Hägerström''' ([[6. syyskuuta]] [[1868]] – [[7. heinäkuuta]] [[1939]]) oli [[ruotsi|ruotsalainen]] filosofi ja oikeusoppinut. Hägerström oli kirkkoherra Karl Fredrik Theodor Hägerströmin ja Augusta Maria Skarin poika. Isoisä Carl Peter Hägerström oli pappi ja pastori Östra Tollstadissa. Äidinisä Johan Skarin oli kruununvouti ja äidinäiti Charlotte Björn oli syntyjään [[Suomi|Suomesta]]. Hän tuli tunnetuksi Skandinaavisen realistisen koulukunnan perustajana sekä oikeuspositivistina. Hägerströmin katsotaan perustaneen [[Uppsalan koulukunta|Uppsalan koulukunnan]] ja kehittäneen pohjoismaista hyvinvointivaltioajattelua.


Hägerström oli kirkkoherra Karl Fredrik Theodor Hägerströmin ja Augusta Maria Skarin poika. Isoisä Carl Peter Hägerström oli pappi ja pastori Östra Tollstadissa. Äidinisä Johan Skarin oli kruununvouti ja äidinäiti Charlotte Björn oli syntyjään [[Suomi|Suomesta]].


Axel Hägerströmin vaikutusta ruotsalaisessa kulttuurissa ja erityisesti oikeuskulttuurissa, mutta myös pohjoismaisen hyvinvointivaltiollisen ajattelun vakiintumisessa, ei voida tulkita suoraviivaisesti. Kyse on Hägerström-efektistä, joka on ollut monitahoinen ja kestänyt pitkään. Hägerströmin mainetta ovat kasvattaneet sekä hänen vastustajansa että hänen kannattajansa. Axel Hägerströmin erityisenä ansiona voidaan pitää sitä, että hän ajattelunsa ja tutkimustensa kautta loi uudenlaisen järkeilytyylin, jolla on ollut vallankumouksellinen vaikutus pohjoismaisessa yhteiskunnallisessa ajattelussa ja toiminnassa. Hägerströmin järkeilytyylin omaksuminen läpäisi monia tieteenaloja lainopista taloustieteeseen, filosofiasta sosiologiaan, politiikan tieteestä teologiaan, eikä se rajoittunut vain akateemiseen maailmaan. Uppsalan koulukunnan filosofialla oli paljon yhteyksiä myöhempään loogiseen empirismiin, muun muassa kielteisessä suhtautumisessa metafysiikkaa kohtaan, vaikka suuntauksilla oli myös merkittäviä eroja.
Axel Hägerströmin vaikutusta ruotsalaisessa kulttuurissa ja erityisesti oikeuskulttuurissa, mutta myös pohjoismaisen hyvinvointivaltiollisen ajattelun vakiintumisessa, ei voida tulkita suoraviivaisesti. Kyse on Hägerström-efektistä, joka on ollut monitahoinen ja kestänyt pitkään. Hägerströmin mainetta ovat kasvattaneet sekä hänen vastustajansa että hänen kannattajansa. Axel Hägerströmin erityisenä ansiona voidaan pitää sitä, että hän ajattelunsa ja tutkimustensa kautta loi uudenlaisen järkeilytyylin, jolla on ollut vallankumouksellinen vaikutus pohjoismaisessa yhteiskunnallisessa ajattelussa ja toiminnassa. Hägerströmin järkeilytyylin omaksuminen läpäisi monia tieteenaloja lainopista taloustieteeseen, filosofiasta sosiologiaan, politiikan tieteestä teologiaan, eikä se rajoittunut vain akateemiseen maailmaan. Uppsalan koulukunnan filosofialla oli paljon yhteyksiä myöhempään loogiseen empirismiin, muun muassa kielteisessä suhtautumisessa metafysiikkaa kohtaan, vaikka suuntauksilla oli myös merkittäviä eroja.

Versio 15. joulukuuta 2010 kello 12.17

Axel Hägerström
Axel Hägerström

Axel Anders Theodor Hägerström (6. syyskuuta 18687. heinäkuuta 1939) oli ruotsalainen filosofi ja oikeusoppinut. Hägerström oli kirkkoherra Karl Fredrik Theodor Hägerströmin ja Augusta Maria Skarin poika. Isoisä Carl Peter Hägerström oli pappi ja pastori Östra Tollstadissa. Äidinisä Johan Skarin oli kruununvouti ja äidinäiti Charlotte Björn oli syntyjään Suomesta. Hän tuli tunnetuksi Skandinaavisen realistisen koulukunnan perustajana sekä oikeuspositivistina. Hägerströmin katsotaan perustaneen Uppsalan koulukunnan ja kehittäneen pohjoismaista hyvinvointivaltioajattelua.


Axel Hägerströmin vaikutusta ruotsalaisessa kulttuurissa ja erityisesti oikeuskulttuurissa, mutta myös pohjoismaisen hyvinvointivaltiollisen ajattelun vakiintumisessa, ei voida tulkita suoraviivaisesti. Kyse on Hägerström-efektistä, joka on ollut monitahoinen ja kestänyt pitkään. Hägerströmin mainetta ovat kasvattaneet sekä hänen vastustajansa että hänen kannattajansa. Axel Hägerströmin erityisenä ansiona voidaan pitää sitä, että hän ajattelunsa ja tutkimustensa kautta loi uudenlaisen järkeilytyylin, jolla on ollut vallankumouksellinen vaikutus pohjoismaisessa yhteiskunnallisessa ajattelussa ja toiminnassa. Hägerströmin järkeilytyylin omaksuminen läpäisi monia tieteenaloja lainopista taloustieteeseen, filosofiasta sosiologiaan, politiikan tieteestä teologiaan, eikä se rajoittunut vain akateemiseen maailmaan. Uppsalan koulukunnan filosofialla oli paljon yhteyksiä myöhempään loogiseen empirismiin, muun muassa kielteisessä suhtautumisessa metafysiikkaa kohtaan, vaikka suuntauksilla oli myös merkittäviä eroja.

Oppilaat

Teoksia

  • Aristoteles etiska grundtankar och deras teoretiska förutsättningar (gradualavhandling, 1893),
  • Undersökning av den empiristiska etikens möjlighet med särskild hänsyn till dess moderna huvudformer (1895),
  • Om den moraliska känslan och driften såsom förnuftiga (s.å.),
  • Om "den empiristiska etiken" och "den moraliska känslan", Svar på kritik (1897),
  • Om filosofiens betydelse för människan (i serien "Vår tids lifsfrågor", 6, 1898),
  • Kants Ethik, im Verhältnis zu seinen erkenntnistheoretischen Grundgedanken systematisch dargestellt (1902),
  • Stat och rätt, en rättsfilosofisk undersökning, I (1904), Das prinzip der wissenschaft, I (i Humanistiska vetenskapssamfundets skrifter, 1908)
  • I moralpsykologiska frågor (i tidskr. "Psyke", 1908).
  • Der römische Obligationsbegriff im Lichte der allgemeinen römischen Rechtsanschauung. 1 (1927)
  • Der römische Obligationsbegriff im Lichte der allgemeinen römischen Rechtsanschauung. 2, Über die Verbalobligation (1941) (Skrifter utgivna av K. Humanistiska vetenskapssamfundet i Uppsala 35)


Lähteet

  • Sakari Hänninen, Lakimies 7–8/2009 s. 1053–1070.
Tämä filosofiaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.