Ero sivun ”Axel Hägerström” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
JGW (keskustelu | muokkaukset) Ei muokkausyhteenvetoa |
JGW (keskustelu | muokkaukset) Ei muokkausyhteenvetoa |
||
| Rivi 4: | Rivi 4: | ||
Axel Hägerströmin vaikutusta ruotsalaisessa kulttuurissa ja erityisesti oikeuskulttuurissa, mutta myös pohjoismaisen hyvinvointivaltiollisen ajattelun vakiintumisessa, ei voida tulkita suoraviivaisesti. Kyse on Hägerström-efektistä, joka on ollut monitahoinen ja kestänyt pitkään. Hägerströmin mainetta ovat kasvattaneet sekä hänen vastustajansa että hänen kannattajansa. Axel Hägerströmin erityisenä ansiona voidaan pitää sitä, että hän ajattelunsa ja tutkimustensa kautta loi uudenlaisen järkeilytyylin, jolla on ollut vallankumouksellinen vaikutus pohjoismaisessa yhteiskunnallisessa ajattelussa ja toiminnassa. Hägerströmin järkeilytyylin omaksuminen läpäisi monia tieteenaloja lainopista taloustieteeseen, filosofiasta sosiologiaan, politiikan tieteestä teologiaan, eikä se rajoittunut vain akateemiseen maailmaan. Uppsalan koulukunnan filosofialla oli paljon yhteyksiä myöhempään loogiseen empirismiin, muun muassa kielteisessä suhtautumisessa metafysiikkaa kohtaan, vaikka suuntauksilla oli myös merkittäviä eroja. |
Axel Hägerströmin vaikutusta ruotsalaisessa kulttuurissa ja erityisesti oikeuskulttuurissa, mutta myös pohjoismaisen hyvinvointivaltiollisen ajattelun vakiintumisessa, ei voida tulkita suoraviivaisesti. Kyse on Hägerström-efektistä, joka on ollut monitahoinen ja kestänyt pitkään. Hägerströmin mainetta ovat kasvattaneet sekä hänen vastustajansa että hänen kannattajansa. Axel Hägerströmin erityisenä ansiona voidaan pitää sitä, että hän ajattelunsa ja tutkimustensa kautta loi uudenlaisen järkeilytyylin, jolla on ollut vallankumouksellinen vaikutus pohjoismaisessa yhteiskunnallisessa ajattelussa ja toiminnassa. Hägerströmin järkeilytyylin omaksuminen läpäisi monia tieteenaloja lainopista taloustieteeseen, filosofiasta sosiologiaan, politiikan tieteestä teologiaan, eikä se rajoittunut vain akateemiseen maailmaan. Uppsalan koulukunnan filosofialla oli paljon yhteyksiä myöhempään loogiseen empirismiin, muun muassa kielteisessä suhtautumisessa metafysiikkaa kohtaan, vaikka suuntauksilla oli myös merkittäviä eroja. |
||
==Teoksia== |
|||
* Aristoteles etiska grundtankar och deras teortiska förutsättningar, Uppsala, Akamemiska boktrykeriet, E. Berling, 1893 |
|||
* 'Axel Hägerström', Filosofiskt lexikon, ed Alfred Ahlberg, Natur och Kultur, Third edition, 1951 |
|||
* Philosophy and Religion, (1964), English translation by Robert T. Sandin |
|||
* Inquiries into the Nature of Law and Morals, Stockholm: Almqvist & Wiksell, ed. Karl Olivecrona, transl. C. D. Broad. |
|||
==Lähteet== |
==Lähteet== |
||
Versio 14. joulukuuta 2010 kello 21.34
Axel Anders Theodor Hägerström (6. syyskuuta 1868 – 7. heinäkuuta 1939) oli ruotsalainen filosofi ja oikeusoppinut. Hän tuli tunnetuksi Skandinaavisen realistisen koulukunnan perustajana sekä oikeuspositivistina. Hägerströmin katsotaan perustaneen Uppsalan koulukunnan ja kehittäneen pohjoismaista hyvinvointivaltioajattelua.
Axel Hägerströmin vaikutusta ruotsalaisessa kulttuurissa ja erityisesti oikeuskulttuurissa, mutta myös pohjoismaisen hyvinvointivaltiollisen ajattelun vakiintumisessa, ei voida tulkita suoraviivaisesti. Kyse on Hägerström-efektistä, joka on ollut monitahoinen ja kestänyt pitkään. Hägerströmin mainetta ovat kasvattaneet sekä hänen vastustajansa että hänen kannattajansa. Axel Hägerströmin erityisenä ansiona voidaan pitää sitä, että hän ajattelunsa ja tutkimustensa kautta loi uudenlaisen järkeilytyylin, jolla on ollut vallankumouksellinen vaikutus pohjoismaisessa yhteiskunnallisessa ajattelussa ja toiminnassa. Hägerströmin järkeilytyylin omaksuminen läpäisi monia tieteenaloja lainopista taloustieteeseen, filosofiasta sosiologiaan, politiikan tieteestä teologiaan, eikä se rajoittunut vain akateemiseen maailmaan. Uppsalan koulukunnan filosofialla oli paljon yhteyksiä myöhempään loogiseen empirismiin, muun muassa kielteisessä suhtautumisessa metafysiikkaa kohtaan, vaikka suuntauksilla oli myös merkittäviä eroja.
Teoksia
- Aristoteles etiska grundtankar och deras teortiska förutsättningar, Uppsala, Akamemiska boktrykeriet, E. Berling, 1893
- 'Axel Hägerström', Filosofiskt lexikon, ed Alfred Ahlberg, Natur och Kultur, Third edition, 1951
- Philosophy and Religion, (1964), English translation by Robert T. Sandin
- Inquiries into the Nature of Law and Morals, Stockholm: Almqvist & Wiksell, ed. Karl Olivecrona, transl. C. D. Broad.
Lähteet
- Sakari Hänninen, Lakimies 7–8/2009 s. 1053–1070.